Kuin ihmeen kaupalla saaressa olleet viisi vartiomiest\u00e4 s\u00e4ilyiv\u00e4t hengiss\u00e4, osa loukkaantui vakavasti. R\u00e4j\u00e4hdyksen syyt\u00e4 ei koskaan saatu selville. Todenn\u00e4k\u00f6isesti se alkoi ammusvaraston r\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/vasikkasaari.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n12. Viimeisen j\u00e4\u00e4k\u00e4rin muistokivi<\/h2>\n\n\n\n
J\u00e4\u00e4k\u00e4rikenraali V\u00e4in\u00f6 Valveen (1895-1995) entinen kotitalo Herttoniemen Oravatiell\u00e4 on saanut laatan, joka kertoo h\u00e4nen asuneen talossa vuosina 1961-1995. Oravatien ja Siilitien v\u00e4liss\u00e4 on puisto, jossa on kiveen kiinnitetty toinen Valveelle omistettu laatta. Siin\u00e4 kerrotaan Valveen toimineen merivoimien komentajana 1927-1945. Puisto on nimetty V\u00e4in\u00f6 valveen puistoksi. Vuonna 1995 kuollut Valve oli viimeinen elossa ollut j\u00e4\u00e4k\u00e4ri.<\/p>\n\n\n\n Kivikon ulkoilupuisto ovat laaja kallioinen alue, jossa on runsaasti ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia. Linnoitukset sijoittuvat hajalleen Linnoittajantien ja Patterikujan l\u00e4nsipuolelle. Alueella on ainakin nelj\u00e4 syv\u00e4\u00e4 luolaa, joista joihinkin p\u00e4\u00e4see sis\u00e4\u00e4n, jos ne eiv\u00e4t satu olemaan veden t\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Linnoiturakennelman n\u00e4ytt\u00e4vin kohta on pitk\u00e4 ja noin seitsem\u00e4n metri\u00e4 syv\u00e4 yhdyshauta. Sen reunalla pit\u00e4\u00e4 olla todella varovainen. Polku kulkee ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 aivan haudan reunalla ja pudotus on suuri. Mutta syv\u00e4n haudan pohjalle kannattaa laskeutua, sill\u00e4 siell\u00e4 on suuri luola. U-kirjaimen muotoiseen luolaan on kaksi sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Talot Munkkiniemen puistotien alussa molemmin puolin ovat identtiset ja muodostavat ik\u00e4\u00e4n kuin portin Munkkiniemeen. Molempiin taloihin taiteilija Mauno Oittinen veisti poikapatsaat vuonna 1938 seuraamaan Munkkiniemeen saapujia. Pojat esitt\u00e4v\u00e4t talojen rakennuttajan Martti Sorvarin kahta poikaa Jaskaa ja Masaa.<\/p>\n\n\n\n Pit\u00e4j\u00e4nm\u00e4ell\u00e4 Joonaksenkuja 5:n talon suunnitteli Alvar Aalto. Arkkitehti suunnitteli sen Alvi Hirvoselle, joka oli Aallon henkil\u00f6kohtainen ja pitk\u00e4aikainen autonkuljettaja. Talo valmistui vuonna 1955. Se on edelleen yksityisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Helsingin kaupunki on suojellut rakennuksen asemakaavalla. Helsingiss\u00e4 on vain kaksi Aallon suunnittelemaa omakotitaloa. T\u00e4m\u00e4 on toinen, ja toinen on Aallon oma ateljee Munkkiniemess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ruotsin lippu hulmuaa l\u00e4hetyst\u00f6n katolla Helsingin Kauppatorin vieress\u00e4. Mahtavatko ruotsalaiset diplomaatit tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseisess\u00e4 rakennuksessa sai alkunsa Suomen historian verisin pankkiry\u00f6st\u00f6. Helmikuussa 1906 joukko latvialaisia bolsevikkeja asteli sis\u00e4\u00e4n rakennuksessa sijainneeseen Ven\u00e4j\u00e4n valtionpankin konttoriin. Joukkoa johti Jan Tshokke, ja mukana olivat my\u00f6s h\u00e4nen kaksi velje\u00e4\u00e4n, tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 muita latvialaisia. Ry\u00f6st\u00e4j\u00e4t ampuivat vahtimestarin ja ry\u00f6stiv\u00e4t noin 170 000 ruplaa, suunnilleen kaksi miljoonaa euroa. Joukkio hajaantui ja alkoi verinen pakomatka.<\/p>\n\n\n\n Pankin ry\u00f6st\u00e4neiden latvialaisten pakomatka jatkui kahteen suuntaan. Kolme ry\u00f6st\u00e4j\u00e4\u00e4 l\u00e4hti h\u00e4m\u00e4yksen vuoksi junalla Keravalle. Siell\u00e4 he ampuivat santarmin, joka yritti asemalla pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 heit\u00e4. He pakenivat Hakalan talon riiheen, josta poliisi otti kolmikon kiinni.<\/p>\n\n\n\n Ry\u00f6st\u00f6n johtaja Jan Tshokke pakeni Tampereelle rahasaalis mukanaan ja majoittui matkustajakoti Saimaan, mutta pian poliisi sai vihi\u00e4 ry\u00f6st\u00e4jien olinpaikasta. Tshokke pid\u00e4tettiin, mutta poliisiasemalla h\u00e4n riuhtoi itsens\u00e4 vapaaksi ja syntyi piiritystilanne. Bolsevikki ehti surmata kaksi poliisia ja yhden sivullisen ennen kuin h\u00e4net taltutettiin. <\/p>\n\n\n\n Iso osa ry\u00f6st\u00f6saaliista p\u00e4\u00e4tyi ry\u00f6st\u00f6n suunnitelleelle Nikolai Bureninille, joka ei liannut k\u00e4si\u00e4\u00e4n ry\u00f6st\u00f6ss\u00e4, vaan esiintyi Suomessa konserttipianistina. H\u00e4n pakeni rahoineen Amerikkaan. <\/p>\n\n\n\n Funktionalismia edustava Postitalo valmistui Postin p\u00e4\u00e4konttoriksi aivan ydinkeskustaan. Rakennuksen suunnitteli arkkitehdit Kaarlo Borg, Jorma J\u00e4rvi ja Erik Lindroos.<\/p>\n\n\n\n Jos oikein l\u00e4helt\u00e4 tutkiin, niin voi havaita, ett\u00e4 Postitalon tiilet eiv\u00e4t olekaan ihan tavalliset. Niiss\u00e4 on nimitt\u00e4in postileimaa j\u00e4ljittelev\u00e4t aallot.<\/p>\n\n\n\n Postitaloon liittyy sellainenkin erikoinen yksityiskohta, ett\u00e4 siell\u00e4 oli kaupungin ensimm\u00e4inen helikopterikentt\u00e4. Kopterit laskeutuivat talon katolle ja toivat vuoden 1952 oympialaisten vieraita, jotka majoittuivat viereiseen Vaakunaan.<\/p>\n\n\n\n Museorakennuksen julkisivu on t\u00e4ynn\u00e4 erikokoisia taideteoksia. P\u00e4\u00e4oven yl\u00e4puolella olevat veistokset edustavat kolmen eri taiteenlajin mestaria. Patsaat esitt\u00e4v\u00e4t 400 eaa. el\u00e4nytt\u00e4 kreikkalaista kuvanveist\u00e4j\u00e4 Feidiasta sek\u00e4 Italian renessanssiajan kuvataiteen ja arkkitehtuurin mestareita Rafaelia ja Bramantea. Betoniveistokset on tehnyt C.E. Sj\u00f6strand (1828-1906). H\u00e4n teki my\u00f6s korkeammalla sein\u00e4ss\u00e4 olevat nelj\u00e4\u00e4 jumalatarta esitt\u00e4v\u00e4t patsaat sek\u00e4 p\u00e4\u00e4tykolmion, jonka keskushenkil\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 Suomi-neitoa.<\/p>\n\n\n\n Kuvanveist\u00e4j\u00e4 Ville Vallgren (1855-1940) teki julkisivun muotokuvamedaljongit, joihin on kuvattu kuusitoista taidehistorian merkkihenkil\u00f6\u00e4. Medaljongeissa on kuvattuna muun muassa Michelangelo, Rubens, Cellini sek\u00e4 kotimaisen taiteen suuruudet arkkitehti Carl Ludvig Engelin ja taidemaalari Werner Holmbergin johdolla.<\/p>\n\n\n\n Korkeavuorenkadulla Erottajan pelastusaseman alla olevasta kalliosuojasta johdettiin Helsingin ilmapuolustusta jatkosodan loppuvaiheessa 1943-1944. Sit\u00e4 ennen ilmapuolustuksen johto ty\u00f6skenteli muun muassa Olympiastadionilla ja sen tornissa. Siit\u00e4 j\u00e4i koodinimi Torni. Ilmapuolustusta johti eversti Pekka Jokipaltio, joka on saanut muistolaatan kotitaloonsa Fredrikinkadun ja L\u00f6nnrotinkadun kulmaan. T\u00e4htitorninm\u00e4ell\u00e4 Saksalaisen kirkon takana oleva obeliskin muotoinen pylv\u00e4s kunnioittaa olemassaolollaan kansalaissodassa taistelleita saksalaissotilaita. H\u00f6yrylaiva Habsburg upposi It\u00e4meren aaltoihin, kun se oli viem\u00e4ss\u00e4 sotilaita takaisin Saksaan. Veistoksen on toteuttanut taiteilija Gunnar Finne vuonna 1939.<\/p>\n\n\n\n Lue osat 1-10.<\/a><\/p>\n\n\n\n Lue osat 21-30<\/a><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Juttusarjassa esittelemme 100 poimintaa Helsingin historiasta. 11. Vasikkasaaren r\u00e4j\u00e4hdys Helmikuussa 1919 Kruunuvuoren sel\u00e4ll\u00e4 sijaitsevassa Vasikkasaaressa r\u00e4j\u00e4hti. Paineaalto oli valtava ja rikkoi Santahaminassa ruokalan ikkunat ja haavoitti sotilasta. Suomenlinnan laiturilla seissyt vahtimies menetti tajuntansa, kaupungilla asti ikkunat s\u00e4rkyiv\u00e4t. Pamaus kuului Tallinnaan saakka. Kahteen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kukaan ei uskaltanut menn\u00e4 saarelle. Kuin ihmeen kaupalla saaressa olleet viisi vartiomiest\u00e4 … Jatka lukemista ”100 poimintaa Helsingin historiasta: osat 11-20”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-1005","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ei-katergoriaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1005","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1005"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1005\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1133,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1005\/revisions\/1133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1005"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1005"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1005"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=1005"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/valve.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n13. Kivikon luolat <\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/kivikko.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n14. Munkkiniemen portin pojat<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Munkkiniemen-portti.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n15. Alvi Hirvosen huvila<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Alvi-Hirvosen-huvila.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n16. Kauppatorin pankkiry\u00f6st\u00f6<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/IMG_3983.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n17. Postitalon tiilet<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/postitalo.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n18. Ateneumin julkisivuveistokset<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/ateneum2-1.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n19. Johtokeskus Torni<\/h2>\n\n\n\n
Johtokeskuksen toimintaan ja laitteistoon voi tutustua Tuusulassa Ilmatorjuntamuseossa, jossa on kokonainen halli omistettu Helsingin ilmatorjunnan esittelyyn. Kalliosuojassa on nyky\u00e4\u00e4n b\u00e4ndien treenik\u00e4mppi\u00e4. Oven vieress\u00e4 on muistolaatta.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/Ilmapuolustuksen-johtokeskus2-1.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n20. Habsburgin haaksirikko<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/habsburgin-haaksirikko3-768x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/WalkHelsinki-artikkelikuva.jpg\")
<\/a><\/figure>\n\n\n\n