{"id":2279,"date":"2021-04-08T05:51:46","date_gmt":"2021-04-08T05:51:46","guid":{"rendered":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/?p=2279"},"modified":"2021-04-08T05:56:19","modified_gmt":"2021-04-08T05:56:19","slug":"mista-taskumatti-on-saanut-nimensa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/mista-taskumatti-on-saanut-nimensa\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 taskumatti on saanut nimens\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n
Kaikki tiet\u00e4\u00e4 taskumatin. Se litte\u00e4 pullo, joka t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viinalla ja jota s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n povitaskussa. Siit\u00e4 tarjotaan huikkaa tanssilavojen takana ja ravintoloiden miestenhuoneissa. Siit\u00e4 liikkuu erilaisia versioita, mist\u00e4 taskumatti on saanut nimens\u00e4. Saattaa olla, ett\u00e4 taskumatti-nimitys yleistyi 1920-luvulla kieltolain aikaan.<\/p>\n\n\n\n
Helsingin Kalliossa sijaitsee Alli Tryggin puisto. Se on m\u00e4ess\u00e4, joka nousee H\u00e4meentielt\u00e4 kohti Pengerkatua. Alli Trygg oli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa el\u00e4nyt raittiusaktiivi. H\u00e4nen miehens\u00e4 oli Matti Helenius, joka on my\u00f6s saanut Kallioon oman puistonsa. Matti Heleniuksen puisto sijaitsee vain kiven heiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Alli Tryggin puistosta, Kallion kirjaston takana. Artikkelin kuva on Heleniuksen puistosta.<\/p>\n\n\n\n
Matti Helenius oli vaimonsa tapaan raittiusliikkeen aktiivi. H\u00e4n tutustui vaimoonsa Kangasalan kansanopistossa, jossa molemmat olivat esitelm\u00f6im\u00e4ss\u00e4 raittiusaatteesta. Helenius (sittemmin Helenius-Sepp\u00e4l\u00e4) kannatti kieltolakia Suomeen ja h\u00e4n toimi Raittiuden Yst\u00e4vien kieltolakikomitean puheenjohtajana. H\u00e4net tunnettiin ja tiedettiin.<\/p>\n\n\n\n
Kieltolaki astui voimaan 1919. Miehet alkoivat kantaa taskuissaan salaa viinaputeleita. Niit\u00e4 ryhdyttiin kutsumaan Heleniuksen mukaan taskumateiksi. N\u00e4in kerrotaan kirjassa Suruton kaupunki – 1920-luvun Helsinki. T\u00e4ll\u00e4 perusteella Matti Heleniuksen puistoa voisi alkaa kutsua Taskumatin puistoksi. Harva nykyp\u00e4iv\u00e4n kalliolainen tiet\u00e4\u00e4 Matti Heleniusta, mutta taskumatti on monille tuttu.<\/p>\n\n\n\n
Voi olla, ett\u00e4 taskumatti-sanan k\u00e4ytt\u00f6 yleistyi kieltolain aikana ja sill\u00e4 kenties viitattiin juuri Matti Heleniukseen. Mutta termin\u00e4 se on viel\u00e4 vanhempaa perua. Aleksis Kivi k\u00e4ytti sanaa kirjoissaan.<\/p>\n\n\n\n
Nummisuutarit: ”Sainpa, ett\u00e4 olin aika tellukassa, sain viel\u00e4 t\u00e4ytetyn matin taskuunikin.”<\/em><\/p>\n\n\n\n Seitsem\u00e4n veljeksen Juhani: ”T\u00e4ll\u00e4 retkell\u00e4 tulemme kyll\u00e4kin tallustamaan r\u00e4meit\u00e4 ja heiluvia hetteit\u00e4, ja loskom\u00e4rkin\u00e4 viett\u00e4m\u00e4\u00e4n y\u00f6mme karhunsammaleisella vuoteella. Silloinpa tekee pieni kulaus taskumatista hyv\u00e4\u00e4kin, luulen min\u00e4.”<\/em><\/p>\n\n\n\n Oliko Aleksis Kivi keksinyt sanan itse? Vai onko se viel\u00e4kin vanhempaa perua. Tarkkaa tietoa taskumatti-sanan alkuper\u00e4st\u00e4 emme kai koskaan saa tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kaikki tiet\u00e4\u00e4 taskumatin. Se litte\u00e4 pullo, joka t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viinalla ja jota s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n povitaskussa. Siit\u00e4 tarjotaan huikkaa tanssilavojen takana ja ravintoloiden miestenhuoneissa. Siit\u00e4 liikkuu erilaisia versioita, mist\u00e4 taskumatti on saanut nimens\u00e4. Saattaa olla, ett\u00e4 taskumatti-nimitys yleistyi 1920-luvulla kieltolain aikaan. Helsingin Kalliossa sijaitsee Alli Tryggin puisto. Se on m\u00e4ess\u00e4, joka nousee H\u00e4meentielt\u00e4 kohti Pengerkatua. Alli Trygg oli … Jatka lukemista ”Mist\u00e4 taskumatti on saanut nimens\u00e4?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2280,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-2279","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-helsingin-historiaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2279","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2279"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2279\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2283,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2279\/revisions\/2283"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2280"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2279"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2279"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2279"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=2279"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}