![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/P1140915.jpg\")
<\/a><\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/P1140916.jpg\")
<\/a><\/figure>\n\n\n\nKartanolla on pitk\u00e4 ja v\u00e4rik\u00e4s historia. Vanhin kartanoa koskeva kirjallinen viittaus on 1500-luvun puolesta v\u00e4list\u00e4. Tuolloin alueella oli kolmen talon muodostama pieni kyl\u00e4. Samoihin aikoihin rannassa toimi huomattavan suuri telakka. Sen kerrotaan sijainneen nykyisen Vartiokyl\u00e4n lahden kaakkoisella rannalla, toisin sanoen juuri Rastilaan kartanon paikkkeilla. Nors\u00f6 Bankstad -nimisell\u00e4 telakalla ty\u00f6skenteli vuoden 1566 palkkalistan mukaan 209 kirvesmiest\u00e4 ja nelj\u00e4 sepp\u00e4\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4t tulivat ymp\u00e4ri Uuttamaata.<\/p>\n\n\n\n
Telakan tarinalla on mielenkiintoinen yhteys Ruotsin vallanpit\u00e4jien kiistoihin. Kuningas Sigismund ja h\u00e4nen set\u00e4ns\u00e4 Kaarle-herttua k\u00e4viv\u00e4t kovaa ja verist\u00e4 valtataistelua 1500-luvun loppupuolella. Suomessa valtataistelu huipentui Nuijasotaan 1596-1597. Kaarle-herttua oli syksyll\u00e4 1597 ottanut Turussa haltuunsa kuninkaallisen laivaston. Sigismund yritti korvata menetyksen rakentamalla uusia laivoja. Vuonna 1599 Nors\u00f6n telakalla valmistui suuri sotalaiva. Laiva oli hyvin aseistettu ja varustettu suurilla kanuunoilla. Lyhyen purjehduksen j\u00e4lkeen laivalla puhkesi kapina ja se p\u00e4\u00e4tyi Kaarle-herttuan haltuun.<\/p>\n\n\n\n 1600-luvun aikana telakan toiminta hiipui, mutta kartanon alueelle alkoi muodostua muuta toimintaa. Kun Suomenlinnaa rakennettiin 1700-luvullla, perusti tykist\u00f6upseeri Jean Elfving Rastilan maille tiiliruukin. Sen j\u00e4lkeen kartanoa hallitsivat muun muassa skotlantilaissyntyinen linnoitusupseeri Anders de Bruce ja everstiluutnantti Magnus J\u00e4gerholm. Vuonna 1876 kartanossa aloitti ruotsinkielinen alkeiskoulu, jonka k\u00e4vi vihkim\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n itse maamme kansakoululaitoksen is\u00e4 Uno Cygnaeus.<\/p>\n\n\n\n Kartanon maat pilkottiin 1900-luvulla huvila-alueiksi ja itse kartanon alue tuli Helsingin kaupungille 1950-luvulla.<\/p>\n\n\n\n Kartanon p\u00e4\u00e4rakennus on 1800-luvun alusta. Lis\u00e4ksi alueella on vanhoista rakennuksista j\u00e4ljell\u00e4 punainen vilja-aitta ja pieni pehtorin tupa.<\/p>\n\n\n\n Kartanon terassilla voit kahvia siemaillessasi kuvitella miten sotalaivat l\u00e4htiv\u00e4t rannasta merille. Nykyisin lahden yli kulkee metrot ja poukamassa n\u00e4kee sup-lautailijoita.<\/p>\n\n\n\n Rastilan kartanolta voi l\u00e4hte\u00e4 pidemm\u00e4lle k\u00e4velyretkelle ja kiert\u00e4\u00e4 vaikka koko Vartiokyl\u00e4nlahden. Kierros on pituudeltaan noin nelj\u00e4 kilometri\u00e4. Kierroksen voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastarannalle, jossa on Puotilan kartano kahviloineen ja ravintoloineen.<\/p>\n\n\n\n VINKKI:<\/span><\/strong> Tutustu my\u00f6s WalkHelsingin opastettuihin k\u00e4velyretkiin!<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Rastilan kartanossa voi samaan hengenvetoon nauttia rantatunnelmasta ja kartanoromantiikasta. Etenkin kes\u00e4aikaan paikka on mukava pieni retkikohde. Sinne on noin kymmenen minuutin k\u00e4vely Rastilan metroasemalta. Historiallinen kartano sijaitsee It\u00e4-Helsingiss\u00e4 keskell\u00e4 Rastilan leirint\u00e4aluetta, josta on suositulle uimarannalle vain kivenheiton matka. Uimasta voi nopeasti piipahtaa kartanon ravintolaan lounaalle tai j\u00e4\u00e4tel\u00f6lle. Samalla p\u00e4\u00e4see tutustumaan karavaanarien kes\u00e4nviettoon. Ravintolan kotisivut t\u00e4\u00e4ll\u00e4. … Jatka lukemista ”Rastilan kartano huokuu romantiikkaa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2362,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-2357","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-retkia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2357","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2357"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2357\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2366,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2357\/revisions\/2366"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2362"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2357"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2357"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2357"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=2357"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/P1140931.jpg\")
<\/a><\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/P1140932.jpg\")
<\/a><\/figure>\n\n\n\n