Munkkiniemen puistotie 1 ja 2<\/strong>
Talot puistotien molemmin puolin ovat identtiset ja muodostavat ik\u00e4\u00e4n kuin portin Munkkiniemeen. Molempiin taloihin Mauno Oittinen veisti poikapatsaat vuonna 1938 seuraamaan Munkkiniemeen saapujia. Pojat esitt\u00e4v\u00e4t talojen rakennuttajan Martti Sorvarin kahta poikaa Jaskaa ja Masaa.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/munkkiniemen-portti.jpg\")
<\/a>Munkkiniemen yhteiskoulu Entinen Kone Oy:n toimisto Pokrovan kirkko Villa Aalto Munkkiniemen pensionaatti Saarisen rivitalot Triviaa\u2026<\/strong> N\u00e4k\u00f6torni Munkkiniemen kartano Sankarihautausmaa Kalastajatorppa Ilmatorjuntatykki Sigurd Steniuksen hauta<\/strong> Vinkki:<\/strong> Ravintolasuositukset:<\/strong> TUTUSTU MY\u00d6S MUIHIN RETKIVINKKEIHIMME!<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Munkkiniemi on Helsingin vanhoja ja maineikkaimpia kaupunginosia. Siell\u00e4 on vanhaa rakennuskantaa, luontoa ja merta. Siis oivallinen paikka tehd\u00e4 k\u00e4velyretki. T\u00e4ss\u00e4 vinkkej\u00e4 Munkkiniemen paikallisista n\u00e4ht\u00e4vyyksist\u00e4. \u201dMunkkiniemen portti\u201dMunkkiniemen puistotie 1 ja 2Talot puistotien molemmin puolin ovat identtiset ja muodostavat ik\u00e4\u00e4n kuin portin Munkkiniemeen. Molempiin taloihin Mauno Oittinen veisti poikapatsaat vuonna 1938 seuraamaan Munkkiniemeen saapujia. Pojat esitt\u00e4v\u00e4t talojen … Jatka lukemista ”Turistina kotikaupungissa: Sunnuntaik\u00e4vely Munkkiniemess\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2888,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-2882","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-retkia"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2882","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2882"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2882\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2895,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2882\/revisions\/2895"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2888"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2882"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2882"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2882"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=2882"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Laajalahdentie 21<\/strong>
Legendaarinen \u201dMuncca\u201d sai alkunsa, kun munkkiniemel\u00e4iset halusivat oman koulun 1930-luvulla. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n koulumatka Helsingin puolelle oli turhan pitk\u00e4. Yhteiskoulun tunnetuimpia oppilaita olivat muun muassa kriitikko Seppo Heikinheimo, urheilutoimittaja Anssi Kukkonen, sosiologi J. P. Roos ja kirjailija Hannu M\u00e4kel\u00e4. Muncassa sai alkunsa my\u00f6s koripalloseura Torpan Pojat (ToPo), joka sittemmin on noussut yhdeksi Suomen huippuseuraksi.<\/p>\n\n\n\n
Munkkiniemen puistotie 25<\/strong>
Maisemaa rumentava toimistokolossi puistotien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ennen Munkinpuistoa her\u00e4tti todellisia ristiriitoja valmistuessaan 1970-luvulla. Asukkaat eiv\u00e4t halunneet hirve\u00e4\u00e4 rakennusta seudulleen ja k\u00e4viv\u00e4t taisteluun sit\u00e4 vastaan. Asukkaiden \u00e4\u00e4nitorvena toiminut elokuvaohjaaja Edvin Laine k\u00e4ytti niin kovaa kielt\u00e4 Konea vastaan, ett\u00e4 h\u00e4net tuomittiin herjauksesta sakkoihin.
Kone oli luvannut entis\u00f6id\u00e4 Munkkinimen kartanon, ja palkinnoksi siit\u00e4 kaupunki my\u00f6nsi rakennusluvan toimistotalolle. Nyky\u00e4\u00e4n toimistotalo on uudistettu asunnoiksi.<\/p>\n\n\n\n
Nuottapolku 7<\/strong>
1950-luvulta l\u00e4htien kulmataloa on hallinnut kreikkalaiskatollinen Pokrovan seurakunta. Jos sattuu paikalle oikeaan aikaan, voi n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4si\u00e4iskulkueen tai muita juhlallisuuksia. Pieni kirkko on sis\u00e4lt\u00e4 hyvin koristeellinen.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Riihitie 20<\/strong>
Urheilukent\u00e4n laidalla kirjaston vieress\u00e4 sijaitsee arkkitehti ja akateemikko Alvar Aallon kotitalo, jonka h\u00e4n suunnitteli yhdess\u00e4 vaimonsa Ainon kanssa. Talo valmistui vuonna 1936, ja Aallon toinen vaimo Elissa asui siell\u00e4 aina vuoteen 1994. Taloon p\u00e4\u00e4see tutustumaan p\u00e4\u00e4symaksua vastaan, aukioloajat kannattaa tarkistaa internetist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hollantilaisentie 11<\/strong>
Elien Saarisen suunnittelema massiivinen rakennus on Munkkiniemen n\u00e4ytt\u00e4vin. Rakennus valmistui alkujaan vuonna 1918 pensionaatiksi eli asuntolaksi, mutta toimi sen j\u00e4lkeen pitk\u00e4\u00e4n kadettikouluna ja ilmavoimien esikuntana. Sittemmin talossa on toiminut Hallinnon kehitt\u00e4miskeskus HAUS. Taloon on nyt rakennettu asuntoja.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Hollantilaisentie 12-20<\/strong>
Arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli Hollantilaisentielle rivitalot, jotka olivat ensimm\u00e4isi\u00e4 maassamme. Kaikki talot ovat sis\u00e4lt\u00e4 erilaisia. Tie on puolestaan saanut nimens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Munkkiniemen kartanoa hallitsi l\u00e4hes vuosisadan 1700- ja 1800-luvuilla hollantilainen Mattheiszenin suku.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Talvisodan toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1939 neuvostoliittolainen pommikone ammuttiin alas ja se putosi keskelle Munkkinieme\u00e4, Kadetintien ja Kartanontien risteykseen tehden maahan suuren kuopan. Koneen palasia lensi ymp\u00e4ri Munkkinieme\u00e4 ja joka toisessa kodissa niit\u00e4 s\u00e4il\u00f6ttiin muistona. Er\u00e4\u00e4n tarinan mukaan koneesta olisi l\u00f6ytynyt hiiltynyt naisen ruumis, toinen tarina kertoo siell\u00e4 olleen silpoutuneena kolme lent\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Solnantie 7<\/strong>
M\u00e4ennyppyl\u00e4ll\u00e4 sijaitsee torni, joka tunnetaan viljavarastona. Todellisuudessa viljavarasto lienee ollut peitenimi n\u00e4k\u00f6tornille, jonka kartanonherra kenraali Anders Edvard Ramsay rakensi 1800-luvun alkupuolella sotilaallisiin tarkoituksiin. Krimin sodan aikana tornista l\u00e4hetettiin lenn\u00e4ttimell\u00e4 viestej\u00e4 Sinebrychoffin puistoon, jossa on toinen samanlainen torni.
N\u00e4k\u00f6tornissa on asunut muun muassa 1970-luvulla lasitaiteilija Timo Sarpaneva, ja 2000-luvulla tornissa asui HIM-yhtyeen keulakuva Ville Valo.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Kartanontie 1<\/strong>
Munkkiniemen kartanon v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t vaiheet ulottuvat aina 1600-luvulle saakka, ja sen j\u00e4lkeen se on kuulunut muun muassa hollantilaiselle Mattheiszenin suvulle ja Ramsayn sotilassuvulle. 1900-luvulla sotien v\u00e4liss\u00e4 kartano oli hyl\u00e4tty ja rapistunut autiotalo, jossa pultsarit polttivat nuotioita sis\u00e4ll\u00e4. Pelastajaksi tuli hissiyhti\u00f6 Kone Oy, joka otti kartanon haltuunsa ja entis\u00f6i sen. Yhti\u00f6n p\u00e4\u00e4konttori toimii edelleen kartanossa.
Kartanon pihalla on Mauno Oittisen veistos Istuva tytt\u00f6 vuodelta 1971.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Ramsaynranta<\/strong>
Hautausmaalle on haudattu 28 munkkiniemel\u00e4ist\u00e4 sankarivainajaa. Hautoja valvoo W\u00e4in\u00f6 Aaltosen veistos Maaemo suojelee poikiaan, joka paljastettiin vuonna 1960.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Kalastajatorpantie<\/strong>
Nykyisen hotellin paikalla oli aikanaan kalastajien torppia, jotka kuuluivat kartanolle. Siit\u00e4 nimi Kalastajatorppa. Nyky\u00e4\u00e4n Hilton-ketjulle kuuluva hotelli on suosittu kokousten ja kongressien pitopaikka. Kalastajatorpan yhteyteen vuonna 1984 valmistunut Valtion vierastalo on majoittanut lukuisia maailman johtohenkil\u00f6it\u00e4, kuten Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin ja palestiinalaisjohtaja Jasser Arafatin.<\/p>\n\n\n\n
Kalastajatorpantie 1<\/strong>
Valtion vierastalon takaisella kalliolla on muistona it-tykki, jota k\u00e4ytettiin Helsingin puolustamiseen vuosina 1939-1944. Kalliolle p\u00e4\u00e4see pujahtamaan pienest\u00e4 aidan raosta m\u00e4en p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Samaisella kalliolla on ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaisen tykkipatterin j\u00e4\u00e4nteet.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Pikkuniementie<\/strong>
Tienposkessa olevaan hautakumpareeseen on haudattu Sigurd Stenius sek\u00e4 h\u00e4nen omaisensa. Vuosina 1878-1969 el\u00e4nyt Stenius oli merkitt\u00e4v\u00e4 johtohahmo alueellaan, h\u00e4n muun muassa toimi aktiivisesti Munkkiniemen ja Huopalahden seurakuntien sek\u00e4 Huopalahden kunnan perustamisissa.
Hautapaikka sijaitsee kohdassa, jossa Sigurdin vaimo Sigrid tapasi lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 k\u00e4velyretkill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kes\u00e4ll\u00e4 voit pelata frisbeegolfia ja uida Munkkiniemen hiekkarannalla.<\/p>\n\n\n\n
Cafe Torpanranta<\/a>, Munkkiniemenranta 2
Ukko-Munkki<\/a>, Laajalahdentie 19
Max’s Cafe, Munkkiniemen puistotie 7<\/p>\n\n\n\n