Jonkinlaisia k\u00e4ym\u00e4l\u00f6it\u00e4 Helsingiss\u00e4 on ollut aina, mutta miss\u00e4 oli ensimm\u00e4inen vesivessa? Vesivessoja ryhdyttiin rakentamaan taloihin 1800-luvun aikana. Joidenkin l\u00e4hteiden mukaan ensimm\u00e4inen vesivessa olisi ollut Suomen Pankin rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1883.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s Kauppatorin varrella olevaa Seurahuonetta on arveltu ensimm\u00e4isen vessan paikaksi. Sinne kenties asennettiin ensimm\u00e4iset vessat jo vuonna 1862. <\/p>\n\n\n\n
Molemmat vessat saatettiin rakentaa rakennuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen vastaisesti, sill\u00e4 viem\u00e4rit saastuttivat kaupungin rantoja ja teki niist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kelvottomia, mink\u00e4 johdosta kaupungin maistraatti suorastaan kielsi vesiklosettien rakentamisen (lis\u00e4tietoja t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>).<\/p>\n\n\n\n Vesiklosettien rakentaminen sallittiin uudelleen vasta vuonna 1895, mutta sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 samalla rakennettiin saostuskaivoja.<\/p>\n\n\n\n Joissain l\u00e4hteiss\u00e4 on mainittu, ett\u00e4 Lapinlahden sairaalaan rakennettiin kaupungin ensimm\u00e4iset vesivessat jo 1840-luvulla. Sairaalan rakennushistoriallisessa selvityksess\u00e4<\/a> kerrotaan:<\/p>\n\n\n\n ”Vuonna 1841 valmistuneeseen sairaalaan tuli ilmeisesti perinteisi\u00e4 puusee- ja vesivessaratkaisuja. Kumpaankin potilassiipeen on t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi merkitty yhden potilashuoneen kokoinen vesiklosetti.”<\/em><\/p>\n\n\n\n Ja lis\u00e4ksi kerrotaan 1870-luvun potilashuonessa olleiden vessojen toimintaperiaatteesta:<\/p>\n\n\n\n ”Lis\u00e4siipien potilashuoneisiin tuli jokaiseen oma wc-istuin, joka sijoitettiin oviaukon viereiseen nurkkaan uunia vastap\u00e4\u00e4t\u00e4. Istuimen alla oli s\u00e4ili\u00f6, jonne virtasi huuhteluvesi, ja josta j\u00e4tevedet ohjautuivat sivuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n puolella kulkevaan, lattian alapuoliseen kanavaan.”<\/em><\/p>\n\n\n\n Joten olisiko Lapinlahden sairaala oikea vastaus?<\/p>\n\n\n\n Vessat yleistyiv\u00e4t nopeasti 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Vuonna 1910 Helsingin asemakaava-alueella oli vesivessat 32 prosentissa taloista. Nykyisin Suomessa on vesivessoja 2,3 miljoonassa kotitaloudessa. <\/p>\n\n\n\n ****<\/p>\n\n\n\n Artikkelin kuva Ihantolan k\u00e4ym\u00e4l\u00e4st\u00e4 (HKM, Kari Hakli)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jonkinlaisia k\u00e4ym\u00e4l\u00f6it\u00e4 Helsingiss\u00e4 on ollut aina, mutta miss\u00e4 oli ensimm\u00e4inen vesivessa? Vesivessoja ryhdyttiin rakentamaan taloihin 1800-luvun aikana. Joidenkin l\u00e4hteiden mukaan ensimm\u00e4inen vesivessa olisi ollut Suomen Pankin rakennuksessa, joka valmistui vuonna 1883. My\u00f6s Kauppatorin varrella olevaa Seurahuonetta on arveltu ensimm\u00e4isen vessan paikaksi. Sinne kenties asennettiin ensimm\u00e4iset vessat jo vuonna 1862. Molemmat vessat saatettiin rakentaa rakennuss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen vastaisesti, … Jatka lukemista ”Miss\u00e4 oli Helsingin ensimm\u00e4inen vesivessa?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1913,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-1844","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-helsingin-historiaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1844"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1914,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844\/revisions\/1914"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1913"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1844"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=1844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}