{"id":2032,"date":"2021-01-18T08:45:15","date_gmt":"2021-01-18T08:45:15","guid":{"rendered":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/?p=2032"},"modified":"2021-01-18T08:50:16","modified_gmt":"2021-01-18T08:50:16","slug":"kurkistus-valtioneuvoston-linnan-sisatiloihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/kurkistus-valtioneuvoston-linnan-sisatiloihin\/","title":{"rendered":"Kurkistus Valtioneuvoston linnan sis\u00e4tiloihin"},"content":{"rendered":"\n

Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema Valtioneuvoston linna pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n arvokasta taidetta ja kiehtovia tarinoita.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvoston linna, alkuper\u00e4iselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Senaatin talo, on seissyt pian 200 vuotta Helsingin Senaatintorin kyljess\u00e4. Kun Helsingist\u00e4 tuli Suomen suurruhtinaskunnan p\u00e4\u00e4kaupunki vuonna 1812, piti kaupunkiin saada my\u00f6s julkishallinnollisia rakennuksia. Saksalainen Carl Ludvig Engel pestattiin niit\u00e4 suunnittelemaan.<\/p>\n\n\n\n

Engel suunnitteli Helsingin keskeiset rakennukset ja kaupungin arvokkaan empire-keskustan. Ensimm\u00e4isen\u00e4 Engelin suunnittelemana rakennuksena torin ymp\u00e4rille valmistui Senaatin talo. Talo on valtavan kokoinen, se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kokonaisen korttelin. Voi vain kuvitella, miten suurena puutalokaupungissa asuvat helsinkil\u00e4iset n\u00e4kiv\u00e4t vuonna 1822 valmistuneen j\u00e4ttirakennuksen. Aleksanterinkadun ja Ritarikadun puoleiset siivet valmistuivat muutamaa vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n

Senaatti edusti arkkitehtoniselta tyylilt\u00e4\u00e4n keisarillista empire\u00e4, joka Ven\u00e4j\u00e4n vaikutuspiirin ulkopuolella tunnettiin uusklassismina. Empire haki innoitteensa antiikista, ja se n\u00e4kyy rakennuksen julkisivussa. Tyylille uskollisena Engel suunnitteli julkisivuun pylv\u00e4\u00e4t. Rakennuksen keskell\u00e4 p\u00e4\u00e4ovien yl\u00e4puolella on kuusi korinttilaista pylv\u00e4st\u00e4. Lis\u00e4ksi julkisivun reunoilla on nelj\u00e4 pilasteria. Korinttilaisissa pylv\u00e4iss\u00e4 on tunnusomaista yl\u00e4osan kasviaiheiset koristelut. Korinttilaisia pylv\u00e4it\u00e4 k\u00e4ytettiin perinteen mukaan hallinnollisissa rakennuksissa. Joonialaiset pylv\u00e4\u00e4t oli taas varattu sivistyksen kehtoihin, kuten torin toisella puolella olevasta yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksesta huomaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Senaatin keskipylv\u00e4iden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on p\u00e4\u00e4tykolmio kelloineen. Rakennuksen sis\u00e4pihalla vastaavassa kohtaa on toinen kello. Kelloilla on sama koneisto. Ne valmisti tunnetun K\u00f6nnin kellorakentajasuvun j\u00e4sen Jaakko K\u00f6nni. Vuonna 2010-2011 kellot huollettiin ja niiden entis\u00f6innist\u00e4 vastasi kultaajamestari Raimo Snellman.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4tykolmion takana on kupoli, joka merkkaa rakennuksen arvokkaimman paikan: Sen alla on esittelysali.<\/p>\n\n\n\n

Bobrikovin kohtalon portaikko<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvoston p\u00e4\u00e4ovien j\u00e4lkeen avautuu rakennuksen p\u00e4\u00e4portaikko. Sein\u00e4t ovat levollisen vihre\u00e4t, pylv\u00e4\u00e4t ja kaaret juhlavat valkoiset ja kokonaisuutta t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 pikimustat kaiteet. Kyseess\u00e4 on er\u00e4s kaupungin ja koko maan upeimmista ja tunnetuimmista portaikoista. Valtioneuvoston linna suunniteltiin toimistorakennukseksi ja aika pitk\u00e4lti se on sit\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Suurin osa rakennuksen huoneista on toimistoja, juhlavia yhteistiloja ei ole kovin montaa. Portaikko on yksi rakennuksen komeimmista yhteisist\u00e4 tiloista ja se onkin s\u00e4ilynyt l\u00e4hes alkuper\u00e4isess\u00e4 asussaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Portaikon yl\u00e4tasanteella on rakennuksen arkkitehdin Engelin rintakuva. Patsaan on veist\u00e4nyt Ville Vallgren ja jalustassa olevan tekstin mukaan se on tehty Pariisissa vuonna 1887.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Portaikon sein\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s muistolaatta, joka kertoo tapahtumasta kes\u00e4kuulta 1904. Senaatin virkamies, kansallismielinen Eugen Schauman ampui portaikossa kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Nikolai Bobrikovin. Bobrikov oli korkein virkamies Suomessa ja toimi suoraan keisarin alaisuudessa. H\u00e4n johti Suomen ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mispolitiikkaa, jota Schauman ja monet muut suomalaiset vastustivat. Schauman ampui toisen kerroksen porrastasanteella Browning M1900-revolverill\u00e4 kolme laukausta Bobrikovia kohti. Niist\u00e4 viimeinen osui vatsaan ja oli tappava. Schauman ampui heti per\u00e4\u00e4n itsens\u00e4. Bobrikov menehtyi seuraavana y\u00f6n\u00e4 Kirurgisessa sairaalassa.<\/p>\n\n\n\n

Juhlava presidentin sali<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvoston linnan syd\u00e4n on Presidentin esittelysali. Sali sijaitsee toisessa kerroksessa p\u00e4\u00e4kupolin alapuolella. Huonetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n presidentin ja valtioneuvoston yhteisiin istuntoihin. Alkujaan senaatti piti siell\u00e4 istuntoja kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin johdolla. Silloin huoneen p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 sijaitsi keisarin valtaistuin, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kaksip\u00e4inen kotka. Nyky\u00e4\u00e4n valtaistuinta voi ihailla Kansallismuseossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Presidentin esittelysalia hallitsee pitk\u00e4 ja massiivinen p\u00f6yt\u00e4. P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on ikivanha paksu kirja. Kyseess\u00e4 on Raamattu 1600-luvulta. Se on ensimm\u00e4isi\u00e4 kokonaan suomenkielisi\u00e4 raamattuja, ja se on painettu Tukholmassa. Raamattu ostettiin antikvariaatista itsen\u00e4isyytemme ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina ja se on siit\u00e4 saakka ollut Valtioneuvoston linnassa. Ministerit vannovat virkavalansa sormet juuri t\u00e4m\u00e4n kyseisen Raamatun p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Huoneessa my\u00f6s allekirjoitettiin 4.12.1917 Suomen itsen\u00e4isyysjulistus, joka kahta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin hyv\u00e4ksyttiin eduskunnassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Presidentin esittelysalin seini\u00e4 somistaa entisten presidenttien muotokuvat. K. J. St\u00e5hlbergin ja Per Evind Svinhufvudin muotokuvat on maalannut Antti Faven 1920-luvulla. Lauri Kristian Relanderin on ikuistanut Eero Snellman. Marsalkka Mannerheim on harvoja, jonka muotokuva maalattiin jo ennen h\u00e4nen presidentin kauttaan. H\u00e4net maalasi Eero J\u00e4rnefelt vuonna 1922.<\/p>\n\n\n\n

Ministerit Porvoon valtiop\u00e4ivien \u00e4\u00e4rell\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Presidentin esittelysalin vieress\u00e4 on odotushuone, jonka sein\u00e4ll\u00e4 on uudempien presidenttien muotokuvat, joita tilan puutteen vuoksi ei ole voitu esittelysaliin ripustaa. Odotushuoneessa on Tapani Raittilan vuonna 1958 maalaama Urho Kaleva Kekkosen muotokuva, Jaakko Sievisen tulkinta presidentti Mauno Koivistosta vuodelta 1989 sek\u00e4 Kimmo Kaivannon muotokuva Martti Ahtisaaresta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Naapurihuone on Valtioneuvoston istuntosali ja siell\u00e4 kokoontuu Suomen hallitus. P\u00e4\u00e4ministeri istuu p\u00f6yd\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja h\u00e4nen vieress\u00e4\u00e4n on p\u00e4\u00e4ministerin sijaisen paikka. Sen j\u00e4lkeen ministerit istuvat pitk\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen virkai\u00e4n mukaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ministerien toimia valvoo l\u00e4hes koko sein\u00e4n kokoinen maalaus, joka kuvaa Porvoon valtiop\u00e4ivi\u00e4. Maalauksen on tehnyt Robert Wilhelm Ekman vuonna 1858. Se oli senaatin tilausty\u00f6. Alkujaan valtiop\u00e4iv\u00e4t oli ikuistanut maalaukseksi Emanuel Thelning ja senaatti palkkasi Ekmanin tekem\u00e4\u00e4n kopion Thelningin ty\u00f6st\u00e4. Ekman ei tyytynyt pelkk\u00e4\u00e4n kopioon, vaan teki t\u00e4ysin omanlaisensa maalauksen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Maalauksesta on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 tuttuja historiallisia henkil\u00f6it\u00e4 kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri G. M. Sprengtportenista keisarin rakastajattareen Ulrika M\u00f6llersv\u00e4rdiin. Maalauksen keski\u00f6ss\u00e4 on itseoikeutetusti keisari Aleksanteri I. H\u00e4nen takanaan on kuvattuna sama valtaistuin, joka oli autonomian aikana sijoitettuna naapurihuoneeseen eli nykyiseen Presidentin esittelysaliin.<\/p>\n\n\n\n

Pauli Jokinen<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema Valtioneuvoston linna pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n arvokasta taidetta ja kiehtovia tarinoita. Valtioneuvoston linna, alkuper\u00e4iselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Senaatin talo, on seissyt pian 200 vuotta Helsingin Senaatintorin kyljess\u00e4. Kun Helsingist\u00e4 tuli Suomen suurruhtinaskunnan p\u00e4\u00e4kaupunki vuonna 1812, piti kaupunkiin saada my\u00f6s julkishallinnollisia rakennuksia. Saksalainen Carl Ludvig Engel pestattiin niit\u00e4 suunnittelemaan. Engel suunnitteli Helsingin keskeiset rakennukset ja … Jatka lukemista ”Kurkistus Valtioneuvoston linnan sis\u00e4tiloihin”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2042,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-2032","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-helsingin-historiaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2032","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2032"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2032\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2044,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2032\/revisions\/2044"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2042"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2032"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2032"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2032"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=2032"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}