{"id":2773,"date":"2022-01-20T07:23:10","date_gmt":"2022-01-20T07:23:10","guid":{"rendered":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/?p=2773"},"modified":"2022-01-20T07:28:45","modified_gmt":"2022-01-20T07:28:45","slug":"turistina-kotikaupungissa-oulunkyla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/turistina-kotikaupungissa-oulunkyla\/","title":{"rendered":"Turistina kotikaupungissa: Oulunkyl\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

WalkHelsingin turistina kotikaupungissa -juttusarja jatkuu t\u00e4ll\u00e4 kertaa Oulunkyl\u00e4ll\u00e4. Pohjois-Helsingiss\u00e4 sijaitseva Oulunkyl\u00e4 on historiallinen huvilakaupunginosa, jossa on nyky\u00e4\u00e4n runsaat 20 000 asukasta. Helsingin keskustasta p\u00e4\u00e4see paikallisjunalla Oulunkyl\u00e4n asemalle noin kymmeness\u00e4 minuutissa.<\/p>\n\n\n\n

Oulunkyl\u00e4\u00e4n kannattaa l\u00e4hte\u00e4 vaikka k\u00e4velyretkelle, jonka varrella voi sy\u00f6d\u00e4 ja juoda. Esittelemme t\u00e4ss\u00e4 kymmenen Oulunkyl\u00e4n n\u00e4ht\u00e4vyytt\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

1. Oulunkyl\u00e4n asema<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen ensimm\u00e4inen rautatieosuus avattiin 1862 Helsingist\u00e4 H\u00e4meenlinnaan. Rata kulki Oulunkyl\u00e4n halki. Oulunkyl\u00e4n kohdalla Vantaanjoen yli rakennettiin silta, joka oli maamme ensimm\u00e4inen rautatiesilta. Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 oli ensin pelkk\u00e4 pys\u00e4kki, ja ensimm\u00e4inen varsinainen asemarakennus valmistui 1907. Rautatien seurauksena syntyi Oulunkyl\u00e4n huvilayhdyskunta. Nykyinen asemarakennus on noin vuodelta 1920. Asema ei ole en\u00e4\u00e4 junaliikenteen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.

Aseman edustalla puistossa on Veikko Myllerin toteuttama veistos, joka kunnioittaa Oulunkyl\u00e4n omaa poikaa, Tapio Rautavaaraa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

2. Oulunkyl\u00e4n kirkot<\/strong>

Vanha kirkko, Siltavoudintie 12
Uusi kirkko, Teinintie 10.

Siltavoudintie 12:ssa sijaitseva Oulunkyl\u00e4n vanha puukirkko on vuodelta 1905. Sen suunnitteli paikallinen rakennusmestari Karl Fredrik Bergman. Se valmistui talkoiden ja lahjoitusten voimin. Kellotapuli valmistui vuonna 1931. Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 ei ollut omaa hautausmaata, vaan se perustettiin Malmin hautausmaan yhteyteen.

Uusi kirkko valmistui Teinintien varteen vuonna 1972. Sen suunnittelija oli Heikki Castren. Se oli vanhaa kirkkoa tilavampi, ja sen yhteydess\u00e4 on muun muassa seurakuntasali ja kerhotilat ja toimistoja. Kirkon alttaritaulu on poikkeuksellisesti puinen. Sen veisti taiteilija Raimo Heino.<\/p>\n\n\n\n

3. Seurahuone<\/strong>

Larin Ky\u00f6stin tie 7

Asukastalona toimiva seurahuone rakennettiin vuonna 1897. Sen tunnetuin pit\u00e4j\u00e4 oli Johanna Charlotta Maexmontan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Seurahuone palveli ravintolana, majoituspaikkana ja kylpyl\u00e4n\u00e4. My\u00f6hemmin se on ollut monenlaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Siell\u00e4 toimi muun muassa Pop & Jazz Opisto.

Seurahuoneen vieress\u00e4 on valtavan kokoinen Arttulan talo. Se rakennettiin tiett\u00e4v\u00e4sti 1910-luvulla ven\u00e4l\u00e4isille upseereille. Rakennus oli pitk\u00e4\u00e4n yksi Suomen suurimmista puisista asuintaloista. Nyky\u00e4\u00e4n se on yksityisomistuksessa ja rakennuksessa on monia pieni\u00e4 asuntoja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

4. Ver\u00e4j\u00e4m\u00e4ki<\/strong>

Ver\u00e4j\u00e4m\u00e4ki on osa Oulunkyl\u00e4n vanhaa huvila-aluetta. Siell\u00e4 on lukuisia suojeltuja puuhuviloita, mutta monia on valitettavasti tuhoutunut vuosikymmenten varrelta. Ver\u00e4j\u00e4m\u00e4en vanhimmat huvilat ovat 1800-luvun lopulta. Esimerkiksi Pellavakaskentiell\u00e4 sijaitsee edustavia taloja. Komein rakennus kuitenkin lienee Villa Tuglas, alueen ainoa jugendrakennus. Se sijaitsee Ver\u00e4j\u00e4m\u00e4en korkeimmalla kohdalla Jokiniementien varrella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

5. Pikkukoski<\/strong>

Pikkukoski on kaupungin virallinen uimaranta, jossa voi my\u00f6s talvella pulahtaa avannossa. Rannalla voi kuntoilla ja pelata lentopalloa. Kes\u00e4isin siell\u00e4 toimii kahvila. Rannalla kuvattiin 1940-luvulla elokuvaa Kulkurin valssi. Viel\u00e4 1950-luvulla Pikkukosken ohi uitettiin tukkeja.

Uimarannan vieress\u00e4 olevalle Pirunkalliolla kannattaa kiivet\u00e4 katsomaan maisemia. Sielt\u00e4 n\u00e4kyy kauas. Kev\u00e4isin sielt\u00e4 voi mainiosti seurata Vantaanjoen j\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

6. Siirtolapuutarha<\/strong>

Myllypellontie

Oulunkyl\u00e4n siirtolapuutarhassa on runsaat 200 m\u00f6kki\u00e4. Ne ovat kooltaan suunnilleen 30 neli\u00f6t\u00e4. Siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1940. Osa m\u00f6keist\u00e4 on alkuper\u00e4isi\u00e4, samoin kuin vanha vesitorni. Saunarakennus on vuodelta 1949. Siirtolapuutarha on kaikille avointa aluetta, muista vaan pysy\u00e4 poluilla ja teill\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

7. Liikuntapuisto<\/strong>

K\u00e4skynhaltijantie

Oulunkyl\u00e4n liikuntapuistossa on pieni urheilustadion, jossa muun muassa jalkapalloseura Gnistan pelaa kotiottelunsa. Siell\u00e4 on my\u00f6s curling-halli sek\u00e4 tekoj\u00e4\u00e4rata, jossa pelataan j\u00e4\u00e4palloa. Liikuntapuiston takamaastossa on lenkkeilypolkuja.

Nykyisten urheilukenttien kohdalla oli Suomen ensimm\u00e4inen ravirata, joka toimi Oulunkyl\u00e4ss\u00e4 vuodesta 1893 l\u00e4htien vuoteen 1927. Raviradalla j\u00e4rjestettiin my\u00f6s moottoripy\u00f6r\u00e4kisoja ja juoksukilpailuja. Liikuntapuistossa on n\u00e4hty my\u00f6s konsertteja. Metallica esiintyi siell\u00e4 vuonna 1993.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

8. Oulunkyl\u00e4n kuntoutuskeskus<\/strong>

K\u00e4skynhaltijantie 5

Kuntoutuskeskus valmistui vuonna 1992. Se oli tarkoitettu sodassa vammautuneiden veteraanien kuntoutukseen. Pihalla on sodanaikainen tykki, jonka sotamuseo on lahjoittanut. Kuntoutuskeskuksen paikalla on aikoinaan sijainnut Oulunkyl\u00e4n kartano, jonka rakennusten kivijalkoja l\u00f6ytyy viel\u00e4 maastosta.

Kuntoutuskeskuksen edustalla on laaja Itsen\u00e4isyydenpuisto. Puistossa on pieni\u00e4 puroja ja Antero Toikan taideteos \u00c4\u00e4nirauta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

9. Kustaankartanon seniorikeskus<\/strong>

Kivalterintie

Vuonna 1953 avattu Kustaankartano oli aikanaan Suomen ensimm\u00e4inen ja pitk\u00e4\u00e4n suurin vanhainkoti. Arkkitehtipariskunta Eija ja Olli Saijonmaa suunnittelivat kauniin kokonaisuuden, jossa on useita tiilirakennuksia ja puistoja.

Pihalla on plotti, vesiallas, joka louhittiin 1910-luvulla tykkipatterin osaksi. Kustaankartanon pihalle on hankittu vanha raitiovaunu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

10. Ogeli<\/strong>

Kyl\u00e4nvanhimmantie 29

Vuonna 1987 valmistunut ostoskeskus Ogeli on Oulunkyl\u00e4n syd\u00e4n. Siell\u00e4 on kirjasto, terveysasema, kauppa, vaatekauppoja, kierr\u00e4tyskeskus, ravintoloita ja kioski.<\/p>\n\n\n\n

SY\u00d6M\u00c4\u00c4N JA JUOMAAN:<\/strong>

Capperi<\/strong>

Siltavoudintie 9

Capperi tarjoaa kaupungin parhaat napolilaiset pizzat!<\/p>\n\n\n\n

Olutravintola Jano<\/strong>

M\u00e4kitorpantie 11

Jano on l\u00e4mminhenkinen ja suosittu olutravintola l\u00e4hell\u00e4 K\u00e4pyl\u00e4n asemaa. Oluen lis\u00e4ksi Janossa voi nauttia stand up -esityksist\u00e4 ja pubivisoista.<\/p>\n\n\n\n

VINKKI! Tutustu my\u00f6s n\u00e4ihin:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Turistina kotikaupungissa: K\u00e4pyl\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n\n

Turistina kotikaupungissa: Malmi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

WalkHelsingin turistina kotikaupungissa -juttusarja jatkuu t\u00e4ll\u00e4 kertaa Oulunkyl\u00e4ll\u00e4. Pohjois-Helsingiss\u00e4 sijaitseva Oulunkyl\u00e4 on historiallinen huvilakaupunginosa, jossa on nyky\u00e4\u00e4n runsaat 20 000 asukasta. Helsingin keskustasta p\u00e4\u00e4see paikallisjunalla Oulunkyl\u00e4n asemalle noin kymmeness\u00e4 minuutissa. Oulunkyl\u00e4\u00e4n kannattaa l\u00e4hte\u00e4 vaikka k\u00e4velyretkelle, jonka varrella voi sy\u00f6d\u00e4 ja juoda. Esittelemme t\u00e4ss\u00e4 kymmenen Oulunkyl\u00e4n n\u00e4ht\u00e4vyytt\u00e4: 1. Oulunkyl\u00e4n asema Suomen ensimm\u00e4inen rautatieosuus avattiin 1862 Helsingist\u00e4 … Jatka lukemista ”Turistina kotikaupungissa: Oulunkyl\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2776,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-2773","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-retkia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2773","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2773"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2773\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2788,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2773\/revisions\/2788"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2773"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2773"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2773"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=2773"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}