{"id":3404,"date":"2022-11-01T08:29:21","date_gmt":"2022-11-01T08:29:21","guid":{"rendered":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/?p=3404"},"modified":"2022-11-02T09:01:30","modified_gmt":"2022-11-02T09:01:30","slug":"helsingin-upea-uusrenessanssi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/helsingin-upea-uusrenessanssi\/","title":{"rendered":"Helsingin upea uusrenessanssi"},"content":{"rendered":"\n

Uusrenessanssi oli rakennustaiteen tyylisuunta 1800-luvun loppupuolella. Sill\u00e4 aikakaudella Helsinki kasvoi voimakkaasti, ja kaupunkiin nousi monia merkkirakennuksia. Helsingiss\u00e4 on useita n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 uusrenessanssirakennuksia, joita suunnitteli aikansa tunnetut arkkitehdit, kuten Theodor H\u00f6ijer ja Gustaf Nystr\u00f6m.

Uusrenessanssi haki innoitteensa renessanssista, jolle puolestaan oli keskeist\u00e4 oli antiikin ja humanismin ihailu. Uusrenessanssin ajan rakennukset ovat koristeellisia, mahtailevia ja suuria.

Esittelemme 5 uusrenessanssikohdetta Helsingist\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1. Snellmaninaukio<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
S\u00e4\u00e4tytalo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Snellmaninaukiolla on kolme merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uusrenessanssirakennusta. Niist\u00e4 vanhin on Suomen pankin talo, jonka suunnitteli saksalainen arkkitehti Ludwig Bohnstedt. Rakennus valmistui vuonna 1883.

Pankkia vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 on Gustaf Nystr\u00f6min suunnittelema S\u00e4\u00e4tytalo, ja aukion laidalla on saman arkkitehdin Kansallisarkisto. Molemmat rakennukset valmistuivat vuonna 1890.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Kansallisarkisto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kansallisarkistoon p\u00e4\u00e4see katsomaan my\u00f6s sis\u00e4tiloja. Joskus Suomen pankkiin ja S\u00e4\u00e4tytaloonkin on j\u00e4rjestetty avoimien ovien p\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

2. Ateneum<\/h2>\n\n\n\n

Ateneumin taidemuseon rakennus valmistui Rautatientorin reunalle vuonna 1887. Rakennuksen suunnitteli ehk\u00e4p\u00e4 maamme merkitt\u00e4vin uusrenessanssin parissa ty\u00f6skennellyt arkkitehti, Theodor H\u00f6ijer.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Ateneum<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taidemuseon rakennus kattaa koko korttelin. Sen julkisivua on koristeltu reliefein ja rintakuvin. P\u00e4\u00e4oven p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vieraat ottaa vastaan Rafael, Feidias ja Bramante.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

3. Aleksanterinkatu<\/h2>\n\n\n\n

Aleksanterinkadulla on monia n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 uusrenessanssitaloja. Huomio kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 Aleksanterinkatu 36:n rakennukseen. Se on vanha pankkirakennus, jonka suunnitteli Gustaf Nystr\u00f6m. Talo valmistui 1898. Kun nostaa katsetta, rakennuksen julkisivusta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yksitoista veistosta, jotka edustavat eri elinkeinoja. Ne ovat taiteilija Walter Runebergin tekemi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Aleksanterinkatu 36:n pankkisali.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Samalla kadulla voi pys\u00e4hty\u00e4 Aleksanterinkatu 46:n kohdalla. Esplanadille ulottuva rakennus ja sen keskell\u00e4 oleva kuja tunnetaan monella nimell\u00e4: Wreden talo, Wreden pasaasi, Vanha kauppakuja, Mummotunneli. Oikeastaan se koostuu paristakin eri rakennuksesta, mutta ne muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Suunnittelija oli arkkitehti K. A. Wrede. Rakennukset valmistuivat 1880- ja 1890-lukujen taitteessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

4. Esplanadi<\/h2>\n\n\n\n

Esplanadin n\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 rakennuksista nousee omaan luokkaansa Gr\u00f6nqvistin talo. Se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 varjoonsa jopa vieress\u00e4 olevan K\u00e4mpin. Rakennuksen osoite on Pohjoisesplanadi 25-27. Valtavan kokoinen talo on koristeellinen ja sit\u00e4 hallitsee kulmatornit. Se oli tiett\u00e4v\u00e4sti aikanaan Pohjoismaiden suurin yksityistalo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Gr\u00f6nqvistin talo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Talo on saanut nimens\u00e4 sen rakennuttajan, liikemies Fredrik Wilhelm Gr\u00f6nqvistin mukaan. Sen suunnitteli Theodor H\u00f6ijer ja rakennus valmistui 1880-luvun alussa. Julkisivun koristeet suunnitteli kuvanveist\u00e4j\u00e4 Karl Magnus von Wright.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

5. Pohjoisranta
<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/a>
Standerskj\u00f6ldin talo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pohjoisranta on niin kaunis, ett\u00e4 sit\u00e4 voisi k\u00e4vell\u00e4 loputtomiin edestakaisin. Suoran komein uusrenessanssitalo l\u00f6ytyy osoitteesta Pohjoisranta 4. Punatiilinen rakennus tunnetaan nimell\u00e4 Standerskj\u00f6ldin talo. Se valmistui vuonna 1884 arkkitehti Theodor H\u00f6ijerin suunnittelemana. Nimens\u00e4 rakennus sai sen rakennuttajan, kenraaliluutnantti Carl August Standerskj\u00f6ldin mukaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uusrenessanssi oli rakennustaiteen tyylisuunta 1800-luvun loppupuolella. Sill\u00e4 aikakaudella Helsinki kasvoi voimakkaasti, ja kaupunkiin nousi monia merkkirakennuksia. Helsingiss\u00e4 on useita n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 uusrenessanssirakennuksia, joita suunnitteli aikansa tunnetut arkkitehdit, kuten Theodor H\u00f6ijer ja Gustaf Nystr\u00f6m. Uusrenessanssi haki innoitteensa renessanssista, jolle puolestaan oli keskeist\u00e4 oli antiikin ja humanismin ihailu. Uusrenessanssin ajan rakennukset ovat koristeellisia, mahtailevia ja suuria. Esittelemme 5 … Jatka lukemista ”Helsingin upea uusrenessanssi”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3416,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-3404","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-helsingin-historiaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3404","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3404"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3404\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3418,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3404\/revisions\/3418"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3416"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3404"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3404"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3404"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=3404"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}