{"id":2572,"date":"2021-10-27T07:09:57","date_gmt":"2021-10-27T07:09:57","guid":{"rendered":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/?p=2572"},"modified":"2021-10-27T14:35:24","modified_gmt":"2021-10-27T14:35:24","slug":"turistina-kotikaupungissa-10-nahtavyytta-kapylassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/turistina-kotikaupungissa-10-nahtavyytta-kapylassa\/","title":{"rendered":"Turistina kotikaupungissa: 10 n\u00e4ht\u00e4vyytt\u00e4 K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

K\u00e4pyl\u00e4 on idyllinen kaupunginosa, jonne p\u00e4\u00e4see helposti raitiovaunulla. K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4 on puutaloja, olympiahistoriaa, Taivaskallio ja kivoja ravintoloita. K\u00e4pyl\u00e4\u00e4n voi mainiosti tehd\u00e4 p\u00e4iv\u00e4retken ja tutustua alueen historiaan.<\/p>\n\n\n\n

10 K\u00e4pyl\u00e4n n\u00e4ht\u00e4vyytt\u00e4:<\/h2>\n\n\n\n

1. K\u00e4\u00e4rmetalo
M\u00e4kel\u00e4nkatu 86<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n


M\u00e4kel\u00e4nkadun ja Tursontien v\u00e4liss\u00e4 kiemurteleva K\u00e4\u00e4rmetalo on hyvin erikoinen luomus. Arkkitehti Yrj\u00f6 Lindgrenin suunnittelema K\u00e4\u00e4rmetalo muodostuu kahdesta rakennuksesta ja aaltoilee l\u00e4hes kolmesataametrisen\u00e4. Rakennusta on joskus v\u00e4itetty jopa Euroopan pisimm\u00e4ksi taloksi. Arkkitehti Lindgren tunnetaan erityisesti Olympiastadionin suunnittelijana.

K\u00e4\u00e4rmetalo valmistui vuonna 1951 Helsingin asuntopulaa helpottamaan. Siit\u00e4 sai silloin kodin 189 perhett\u00e4. Talo on n\u00e4ht\u00e4vyys, jota varsinkin arkkitehtuurista kiinnostuneet saapuvat katsomaan.<\/p>\n\n\n\n

2. Ty\u00f6v\u00e4entalo
Vipusentie 19<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n


Ty\u00f6v\u00e4entalo rakennettiin vuonna 1925 K\u00e4pyl\u00e4n Urheilijat ry:n toimesta. Seuratoiminnan lis\u00e4ksi talossa j\u00e4rjestettiin tansseja ja pidettiin ravintolaa. K\u00e4pyl\u00e4n Urheilijoiden, ja kenties koko K\u00e4pyl\u00e4n, paras urheilija kautta aikain oli Kaarlo Pons\u00e9n, joka oli painin maailman ykk\u00f6nen 1920-luvulla.

Ty\u00f6v\u00e4entalossa on vuosien saatossa ollut runsaasti eri vuokralaisia: puolueita, urheiluseuroja, naisasiaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ja onpa Suomen Kansallisoopperakin harjoitellut talossa. Nyky\u00e4\u00e4n taloa voi vuokrata esimerkiksi juhlia varten.<\/p>\n\n\n\n

3. Puu-K\u00e4pyl\u00e4
Pohjolankatu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n


Puu-K\u00e4pyl\u00e4 on yksi Helsingin vieh\u00e4tt\u00e4vimmist\u00e4 alueista. Kauneimmillaan Puu-K\u00e4pyl\u00e4 on Pohjolankadun molemmin puolin. Talojen rakentaminen alkoi jo 1920-luvulla, mutta v\u00e4lill\u00e4 talot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t pahoin rapistumaan. 1960-luvulla alue oli slummiutunut, taloissa oli ulkovessat ja asukkaat toivoivat p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 kerrostaloihin parempiin oloihin. Talot olivat purku-uhan alla.

1970-luvulle tultaessa kaupunki ryhdist\u00e4ytyi, ja alkoi Puu-K\u00e4pyl\u00e4n mittava saneeraaminen. Alueen arvostus on noussut 1960-luvun pohjalukemista ja nyky\u00e4\u00e4n Puu-K\u00e4pyl\u00e4 on sangen arvostettua asuinaluetta.<\/p>\n\n\n\n

4. Urheilija-patsas
Akseli Toivosen kentt\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n


Erkki Toukolehto teki Urheilija-patsaan jo vuonna 1937, mutta nykyiselle paikalle Metsolantien ja Pellervontien kulmaan se sijoitettiin vasta vuonna 1950. Toukolehto sai idean veistokseen uutisesta, jossa kerrottiin kaatuneesta urheilijasta, joka pys\u00e4htyi katsomaan loukkaantunutta k\u00e4tt\u00e4\u00e4n, mutta silti voitti kilpailun. Kentt\u00e4 on nimetty arkkitehti Akseli Toivosen mukaan. H\u00e4n oli avainasemassa Puu-K\u00e4pyl\u00e4n suunnittelussa.<\/p>\n\n\n\n

5. K\u00e4pyl\u00e4n kirkko
Metsolantie 14<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n


Ennen kirkon valmistumista jumalanpalveluksia pidettiin k\u00e4pyl\u00e4l\u00e4isten kodeissa sek\u00e4 Vuoritalossa. Oma kirkko K\u00e4pyl\u00e4\u00e4n saatiin vuonna 1930. Arkkitehti Eino Ilmari Sutinen suunnitteli pyh\u00e4t\u00f6n, joka on Helsingin ainoa puhdastyylinen funkkiskirkko. K\u00e4pyl\u00e4n kirkkokuoro esiintyi avajaisissa, ja on toiminut aktiivisesti siit\u00e4 l\u00e4htien.

K\u00e4pyl\u00e4n seurakunnassa j\u00e4rjestettiin vuonna 1998 virsimaraton. Virsikirja laulettiin kannesta kanteen kolmessa vuorokaudessa.<\/p>\n\n\n\n

6. Taivaskallio<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n


Taivaskallio kohoaa 56 metri\u00e4 merenpinnan yl\u00e4puolelle. Sielt\u00e4 on huimat n\u00e4kym\u00e4t aina Herttoniemen hyppyrim\u00e4ille asti.

Kallion huipulla oli toisen maailmansodan aikana nelj\u00e4 ilmatorjuntatykki\u00e4, joilla pyrittiin torjumaan Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4ykset. Kun kaikki nelj\u00e4 tykki\u00e4 laukaistiin samaan aikaan, syntyi valtava pamaus. K\u00e4pyl\u00e4l\u00e4iset luulivat, ett\u00e4 kalliolla on vain yksi suuren suuri tykki. Vasta sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 paljastettiin paikallisille tykkien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4.

Kasematteja eli tykkimajoja Taivaskalliolla on edelleen j\u00e4ljell\u00e4, my\u00f6s yksi tykki on kertomassa menneest\u00e4.

Kalliolle johtava tie on nimetty Pekka Jokipaltion mukaan. H\u00e4n johti sodan aikana Helsingin ilmapuolustusta.<\/p>\n\n\n\n

7. Pohjolanaukio<\/strong>
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Pohjolanaukiolla on aikoinaan ollut my\u00f6s elokuvateatteri. Kuva: HKM, Jouko Tanskanen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pohjolanaukio on K\u00e4pyl\u00e4n syd\u00e4n. Siell\u00e4 on raitiovaunujen p\u00e4\u00e4tepys\u00e4kki, kes\u00e4isin avoinna oleva lippakioski, hotelli, kauppa, kahvila, kioski ja pizzeria.

Pohjolanaukio, kuten muukin K\u00e4pyl\u00e4 nimist\u00f6, on per\u00e4isin Kalevalasta. K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4 on muun muassa Vipusentie, Nyyrikintie, Tapiolantie ja Ilmatterentie.<\/p>\n\n\n\n

8. K\u00e4pyl\u00e4n pelastusasema
Kullervonkatu 7<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kuva 1950-luvun K\u00e4pyl\u00e4st\u00e4. Paloasema n\u00e4kyy taustalla. Kuva: HKM, Eino Heinonen.<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


K\u00e4pyl\u00e4n pelastusasema on yksi harvoista vanhoista paloasemista, joka on viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Punatiilinen asema rakennettiin vuonna 1931. Sen vieress\u00e4 on suosittu leikkipuisto.<\/p>\n\n\n\n

9. Karjalatalo
K\u00e4pyl\u00e4nkuja 1<\/strong>
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Karjalatalo on karjalaisen heimon tyyssija Helsingiss\u00e4. Talo valmistui vuonna 1974. Sen rahoittamiseksi karjalaiset taiteilijat esiintyiv\u00e4t lukuisissa tilaisuuksissa, joiden tuotto meni talon hyv\u00e4ksi.

Karjalatalossa on muun muassa n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, ravintola ja kokoustiloja. Kirjastoon on koottu Karjala-aiheisia n\u00e4ytelmi\u00e4. Talon edustalla on Evakko\u00e4iti-patsas, jonka on tehnyt taiteilija Juhani Honkanen.<\/p>\n\n\n\n

10. Olympiakyl\u00e4 ja Kisakyl\u00e4
Koskelantie<\/strong>
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Koskelantien pohjoista puolta reunustava Olympiakyl\u00e4 rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten. Sinne oli tarkoitus majoittaa urheilijoita. Kyl\u00e4\u00e4 perustettaessa p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 kisojen j\u00e4lkeen talot tulevat asuink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kisoja ei sodan takia j\u00e4rjestetty, joten asukkaat p\u00e4\u00e4siv\u00e4tkin muuttamaan niihin aiottua nopeammin. Funktionalismia edustavassa Olympiakyl\u00e4ss\u00e4 on 36 taloa, ja niiss\u00e4 toista tuhatta asukasta. Olympiakyl\u00e4n suunnittelusta vastasivat l\u00e4hinn\u00e4 arkkitehdit Martti V\u00e4likangas ja Hilding Ekelund.

Olympiakyl\u00e4 sijaitsee Koskelantien ja V\u00e4in\u00f6l\u00e4nkadun v\u00e4lisell\u00e4 alueella.<\/p>\n\n\n\n

Kun Helsinki sai vihdoin olympialaiset j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4kseen vuonna 1952, rakennettiin urheilijoiden majapaikaksi Kisakyl\u00e4. Se sijaitsee toisella puolella Koskelantiet\u00e4 kuin Olympiakyl\u00e4. Kisakyl\u00e4 oli oiva paikka urheilijoille, sill\u00e4 he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t harjoittelemaan k\u00e4tev\u00e4sti K\u00e4pyl\u00e4n urheilupuistoon tai uimaan Kumpulan maauimalaan.<\/p>\n\n\n\n

Argentiinalaiset urheilijat pitiv\u00e4t muistotilaisuuden hein\u00e4kuussa 1952 kuolleelle Evitalle eli Eva Peronille. Urheilijat pystyttiv\u00e4t Evitan kunniaksi muistotammia Koskelantie 17:n pihaan, jossa ne ovat edelleen pystyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Staycation K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4?<\/span><\/strong><\/h2>\n\n\n\n

K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4 sijaitsee Park Hotel, jonne voi majoittua, jos haluaa viett\u00e4\u00e4 y\u00f6n K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4. Hotelli valmistui vuonna 1949 Helsingin olympialaisia silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. Pienehk\u00f6ss\u00e4 hotellissa on 40 huonetta. Hotellin saunaosastossa kuvattiin 1990-luvulla Hyv\u00e4t herrat -televisiosarjaa.<\/p>\n\n\n\n

Sy\u00f6m\u00e4\u00e4n K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4<\/span><\/h2>\n\n\n\n


K\u00e4pyl\u00e4ss\u00e4 on mukavia kortteliravintoloita ja kahviloita. T\u00e4ss\u00e4 vinkit:<\/p>\n\n\n\n