![\"\"](\"https:\/\/paulijokinen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Hullu-sillalla.-1999.-Silvino-Hector-da-Rosa-Pratas.-Kuva-Werner-Zimmer.jpg\")
Kansallismuseon n\u00e4yttelyss\u00e4 on esill\u00e4 280 teosta 46 outsider-taiteilijalta. Heit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 muun muassa se, ett\u00e4 he ovat itseoppineita ja ty\u00f6skentelev\u00e4t taideinstituutioiden ulkopuolella. Monet heist\u00e4 ei edes halua ammattitaiteilijoiksi. Usein he karttavat julkisuutta. Outsider-taide on viime vuosina nostanut p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, siit\u00e4 on tullut ker\u00e4ilykohde ja taidetta on esitelty Venetsian Biennaalia my\u00f6ten.<\/p>\n\n\n\n
Kansallismuseon n\u00e4yttelyn ovat kuratoineet taidehistorioitsija Tuula Karjalainen sek\u00e4 kulttuurituottaja Liisa Heikkil\u00e4-Palo. Teokset ovat lainassa muun muassa K. H. Renlundin museosta Kokkolasta ja Saarij\u00e4rven museosta.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4yttely on monin paikoin riemastuttava. Naivistiset kristushahmot ja hollantilainen m\u00e4kihypp\u00e4\u00e4j\u00e4 saavat v\u00e4kisin hymyn naamalle. Jussi Tukiainen on tehnyt laivan kanojen luista. Franjo Klopotanin kuvissa yhdistyy Teletappien maailma ja Salvador Dali. Vieh\u00e4tt\u00e4vimpi\u00e4 teoksia ovat Tyyne Eskon poliittiset maalaukset. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Kekkonen oli ainoa oikea poliitikko, muut olivat selk\u00e4rangattomia oman edun tavoittelijoita. Esko maalasi itsens\u00e4 tauluihin koiransa kanssa. H\u00e4n edusti kuvissa pient\u00e4 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4yttely on rakennettu pitk\u00e4lti olemassa olevien kokoelmien varaan, jotka nyt on saatu lainaan. Niiden ehdoilla menn\u00e4\u00e4n. Mutta se on n\u00e4yttelyn ensimm\u00e4inen kirous. Valtaosa teoksista on ulkomaalaisia. Saksalainen tai englantilainen outsider-taide tuntuu olevan kovin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa Suomen kansallismuseossa. Mieluusti olisin n\u00e4hnyt enemm\u00e4n kotimaista outsider-taidetta, sill\u00e4 sit\u00e4 piisaa. Maamme on pullollaan idearikkaita ja luovia taiteilijoita, jotka puurtavat omaehtoisia teoksiaan liitereiss\u00e4 ja autotalleissa. Tyyne Eskon ja Jussi Tukiaisen kaltaisia taiteilijoita olisi kaivattu lis\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n n\u00e4yttelyyn.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4yttelyn toinen kirous on perustavampaa laatua. Onko kansallismuseo (tai mik\u00e4\u00e4n museo) oikea paikka esittelem\u00e4\u00e4n outsider-taidetta? Tekij\u00e4t ovat usein tietoisesti marginaalissa, sitoutumattomia ja irrallaan instituutioista. Nyt he ovat osana instituutiota. V\u00e4h\u00e4n kuin punkb\u00e4ndi raahattaisiin Finlandia-talon estradille soittamaan RSO:n kausikorttilaisille. T\u00e4llainen Outsider-taide kuuluu luontevimmin osuuskauppojen kes\u00e4n\u00e4yttelyihin, Tapanilan vanhaan kyl\u00e4kouluun, kirpputoreille ja navettojen seinille. Museoissa siit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 salonkikelpoista, johon se ei oikein taivu. Museossa outsider-taide on irrotettu alkuper\u00e4isest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4yttely jatkuu syyskuulle saakka, jonka j\u00e4lkeen museossa alkaa laajennus ja peruskorjaus. Seuraavaksi museo avautuu j\u00e4lleen parin kolmen vuoden kuluttua.<\/p>\n\n\n\n Kesyt\u00f6n taide -n\u00e4yttely Suomen kansallismuseossa 5.5.-24.9.2023<\/strong><\/p>\n\n\n\n Teksti: Pauli Jokinen<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen kansallismuseon viimeinen n\u00e4yttely ennen vuosia kest\u00e4v\u00e4\u00e4 remonttia on keskittynyt taidemaailman marginaaliin. Kesyt\u00f6n taide -n\u00e4yttely esittelee outsider-taiteilijoita meilt\u00e4 ja muualta. Outsider-termill\u00e4 viitataan taiteilijoihin, jotka ovat niin sanotun korkeataiteen ulkopuolella. Sill\u00e4 on monta rinnakkaistermi\u00e4: ITE-taide, marginaalitaide, naiivi taide, art brut, jne. Suomessa t\u00e4llainen taide on yleist\u00e4. Maaseutujen kyl\u00e4koulut ja -kahvilat t\u00e4yttyv\u00e4t paikallisesta marginaalitaiteesta. N\u00e4yttelyit\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ladoissa … Jatka lukemista ”N\u00e4yttelyarvio: Kesyt\u00f6n taide kansallismuseossa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3752,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,15],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-3751","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-blogi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3751","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3751"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3751\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3753,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3751\/revisions\/3753"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3752"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3751"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3751"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3751"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=3751"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/paulijokinen.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Tyyne-Esko-Kalliit-siivet-1982.-Saarijarven-museo-Janne-Timperi.jpg\")