{"id":3718,"date":"2023-04-25T11:05:38","date_gmt":"2023-04-25T11:05:38","guid":{"rendered":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/?p=3718"},"modified":"2023-04-28T05:47:53","modified_gmt":"2023-04-28T05:47:53","slug":"teatteriarvio-rottien-pyhimys-musiikkiteatteri-kapsakissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/teatteriarvio-rottien-pyhimys-musiikkiteatteri-kapsakissa\/","title":{"rendered":"Teatteriarvio: Rottien pyhimys Musiikkiteatteri Kaps\u00e4kiss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kirjailija Anneli Kannon Rottien pyhimys (Gummerus) oli er\u00e4s vuoden tapauksista, kun se vuonna 2021 ilmestyi. Se sai minutkin matkaamaan Hattulan kirkkoon katsomaan huikeita sein\u00e4maalauksia, jotka keskiajan lopulla sinne maalattiin. Kirja kertoo kuvitteellisen tarinan kirkon maalareista.<\/p>\n\n\n\n

Nyt kirjan tapahtumat on siirretty Musiikkiteatteri Kaps\u00e4kin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Eik\u00e4 ihme, ett\u00e4 sali oli viimeist\u00e4 paikkaa my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4. Niin ylistetty Kannon historiallinen romaani oli. Kanto on my\u00f6s kirjoittanut Kaps\u00e4kin n\u00e4ytelm\u00e4n libreton. Ohjauksesta vastaa Kaps\u00e4kin voimanainen Reetta Ristim\u00e4ki.<\/p>\n\n\n\n

Mutta ei teos vaivatta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle k\u00e4\u00e4nny. Yli 400-sivuinen kirja on typistetty runsaan 90 minuutin musiikkin\u00e4ytelm\u00e4ksi. Tarina ei ehdi mill\u00e4\u00e4n kehitty\u00e4 t\u00e4yteen mittaansa, henkil\u00f6iden v\u00e4liset suhteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4denl\u00e4mp\u00f6isiksi. Loppuhuipennus oli pitk\u00e4ll\u00e4, kun tarina vasta alkoi el\u00e4\u00e4. Ja sitten se jo loppui. Kirkkomaalareiden tarina ja Pelliinan ihastukset ja k\u00e4rsimykset juostiin l\u00e4pi kovalla kiireell\u00e4. Kirjan mutkat vedettiin hieman liiankin suoriksi. Se on harmi, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tarinan parissa olisi voinut viihty\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n

Aurora Manninen oli Pelliinan roolissa ihastuttavan peikkomainen, mutta h\u00e4nen suhteensa vastan\u00e4yttelij\u00f6ihin olisi kaivannut lis\u00e4\u00e4 syvyytt\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Sivuosien mesenaatteja esitt\u00e4neet Petri B\u00e4ckstr\u00f6m ja Eeva Semerdjiev lopulta varastavat koko show\u2019n. Heid\u00e4n kemiansa toimi mainiosti ja esitys her\u00e4si aina eloon siin\u00e4 kohtaa, kun he saapuivat lavalle.<\/p>\n\n\n\n

Jukka Nyk\u00e4nen on s\u00e4velt\u00e4nyt aikaansa sopivaa musiikkia, joka oli tunnelmallista, mutta ei yksik\u00e4\u00e4n kappale oikein mieleen j\u00e4\u00e4nyt. Ei syntynyt korvamatoja. Pukusuunnittelija Marja Uusitalolle pisteet keskiaikaa henkivist\u00e4 asuista.<\/p>\n\n\n\n

Rottein pyhimyksess\u00e4 kaikkein komeinta oli kirkkomaalausten visualisointi lavasteisiin. Kun maalauksia alkoi ilmesty\u00e4 seinille, tuntui kuin olisimme p\u00e4\u00e4sseet Hattulan kirkkoon. Siell\u00e4 oli aatamit ja eevat suomalaisten saunavihtojen kera. Muuten en miss\u00e4\u00e4n vaiheessa kokenut matkanneeni keskiajalle.<\/p>\n\n\n\n

Ja jos ei ole lukenut kirjaa, niin her\u00e4\u00e4 kysymys, ett\u00e4 mik\u00e4 tai kuka olikaan se rottien pyhimys? Sit\u00e4 ei kerrottu. Se oli Pelliinan suosikkipyhimys, Pyh\u00e4 Kakukylla.<\/p>\n\n\n\n

Rottien pyhimys Musiikkiteatteri Kaps\u00e4kiss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023<\/a><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Arvio: 2\/5<\/h2>\n\n\n\n

Teksti: Pauli Jokinen<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjailija Anneli Kannon Rottien pyhimys (Gummerus) oli er\u00e4s vuoden tapauksista, kun se vuonna 2021 ilmestyi. Se sai minutkin matkaamaan Hattulan kirkkoon katsomaan huikeita sein\u00e4maalauksia, jotka keskiajan lopulla sinne maalattiin. Kirja kertoo kuvitteellisen tarinan kirkon maalareista. Nyt kirjan tapahtumat on siirretty Musiikkiteatteri Kaps\u00e4kin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle. Eik\u00e4 ihme, ett\u00e4 sali oli viimeist\u00e4 paikkaa my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4. Niin ylistetty Kannon … Jatka lukemista ”Teatteriarvio: Rottien pyhimys Musiikkiteatteri Kaps\u00e4kiss\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3719,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,15],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-3718","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-blogi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3718","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3718"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3718\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3738,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3718\/revisions\/3738"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3719"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3718"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3718"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3718"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=3718"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}