Tunnistatko Helsingin vanhoista kuvista? 10 kysymystä

WalkHelsingin kävelykierrokset ovat oivallinen tapa tutustua kaupunkiin, mutta pieni tietovisa on myös hauska tapa testata, miten hyvin kaupungin tunnet.

Tässä 10 kuvakysymystä: Tiedätkö missä päin kaupunkia ollaan?

1. Missä ollaan? Kuva vuodelta 1958.

2. Mistä tämä kuva on? Kuva vuodelta 1960

3. Tämä kuva on vuodelta 1996, mutta mistä?

4. Kuvassa ostari vuodelta 2015. Missä kaupunginosassa?

5. Missä ollaan? Kuva vuodelta 1960.

6. Tämä kuva on vuodelta 1950. Mikä kaupunginosa on kyseessä?

7. Minkä kaupunginosan ostari vuoden 1971 kuvassa?

8. Missä ollaan? Kuva 1940-1950-lukujen taitteesta.

9. Mistä tämä vuoden 1970 kuva on?

10. Tämä kuva on vuodelta 1946. Mihin kaupunginosaan alue nykyään kuuluu?

Visan kuvat: HKM (P.O. Welin, P. Poutiainen, Erik Friman, Sakari Kiuru, Volker voin Bonin, Eino Heinonen, Constantin Grünberg, Väinö Kannisto, Simo Rista)

Tunnetko Helsingin rikoshistorian? Testaa 10 kysymyksen Murhavisassa!

 

WalkHelsingin suosituilla Murhakävelyillä pääsee tutustumaan Helsingin henkirikosten historiaan, mutta testaa mitä sinä niistä tiedät!

10 kysymyksen Murhavisa:

Missä rakennuksessa murhattiin kenraalikuvernööri Bobrikov vuonna 1904?

Vankikarkuri surmasi kaksi poliisia Tehtaankadulle vuonna 1997. Minkä maalainen surmaaja oli?

Heikki Ritavuori ammuttiin kotitalonsa ovelle Töölössä vuonna 1922. Mikä mies Ritavuori oli?

Sarjakuristaja Michael Penttilä kuristi naisen Vaasankadulla keväällä 2018. Mikä hän oli alkuperäiseltä nimeltään?

Sanna Sillanpää ampui kolme ihmistä ampumaradalla 1999. Missä ampumarata sijaitsi?

Missä riehui 1980-luvulla ns. hammasmurhaaja, joka otti uhreiltaan hampaita talteen?

Kuka kirjailija ammuttiin mereen Suomenlinnan edustalla keväällä 1918?

Autopommi surmasi miehen Kampissa, mutta mikä oli vuosi?

Kuka teki palkkamurhan Jollaksessa 1992 ja kuoli myöhemmin piiritystilanteessa Lahdessa.

Missä Helsingin kaupunginosassa tehdään keskimääräisesti eniten henkirikoksia?

Tunnetko Helsingin kaupunginosat? Testaa visassa!

Luuletko tuntevasi Helsingin kaupunginosat? Mainiota, nyt voit testata tietosi WalkHelsingin 12 kysymyksen visassa. WalkHelsinki tuo kävelyretkillään kaupunkia tutuksi ihmisille, mutta voi kaupunkiin tutustua näinkin. Tyhjennä aivosi ja aloita.

12 kysymystä. Tunneko kaupunginosat: 

Missä ovat Amiraalinkatu ja Matruusinkatu?

Missä on Stansvikin kartano?

Missä kaupunginosassa on Alppikatu?

Mikä seuraavista on pohjoisimpana?

Mihin kaupunginosaan kuuluu Kivinokka?

Mikä seuraavista EI ole Helsingin kaupunginosa?

Missä on Sigurd Steniuksen puisto?

Missä kaupunginosassa on uusi lastensairaala?

Mikä kaupunginosa on ruotsiksi Botby?

Mikä seuraavista on Pukinmäen naapuri?

Bussi numero 51 lähtee Hakaniemestä, mutta minne?

Missä on kauppakeskus Ristikko?

Kävelyretki Taivaskalliolle

Iltakävelyn retkikohteeksi kannattaa joskus valita Taivaskallio Käpylässä. Paikalliset kutsuvat sitä Taivariksi.

Taivaskallio on Helsingin korkein luonnonmukainen kohta. Vain täyttömäet ovat korkeampia. Taivarilta onkin erinomaiset näkymät moneen suuntaan.

Taivaskallion laella on toisen maailmansodan aikaisia tykkipattereita ja yksi museotykki muistuttamassa noista ajoista. Siellä on myös pikkulottien ja sotilaspoikien muistokivi. Kalliolle vievä tie on nimetty Pekka Jokipaltion mukaan. Hän johti suurpommitusten aikaan Helsingin ilmapuolustusta.

Taivaskallion huipulla on pieni lampi, jonka ääressä on mukavaa syödä eväsleivät.

Katso kuvat Taivaskalliolta:

 

Tiedätkö, mistä löytyy Tapio Wirkkalan veistos Suomen leijona?

Tapio Wirkkala (1915-1985) on maamme historian tunnetuimpia muotoilijoita, ja monet tuntevat esimerkiksi hänen Iittalalle suunnittelemia astioita.

Mutta hieman vieraammaksi suurelle yleisölle on jäänyt hänen veistoksensa. Helsingistä löytyy Suomen leijona -patsas, vuodelta 1943. Se sijaitsee Suomenlinnassa Merisotakoulun pihalla, jonne on kaikilta vapaa pääsy.

Graniittiveistos suunniteltiin sota-aikana Äänislinnaan (eli Petroskoihin). Tarkoitus oli pystyttää taisteluiden muistomerkki Äänislinnan keskusaukiolle. Kun suomalaiset joutuivat perääntymään, Wirkkalan tekemä patsas tuotiin mukana Suomeen.

Veistos sai uuden kodin Merisotakoulun pihalta.

Oletko huomannut vanhan höyryveturien vesipostin?

Kun Kauppatorilta kävelee Katajanokalle, niin hieman ennen Allas Sea Poolia eteen tulee vanha vesiposti. Siitä kävelee usein ohi, eikä edes noteeraa historiallista maamerkkiä.

Höyryveturin vesiposti on jätetty rantaan muistoksi niiltä ajoilta, kun Katajanokan ja Länsisataman välillä vielä oli junayhteys. Rata lakkautettiin vuonna 1980. Vesipostin kylkeen on kiinnitetty aiheesta kertova laatta.

Mukavaa, että kaupunkiin jätetään tällaisia pieniä herkkupaloja paikallishistorian ystäville.


WalkHelsingin blogissa reissataan Helsinkiä ristiin rastiin ja bongaillaan kaikkea kiinnostavaa ja erikoista.

WalkHelsinki suosittelee: Amos Rex ja hurmaava teamLabin näyttely

Amos Rex avautui Helsingin Lasipalatsiin ja Lasipalatsin aukion alle pitkän odotuksen päätteeksi. WalkHelsinki kävi tutustumassa kohteeseen tuoreeltaan.

Uuden taidemuseon rakennustyön ovat nielleet 50 miljoonaa euroa. Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema taidemuseon uudisosa on rakennettu Lasipalatsin aukion alle, ja sisältää 2200 neliön muuntautumiskykyiset näyttelytilat.

Amos Rexin näyttelyohjelma koostuu uusimmasta, usein teknisesti kokeilevasta nykytaiteesta, 1900-luvun modernismista ja muinaisia kulttuureja esittelevistä näyttelyistä. Amos Rexin avajaisnäyttelystä vastaa tokiolainen taiteiljakollektiivi teamLab, joka täyttää museon näyttelytilat digitaalisella taiteellaan.

Tässä kuvakoostetta uudesta museosta ja tamLabin näyttelystä (kuvat: Amos Rex):

WalkHelsingin blogissa reissataan Helsinkiä ristiin rastiin ja bongaillaan kaikkea kiinnostavaa ja erikoista.

Tiesitkö, missä eduskunta kokoontui 1910- ja 1920-luvuilla?

. N2410

Eduskuntatalo valmistui Arkadianmäelle 1930-luvun alussa. Mutta toki eduskunta kokoontui sitä ennenkin.

Eduskunta kokoontui vuosina 1911-1931 Heimolan talossa, joka sijaitsi osoitteessa Hallituskatu 15. Sitä osoitetta on tuhra etsiä, sillä Hallituskadun länsiosa on nimetty Yliopistonkaduksi ja Heimolan talo sijaitsi nykyisessä Yliopistonkatu 5:ssä.

Mutta eipä löydy Heimolan taloakaan enää, sillä rakennus purettiin vuonna 1969.

Heimolan jugendtalon suunnitteli arkkitehti Onni Tarjanne ja rakennus valmistui vuonna 1910. Yllä oleva kuva on 1920-luvulta. Kuva on Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista.

Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 1907. Ensimmäiset 4 vuotta eduskunta kokoontui Ateneumin naapurissa olleessa VPK:n talossa, joka sittemmin on purettu.

Lisää Helsingin historiasta WalkHelsingin kävelyretkillä.

Tiesitkö kenen käsi Runebergilla on?

runeberg3

Kaikkien tuntema kirjailija J. L. Runebergin patsas jököttää keskellä Esplanadia. Patsaan on veistänyt kirjailijan poika, kuvanveistäjä Walter Runeberg. Hän alkoi tehdä patsasta pian kirjailijan kuoleman (1877) jälkeen, ja hänellä oli toki hyvin muistissa miltä hänen isänsä näytti.
Mutta patsaan käden sommittelussa hän tarvitsi apua. Patsaan käden mallina onkin ollut Walter Runebergin taiteilijakollega Hjalmar Munsterhjelm ja hänen kätensä. Molemmat taiteilijat viettivät paljon aikaa Pariisissa, jossa Runeberg myös isänsä patsaan teki.

Lisää tarinoita patsaista WalkHelsingin Taiteilijat patsaina -kierroksella.

Tiesitkö kenellä kolmesta sepästä on suurin?

20140926_104644

Tiesitkö kenellä kolmesta sepästä on suurin? Työkalu nimittäin. Mannerheimintien puoleisella sepällä ainakin on pienin, sillä hänellä on pelkkä vasara kourassaan. Kahdella muulla on moukarit. Näyttäisi, että Stockmannin puoleisella sepällä olisi suurempi moukari, mutta jotta saisi asiasta varmuuden, pitäisi käydä mittatikulla mittaamassa.

Kuvanveistäjä Felix Nylund käytti seppien malleina Voimistelu- ja Urheiluseura Jytyn nyrkkeilijöitä ja painijoita. Vasaralla takovalla sepällä on tarinan mukaan kirjailija Arvid Mörnen pää. Ja seppä, jolla on moukari ylhäällä, on Felix Nylundin omakuva nuoruuden vuosilta.

Lisää tarinoita patsaista WalkHelsingin patsaskierroksella.

Tiesitkö minne Helsingin patsaat piilotettiin sodan aikana?

Kuva: SA-kuva.
Kuva: SA-kuva.

Tiesitkö minne Helsingin patsaat piilotettiin sodan aikana? Sodan aikana oli tapana suojata patsaita laudoilla, kuten kuvan Havis Amanda. Mutta sodan loppuvaiheilla patsaita siirrettiin kaupungista turvaan.

Pieniä patsaita, kuten Paciuksen patsas siirrettiin Tuusulaan Kellokosken sairaalan kellariin. Suurempia patsaita, kuten Aleksis Kivi ja Kolme seppää, piilotettiin Vantaalle Hakkilan hiekkakuoppaan, jossa ne haudattiin hiekkaan. Ties vaikka joku patsas olisi sinne heikan sekaan unohtunut…

Lisää sotajuttuja WalkHelsingin Helsinki sodassa- kävelyllä.

Tiesitkö mikä oli Suomen ensimmäinen arkkitehtuurikilpailu?

suomen pankki4

Tiesitkö, että Suomen pankin rakennuksen rakentamiseksi järjestettiin Suomen ensimmäinen kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu? Sitä ennen oli tapana, että rakennushallinnon korkein virkamies suunnittelee merkittävimmät valtiolliset rakennukset.

Suomen pankin arkkitehdiksi valittiin saksalainen Ludwig Bohnstedt. Uusrenessanssia edustava rakennus valmistui vuonna 1882.

Lisää tarinoita arkkitehtuurista WalkHelsingin arkkitehtuurikävelyillä.