{"id":1797,"date":"2020-12-14T06:45:07","date_gmt":"2020-12-14T06:45:07","guid":{"rendered":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/?p=1797"},"modified":"2020-12-14T06:50:19","modified_gmt":"2020-12-14T06:50:19","slug":"myllypuron-tykkipatteri-erottuu-viela-puistossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/myllypuron-tykkipatteri-erottuu-viela-puistossa\/","title":{"rendered":"Myllypuron tykkipatteri erottuu viel\u00e4 puistossa"},"content":{"rendered":"\n

Myllypuron etel\u00e4osassa Myllytaipaleen ja Myllyv\u00e4enpolun v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 mets\u00e4inen alue, joka on nimetty Korkeakallionpuistoksi. Se on suosittua ulkoilualuetta, eik\u00e4 moni paikallinenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4 puiston historiaa.<\/p>\n\n\n\n

Alueelle ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1915 tykkipatteria, joka sis\u00e4lsi paikat nelj\u00e4lle tykille. Rakennelman it\u00e4reunalla on hyvin viel\u00e4 huomattavissa tykkiasemien paikat – suuret montut maastossa.<\/p>\n\n\n\n

Patteri oli suunniteltu nelj\u00e4lle 280 mm:n rannikkom\u00f6rss\u00e4rille, joiden kantama oli noin yhdeks\u00e4n kilometri\u00e4. Tykeill\u00e4 olisi siis voinut ampua \u00d6stersundomin tai nykyisen Vuosaaren sataman paikkeille. Pohjoiseen ammuttaessa tykkien kantama olisi riitt\u00e4nyt Tikkurilaan saakka.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Yksi tykki lavetteineen painoi 26 000 kiloa. Ammukset painoivat 220-290 kiloa. Tykit oli suunniteltu alkujaan Ven\u00e4j\u00e4n ja Turkin v\u00e4lisen sodan aikoihin vuonna 1877. Tykkiasemien keskell\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 betonista valetut tykkien paikat, my\u00f6s muutamia kiinnityspultteja on j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tykkiasemiin rakennettiin komerot ampumatarvikkeille. Lis\u00e4ksi tykkiasemien v\u00e4liin rakennettiin suojahuoneita miehist\u00f6lle. Suojahuoneiden ovet muurattiin my\u00f6hemmin umpeen, jottei irtolaiset majoittaudu niihin. Muutamissa suojahuoneiseissa muuraukset ovat pett\u00e4neet ja niihin p\u00e4\u00e4see kurkkaamaan sis\u00e4\u00e4n. Aukoista niit\u00e4 voi tutkia taskulampun avulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tykkiasemin pohjoispuolelta l\u00e4htee yhdyshauta. Sit\u00e4 seuraamalla p\u00e4\u00e4see aseman takaosaan, jossa on ollut suojahuoneet. Ne ovat kuitenkin romahtaneet. M\u00e4en p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on betonista valettuja hormeja tai savupiippuja. John Lagersted arvelee Viaporin maarintama -kirjassa, ett\u00e4 paikalla on saattanut olla linnoituksen leipomo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Myllypuron tykkipatteri on tyypillinen, sill\u00e4 suurin osa ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana Helsinkiin rakennetuista pattereista oli nelj\u00e4lle tykille. Yhteens\u00e4 vuonna 1917 aseistettuna oli yli 50 tykkipatteria. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli monenlaisia tykkej\u00e4 ja se n\u00e4kyy patterien koossa. Pienimm\u00e4t patterit oli suunniteltu kentt\u00e4tykeille ja ne suojattiin vain maavalleilla. Myllypuron patteri on rakennettu isoille m\u00f6rss\u00e4reille ja se vaati ymp\u00e4rille tukevammat betonirakenteet.<\/p>\n\n\n\n

Paikka kartalla.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Myllypuron etel\u00e4osassa Myllytaipaleen ja Myllyv\u00e4enpolun v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 mets\u00e4inen alue, joka on nimetty Korkeakallionpuistoksi. Se on suosittua ulkoilualuetta, eik\u00e4 moni paikallinenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4 puiston historiaa. Alueelle ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1915 tykkipatteria, joka sis\u00e4lsi paikat nelj\u00e4lle tykille. Rakennelman it\u00e4reunalla on hyvin viel\u00e4 huomattavissa tykkiasemien paikat – suuret montut maastossa. Patteri oli suunniteltu nelj\u00e4lle 280 mm:n rannikkom\u00f6rss\u00e4rille, joiden … Jatka lukemista ”Myllypuron tykkipatteri erottuu viel\u00e4 puistossa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1801,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,1],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-1797","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-helsingin-historiaa","category-retkia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1797","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1797"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1797\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1803,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1797\/revisions\/1803"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1801"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1797"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1797"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1797"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=1797"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}