Mannerheimintie 34<\/strong>
Kansallismuseon rakennus valmistui vuonna 1910. Se edustaa tyypillist\u00e4 kansallisromanttista jugendia. Rakennus muistuttaa keskiaikaista linnaa tai kirkkoa. Kansallismuseon arkkitehtein\u00e4 olivat Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Maineikas kolmikko suunnitteli monia jugend-ajan merkkiteoksia.
Kansallismuseon sis\u00e4tilat ovat my\u00f6s komeat. Huomio kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 ainakin aulan kattofreskoon, joka on Akseli Gallen-Kallelan toteuttama.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/kansallismuseo3.jpg\")
<\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n2. Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieasema
<\/h2>\n\n\n\n
Kaivokatu 1<\/strong> P\u00e4\u00e4rautatieasemaa on kansainv\u00e4lisiss\u00e4 julkaisuissa kehuttu yhdeksi maailman kauneimmaksi rautatieasemaksi. Asema vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1919.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4ntinen Teatterikuja 1<\/strong> Aleksanterinkatu 44<\/strong> LUE MY\u00d6S:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Aivan Helsingin ydinkeskustassa on upeita jugend-rakennuksia, jotka ovat valtakunnallisesti arvostettuja ja ainutlaatuisia. Voit ottaa iltak\u00e4velysi teemaksi keskustan jugendin. Jugend oli kansallisromanttinen tyylisuunta 1800-1900-lukujen taitteessa, jossa arkkitehdit hakivat innoitusta suomalaisesta mytologiasta, historiasta ja luonnosta. Esittelemme t\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4 tutustumisen arvoista kohdetta. 1. Suomen kansallismuseo Mannerheimintie 34 Kansallismuseon rakennus valmistui vuonna 1910. Se edustaa tyypillist\u00e4 kansallisromanttista jugendia. Rakennus … Jatka lukemista ”4 mahtavaa jugend-rakennusta Helsingin keskustassa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3270,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-3259","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-helsingin-historiaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3259","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3259"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3273,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3259\/revisions\/3273"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3259"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=3259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4rautatieaseman suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen. Rakennuksen tunnusomaisia piirteit\u00e4 ovat korkea kellotorni sek\u00e4 p\u00e4\u00e4sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin lyhdynkantaja-patsaat, jotka ovat kuvanveist\u00e4j\u00e4 Emil Wikstr\u00f6min k\u00e4sialaa.
Aseman sis\u00e4ll\u00e4 kannattaa katseen antaa viipy\u00e4 seiniss\u00e4, katoissa ja valaisimissa. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s Eero J\u00e4rnefeltin kookas maalaus, joka kuvaa Kolin maisemia.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Rautatieasema edustaa my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 jugendia.<\/p>\n\n\n\n3. Suomen kansallisteatteri
<\/h2>\n\n\n\n
Kansallisteatteri sai oman rakennuksensa Rautatientorin laidalle vuonna 1902. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Onni Tarjanne (T\u00f6rnqvist). Se on hyvin tyypillinen esimerkki jugendista, jossa symboliikkaa etsit\u00e4\u00e4n suomalaisten menneisyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Rakennuksen graniittisein\u00e4t on j\u00e4tetty ajan tapaan viimeistelem\u00e4tt\u00e4. Kivi louhittiin Uudessakaupungissa. Sein\u00e4t on koristeltu erilaisilla luonnosta per\u00e4isin olevilla elementeill\u00e4: voikukkia, aurinkoa, joutsenia, huuhkajia.
1930-luvulla teatterin edustalla paljastettiin Aleksis Kiven patsas.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n4. Pohjolan talo
<\/h2>\n\n\n\n
Yksik\u00e4\u00e4n turisti ei pysty k\u00e4velem\u00e4\u00e4n Pohjolan talon ohi ottamatta valokuvaa. Niin huomiota her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ovat talon erikoiset veistoshahmot. Ne ovat kuvanveist\u00e4j\u00e4 Hilda Flodinin tekemi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n<\/a><\/figure>\n\n\n\n
Vakuutusyhti\u00f6 Pohjolan p\u00e4\u00e4konttoriksi valmistuneen rakennuksen suunnittelijoina kunnostautuivat Saarinen, Gesellius ja Lindgren. Rakennus valmistui vuosien 1899-1901 aikana.<\/p>\n\n\n\n