{"id":2069,"date":"2021-02-03T06:22:32","date_gmt":"2021-02-03T06:22:32","guid":{"rendered":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/?p=2069"},"modified":"2021-02-03T06:26:48","modified_gmt":"2021-02-03T06:26:48","slug":"muistolaattakavelylla-punavuoressa-ja-eirassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/muistolaattakavelylla-punavuoressa-ja-eirassa\/","title":{"rendered":"Muistolaattak\u00e4velyll\u00e4 Punavuoressa ja Eirassa"},"content":{"rendered":"\n
Punavuoressa ja Eirassa on lukuisia muistolaattoja, joista osa on tunnettuja ja osa puolestaan sen verran piilossa, ettei niit\u00e4 helposti bongaa. T\u00e4ss\u00e4 esittelemme 12 muistolaattaa. L\u00e4hde iltak\u00e4velylle bongaamaan ne kaikki!<\/p>\n\n\n\n
Merenkulun muistomerkin yhteyteen on kiinnitetty muistolaatta, jossa muistetaan M\/S Malmin onnettomuutta It\u00e4merell\u00e4 vuonna 1979. Onnettomuudessa menehtyi 14 henke\u00e4 ja heid\u00e4n nimens\u00e4 on kaiverrettu laattaan. MS Malmi oli kuivalastialus ja se oli joulukuussa 1979 matkalla Puolasta Turkuun, kun se upposi myrskyss\u00e4. 14 ihmist\u00e4 hukkui ja toiset 14 pelastuivat, kun M\/S Bore Sky ja nelj\u00e4 ruotsalaista pelastushelikopteria saapuivat apuun.<\/p>\n\n\n\n Merenkulun muistomerkin l\u00e4hell\u00e4 on tammi, jonka juurella olevassa kivess\u00e4 on laatta. Laatassa lukee: ”T\u00e4m\u00e4n tammen lahjoitti keskusj\u00e4rjest\u00f6lleen Helkalle Pro Eira -seura vuonna 1992, kun itsen\u00e4inen Suomi t\u00e4ytti 75 vuotta Helsinki p\u00e4\u00e4kaupunkina 180 ja Pro Eira -seura 20 vuotta. Puun sijainti upealla tyrskyrannalla kuvastakoon asukkaiden ja meren yhteytt\u00e4. Laatan seura lahjoitti vuonna 1997.”<\/p>\n\n\n\n Merenkulun muistomerkin paikkeilla on luonnonkivi, johon on kiinnitetty laatta kertoo paikan historiasta. Laatassa on kuva kerroshyppytornista ja teksti kertoo Ursinin luodolla vuosina 1887-1933 toimineesta Helsingfors Sims\u00e4llskapista. Laatta on paljastettu vuonna 1967.<\/p>\n\n\n\n Eira iltalukion sein\u00e4ss\u00e4 on muistolaatta, joka kertoo kappaleen erikoista paikallishistoriaa. Kyseisell\u00e4 paikalla sijaitsi aikaisemmin pieni puutalo, jossa Emma M\u00e4kinen (1849-1915) piti turvakotia 1880-luvulta l\u00e4htien. Se oli ensimm\u00e4inen prostituoitujen turvakoti Suomessa. Turvakodissa oli kerrallaan 30-40 naista. Heit\u00e4 opetettiin ja sivistettiin. Naisille pyrittiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s t\u00f6it\u00e4 maaseudulla. Georg Henrik von Wright (1916-2003) oli Suomen tunnetuimpia filosofeja, joka loi menestyksekk\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisen uran. Von Wright asui Eirassa Laivurinkadulla vuosina 1956-2002, ja h\u00e4nen kotitalonsa on muistanut akateemikkoa laatalla.<\/p>\n\n\n\n Ehrensv\u00e4rdintiell\u00e4 toimi Tehtaanpuiston yhteiskoulu vuosina 1935-1979. Muistolaatta on talon sein\u00e4ss\u00e4 porttien sis\u00e4puolella, mutta sen n\u00e4kee kadulta aidan takaa. Nyky\u00e4\u00e4n rakennuksessa on Elias-koulu, joka on yksi kaupungin monista sterinerkouluista.<\/p>\n\n\n\n Betanian perhetalon sein\u00e4ss\u00e4 oleva laatta muistuttaa rakennuksen historiasta. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti K. A. Wrede ja se valmistui vuonna 1904. Talon rakennuttaja oli Kaupunkil\u00e4hetys. Siell\u00e4 toimi muun muassa lastenseimi ja nuorten turvakoti. My\u00f6hemmin talossa oli my\u00f6s sivukirjasto.<\/p>\n\n\n\n Nikolai Sinebrychoff perusti olupanimonsa viereen englantilaistyyppisen puiston 1830-luvulla. Puiston korkeimmalla kohdalla kohoaa torni, joka on tiett\u00e4v\u00e4sti 1850-luvulta per\u00e4isin. Sen alkuper\u00e4sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta ei tarkkaan tiedet\u00e4. Ainakin vartiotornina se on jossain vaiheessa ollut. Vastaava torni on my\u00f6s Munkkiniemess\u00e4. Koffin tornin kyljess\u00e4 on sen historiasta kertova laatta.<\/p>\n\n\n\n Uudenmaankatu 24:n sis\u00e4pihalla on laatta, joka kertoo Marttatalon historiasta. Laatta kertoo, ett\u00e4 Marttatalo on rakennettu vuosina 1957-58. Tontin Marttaliitolle aikanaan lahjoitti koulunjohtaja Alli Nissinen. Tontilla toimi aikaisemmin Alli Nissisen valmistava koulu. Alli Nissinen (1866-1926) oli monessa mukana. H\u00e4n oli muun muassa kirjailija, kansanedustaja, koulunjohtaja ja Martta-yhdistyksen Em\u00e4nt\u00e4-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja.<\/p>\n\n\n\n Kirjailija, k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 ja runoilija Pentti Saarikoski (1937-1983) asui Fredrikinkadulla nuorena miehen\u00e4 vuosina 1947-1958. Muistolaatta on paljastetu vuona 2002.<\/p>\n\n\n\n Iso Robentinkatu 19:ss\u00e4 oli talo, jonka vaatimattomassa piharakennuksessa kirjailija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) asui vuosina 1828-1829. Runeberg asui rakennuksessa yhdess\u00e4 Fredrik Cygneuksen kanssa. Lis\u00e4ksi J.V. Snellman asui heid\u00e4n kanssaan lyhyen ajan. Neuvostoliiton pommikone pudotti marraskuussa 1942 pommin Erottajalle. Kone oli lent\u00e4nyt pilvien suojassa huomaamatta kaupungin ylle. Ilmah\u00e4lytyksen tullessa nuorisojoukko poistui elokuvateatteri Tivolista ja oli matkalla Johanneksen kirkon l\u00e4hell\u00e4 olevaan pommisuojaan. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Iso Roobertinkadun ja Yrj\u00f6nkadun risteykseen, kun pommi putosi suoraan v\u00e4kijoukkoon. 45 ihmist\u00e4 kuoli heti ja kuusi viel\u00e4 my\u00f6hemmin. 120 ihmist\u00e4 haavottui. Se oli suurin yksitt\u00e4isen pimmin aiheuttama tuho Helsingiss\u00e4. Muistolaatta kertoo tuosta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Teksi on suomen lis\u00e4ksi ruotsiksi ja englanniksi.<\/p>\n\n\n\n LUKUSUOSITUS:<\/span><\/strong> Tutustu my\u00f6s retkivinkkeihimme!<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Punavuoressa ja Eirassa on lukuisia muistolaattoja, joista osa on tunnettuja ja osa puolestaan sen verran piilossa, ettei niit\u00e4 helposti bongaa. T\u00e4ss\u00e4 esittelemme 12 muistolaattaa. L\u00e4hde iltak\u00e4velylle bongaamaan ne kaikki! 1. Mereen j\u00e4\u00e4neiden vainajien muistolleUrsinin kallio Merenkulun muistomerkin yhteyteen on kiinnitetty muistolaatta, jossa muistetaan M\/S Malmin onnettomuutta It\u00e4merell\u00e4 vuonna 1979. Onnettomuudessa menehtyi 14 henke\u00e4 ja heid\u00e4n … Jatka lukemista ”Muistolaattak\u00e4velyll\u00e4 Punavuoressa ja Eirassa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2074,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-2069","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-helsingin-historiaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2069","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2069"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2069\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2081,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2069\/revisions\/2081"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2074"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2069"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2069"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2069"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=2069"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/a><\/figure>\n\n\n\n
2. Eiran tammi
Ursinin kallio<\/h2>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
3. Helsingfors Sims\u00e4llskap
Ursinin kallio<\/h2>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
4. Emma M\u00e4kisen turvakoti
Laivurinkatu 3<\/h2>\n\n\n\n
Naapurissa aloitti toimintansa Emma M\u00e4kisen lastenkoti, ja turvakoti siirrettiin syrjemm\u00e4lle Kauniaisiin. Muistolaatta on paljastettu vuonna 2000.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
5. Georg Henrik von Wright
Laivurinkatu 4<\/h2>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
6. Tehtaanpuiston yhteiskoulu
Ehrensv\u00e4rdintie 31-35<\/h2>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
7. Betania-talo
Per\u00e4miehenkatu 13<\/h2>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
8. Sinebychoffin puiston torni
Sinebrychoffin puisto<\/h2>\n\n\n\n9. Alli Nissisen valmistava koulu
Uudenmaankatu 24<\/h2>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
10. Pentti Saarikoski
Fredrikinkatu 18<\/h2>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
11. Johan Ludvig Runeberg
Iso Roobertinkatu 19<\/h2>\n\n\n\n
Iso Robentinkadun piharakennuksessa Runeberg kirjoitti runoja, kuten Saarij\u00e4rven Paavo, jotka julkaistiin h\u00e4nen ensimm\u00e4isess\u00e4 runokokoelmassaan vuonna 1830. Helsingin kaupunki kiinnitti kirjailijan juhlavuonna 2004 laatan kaikkiin paikkoihin, joissa Runeberg Helsingiss\u00e4 asui. Suurin osa laatoista on Kruununhaassa.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
12. Ilmahy\u00f6kk\u00e4ys
Iso Roobertinkatu 18<\/h2>\n\n\n\n