{"id":1346,"date":"2020-11-21T15:15:50","date_gmt":"2020-11-21T15:15:50","guid":{"rendered":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/?p=1346"},"modified":"2020-11-21T15:15:57","modified_gmt":"2020-11-21T15:15:57","slug":"mika-on-helsingin-vanhin-nakoispatsas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/mika-on-helsingin-vanhin-nakoispatsas\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 on Helsingin vanhin n\u00e4k\u00f6ispatsas?"},"content":{"rendered":"\n

Helsingiss\u00e4 on runsaasti n\u00e4k\u00f6ispatsaita: Aleksis Kivi, Paavo Nurmi, Mannerheim ja muita presidenttej\u00e4. Mutta mik\u00e4 onkaan kaupungin vanhin ulkotiloissa oleva julkinen n\u00e4k\u00f6ispatsas?<\/p>\n\n\n\n

Helsingin kaikkein vanhimmat julkiset veistokset ovat 1800-luvun alkupuolelta. Esimerkiksi Suomenlinnan rakentajan Augustin Ehrensv\u00e4rdin hautamuistomerkki Suomenlinnassa on vuodelta 1805. Mutta se ei ole n\u00e4k\u00f6ispatsas.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kauppatorin keskell\u00e4 j\u00f6k\u00f6tt\u00e4\u00e4 Keisarinnankivi vuodelta 1835. Se pystytettiin Nikolai I:n puolison saksalaissyntyisen keisarinna Aleksandran ensimm\u00e4isen Helsingin-vierailun muistoksi. Se on usein mainittu Helsingin vanhimmaksi patsaaksi, jos hautamuistomerkkej\u00e4 ei huomioida. Mutta keisarinnaakaan ei kunnioitettu n\u00e4k\u00f6ispatsaalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Erikoisempi tapaus on keisari Aleksanteri I:n patsas. Se on n\u00e4k\u00f6ispatsas, ja valmistumisvuosi on 1814. Mutta se tilattiin alkujaan kuvanveist\u00e4j\u00e4 Ivan Martosilta Turun Akatemiaan. Turun paljon j\u00e4lkeen 1932 patsas siirrettiin Helsingin yliopiston juhlasaliin. Ulkotiloihin patsas p\u00e4\u00e4si vuonna 1944, ensin Kansallismuseon pihalle, sittemmin yliopiston p\u00e4\u00e4kirjaston pihalle. Joten patsas oli monta vuosikymment\u00e4 Helsingin vanhin julkinen n\u00e4k\u00f6ispatsas, kunnes se vuonna 2013 palautettiin j\u00e4lleen sis\u00e4tiloihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Vuonna 1868 valmistui C.E. Sj\u00f6strandin veistos Kullervo puhuu miekalleen. Se sijaitsee nyky\u00e4\u00e4n Talvipuutarhan pihalla. Mutta se taas perustuu kansantaruihin, joten ei sit\u00e4 varsinaisena n\u00e4k\u00f6ispatsaana voi pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Joten on ment\u00e4v\u00e4 vuoteen 1885. Silloin paljastettiin Esplanadin ensimm\u00e4inen patsas, Johan Ludvig Runeberg. Veist\u00e4j\u00e4n\u00e4 h\u00e4nen oma poikansa, Walter Runeberg. T\u00e4t\u00e4 patsasta on siis pidett\u00e4v\u00e4 Helsingin vanhimpana n\u00e4k\u00f6ispatsaana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
*****<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

TUTUSTU MY\u00d6S WALKHELSINGIN KULTTUURI- JA TAIDEK\u00c4VELYIHIN.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingiss\u00e4 on runsaasti n\u00e4k\u00f6ispatsaita: Aleksis Kivi, Paavo Nurmi, Mannerheim ja muita presidenttej\u00e4. Mutta mik\u00e4 onkaan kaupungin vanhin ulkotiloissa oleva julkinen n\u00e4k\u00f6ispatsas? Helsingin kaikkein vanhimmat julkiset veistokset ovat 1800-luvun alkupuolelta. Esimerkiksi Suomenlinnan rakentajan Augustin Ehrensv\u00e4rdin hautamuistomerkki Suomenlinnassa on vuodelta 1805. Mutta se ei ole n\u00e4k\u00f6ispatsas. Kauppatorin keskell\u00e4 j\u00f6k\u00f6tt\u00e4\u00e4 Keisarinnankivi vuodelta 1835. Se pystytettiin Nikolai I:n puolison … Jatka lukemista ”Mik\u00e4 on Helsingin vanhin n\u00e4k\u00f6ispatsas?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1350,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-1346","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-helsingin-historiaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1346","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1346"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1346\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1352,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1346\/revisions\/1352"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1350"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1346"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1346"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1346"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=1346"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}