{"id":967,"date":"2020-02-05T10:50:53","date_gmt":"2020-02-05T10:50:53","guid":{"rendered":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/?p=967"},"modified":"2020-11-15T12:42:15","modified_gmt":"2020-11-15T12:42:15","slug":"100-poimintaa-helsingin-historiasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/100-poimintaa-helsingin-historiasta\/","title":{"rendered":"100 poimintaa Helsingin historiasta"},"content":{"rendered":"\n

Kaupunkik\u00e4velyit\u00e4 tarjoava WalkHelsinki <\/a>esittelee uuden juttusarjan, jossa esitell\u00e4\u00e4n 100 poimintaa Helsingin historiasta. Poiminnat voivat olla paikkoja tai tapahtumia, suuria tai pieni\u00e4, l\u00e4hihistoriasta tai vuosikymmenten takaa. Juttusarjaa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n kohta kohdalta. <\/p>\n\n\n\n

1. Keisarinnan kivi<\/h2>\n\n\n\n

Kauppatorin keskell\u00e4 j\u00f6k\u00f6tt\u00e4v\u00e4\nobeliski on Suomen ensimm\u00e4inen julkinen muistomerkki. Ven\u00e4j\u00e4n\nkeisari Nikolai I oli vuonna 1833 puolisonsa keisarinna Aleksandran\nkanssa Helsingiss\u00e4 tutustumassa uuden p\u00e4\u00e4kaupungin rakennust\u00f6ihin.\nKeisarinnankivi pysytettiin keisariparin muistolle ja asetettiin\npaikkaan, jossa he nousivat maihin. Muistomerkin on suunnitellut Carl\nLudwig Engel vuonna 1835. \n<\/p>\n\n\n\n

Keisarinnankiven huipulla on pronssinen maapallo, johon on laskeutunut kaksip\u00e4inen kotka, keisarisuvun symboli. Vallankumouksen humalluttamat ven\u00e4l\u00e4iset matruusit repiv\u00e4t kotkan alas vuonna 1917, ja se palautettiin takaisin paikalleen vasta vuonna 1971.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

2. Finlandian ensi-esitys<\/h2>\n\n\n\n

Esplanadin puiston p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevan Svenska Teaternin sein\u00e4ll\u00e4 on laatta, jossa kerrotaan Jean Sibeliuksen johtaneen teatterin salissa Finlandia-hymnin ensiesityksen 4. marraskuuta 1899. Teoksen esitti Helsingin filharmonisen seuran orkesteri. Finlandiaan oli tehnyt sanat Eino Leino ja Jalmari Finne, mutta nykyisin tunnetut sanat teki V. A. Koskenniemi vasta vuonna 1940.<\/p>\n\n\n\n

Finlandian ensiesitys oli Sanomalehdist\u00f6n p\u00e4ivien juhlassa, jossa esitettiin Suomen historiaa esitt\u00e4v\u00e4 kuvaelma. Kuudes kuvaelma oli 33-vuotiaan Sibeliuksen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 Suomi her\u00e4\u00e4, ja siit\u00e4 jalostui my\u00f6hemmin Finlandia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

3. Fritz Kemski<\/h2>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4n 1918 Helsinki oli punakaartilaisten hallussa. Huhtikuussa 1918 saksalaiset nousivat Hangossa maihin ja tulivat valkoisten avuksi valloittamaan Helsinki\u00e4. Syntyi taisteluja, jossa kuoli sek\u00e4 punaisia ett\u00e4 saksalaisia. Suurin osa Helsingin valtauksessa menehtyneist\u00e4 saksalaisista haudattiin Vanhaan kirkkopuistoon. Vain muutama sotilas sai viimeisen leposijan muualta. Haagaan haudattiin kaksi sotilasta. Lis\u00e4ksi Kumpulan kartanon mailla on yhden sotilaan hauta. Se on nykyisen kasvitieteellisen puutarhan alueella.<\/p>\n\n\n\n

Kumpulaan on haudattu Fritz Kemski, joka menehtyi 12.4.1918. H\u00e4n kuoli taisteluissa, jotka k\u00e4ytiin Hermannin apteekin luona nykyisen H\u00e4meentien varrella. Muistomerkin pystytti kymmenen vuotta my\u00f6hemmin Vanhankaupungin suojeluskunta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

4. Ensimm\u00e4inen tv-l\u00e4hetys<\/h2>\n\n\n\n

Albertinkadulla Teknillisen korkeakoulun radiolaboratoriosta l\u00e4hetettiin Suomen ensimm\u00e4inen julkinen tv-l\u00e4hetys toukokuussa 1955. L\u00e4hetys n\u00e4kyi viidess\u00e4toista vastaanottimessa, jotka oli sijoitettu ymp\u00e4ri kaupunkia. L\u00e4hetyst\u00e4 oli kutsuttu seuraamaan kansanedustajia ja lehdist\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hetyksen juonsi Lasse P\u00f6ysti ja ohjelmassa oli muun muassa korkeakoulun rehtorin tervehdys, nukketeatteria ja Kipparikvartetin musiikkia. Merkkitapausta on muistettu vuonna 1998 kiinnitetyll\u00e4 muistolaatalla. Osoite on Albertinkatu 40-42.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

5. Punainen viiva<\/h2>\n\n\n\n

Harva on tullut huomanneeksi, ett\u00e4 Hakaniemen torilta l\u00e4htee Punainen viiva. Se jatkaa kiemurrellen kulkua Paasivuorenpuistikon halki ja p\u00e4\u00e4ttyy puiston toiselle puolelle, jossa aikaisemmin sijaitsi SDP:n puoluetoimisto. Punainen viiva tietysti viittaa Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin, joka kertoo ensimm\u00e4isist\u00e4 eduskuntavaaleista. Graniittinen Punainen viiva on tehty puistoon 1990-luvun lopulla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

*****<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

***** <\/p>\n\n\n\n

6. Bluessankari Eddie Boyd<\/h2>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisesti tunnettu ja arvostettu bluesmies Eddie Boyd (1914-1994) on saanut muistolaatan Helsinginkadulle taloon, jossa h\u00e4n asui 1971-1994. Boyd syntyi samalla Stovallin plantaasilla Mississipiss\u00e4 kuin toinenkin blueslegenda Muddy Waters.<\/p>\n\n\n\n

Boydin tunnetuimpia s\u00e4vellyksi\u00e4 ovat Five long Years ja Third Degree. Boydin biisej\u00e4 ovat soittaneen muun muassa Eric Clapton, The Yardbirds ja Johnny Lee Hooker. <\/p>\n\n\n\n

Boyd kyll\u00e4styi rasismiin Yhdysvalloissa ja asettui asumaan Suomeen vuonna 1970. H\u00e4nell\u00e4 oli suomalainen vaimo.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

7. Tammikuun kihlaus<\/h2>\n\n\n\n

Mikonkadulla Ravintola K\u00f6nigill\u00e4 on v\u00e4rik\u00e4s historia. Se oli muun muassa Mannerheimin kantapaikka. K\u00f6nigin perusti aikanaan saksalainen n\u00e4yttelij\u00e4 Karl K\u00f6nig. 2010-luvulla ravintolan nimi on kokenut useita muutoksia. <\/p>\n\n\n\n

K\u00f6nigin oven vieress\u00e4 on muistolaatta, joka kertoo maamme poliittisesta historiasta. Laatta on kiinnitetty niin sanotun Tammikuun kihlauksen muistoksi. Tammikuun kihlauksella tarkoitetaan vuoden 1940 sopimusta, jolloin ty\u00f6nantajien j\u00e4rjest\u00f6 STK hyv\u00e4ksyi virallisesti ty\u00f6ntekij\u00e4liiton SAK:n tasaveroiseksi neuvottelukumppanikseen. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

8. Viikinkikallion kummeli<\/h2>\n\n\n\n

Vartiosaari on kenties Helsingin saariston kiehtovin saari. Korkean kallion harjalta n\u00e4kee, miten kaunis Helsingin saaristo on. Paikkaa kutsutaan Viikinkikallioksi. Kallio on saanut nimens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 se lienee ollut vartiopaikka viikinkiaikana. Jos uhkaava laivasto ilmestyi horisonttiin, kalliolle sytytettiin varoitukseksi merkkitulet palamaan. My\u00f6s l\u00e4heinen Roihuvuori on saanut nimens\u00e4 samaisesta syyst\u00e4. Viikinkikallion laella on valtava kummeli, joka on koottu tuhansista kivist\u00e4. Merimerkki on kaiketi ven\u00e4l\u00e4isten rakentama 1900-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

9. Kallion kuolema<\/h2>\n\n\n\n

Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieaseman laiturialueelta l\u00f6ytyy muistolaatta, joka kertoo presidentti Ky\u00f6sti Kallion kuolemasta. Teksti laatassa kertoo, ett\u00e4 ”Kallio kuoli kunniakompanjan eteen Porilaisten marssin soidessa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Helsingin rautatieasemalla 19.12.1940.” Kallio oli sairas mies ja joutunut j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n presidentin viran ennenaikaisesti. Kuollessaan h\u00e4n oli l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 junalla kotiinsa Nivalaan. H\u00e4n kuoli sairaskohtaukseen ja legendan mukaan uupui marsalkka Mannerheimin k\u00e4sivarsille. Marski oli kyll\u00e4 paikalla, mutta todellisuudessa presidentti kuoli adjutanttinsa k\u00e4sivarsille. <\/p>\n\n\n\n

Muistolaatan sis\u00e4\u00e4n on piilotettu muistoja tuolta ajalta. Siell\u00e4 on Kallion kuolinp\u00e4iv\u00e4n sanomalehti, rautatieasemaa esittelev\u00e4 kirja, rahaa vuodelta 1940 ja marsalkka Mannerheimin muistelmien sivut, joissa marsalkka muistelee Kallion kuolemaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

10. Aurora Karamzinin koiran hauta<\/h2>\n\n\n\n

Finlandia-talon lipputankojen vieress\u00e4 nurmikolla on pieni kivi, jossa on ven\u00e4j\u00e4ksi kerrottu, ett\u00e4 maahan on haudattu koira. Mutta mist\u00e4 tahansa koirasta ei ole kysymys, vaan Aurora Karamzinin (1808-1902) lemmikkikoirasta Camillesta.<\/p>\n\n\n\n

Karamzin oli 1800-luvun suurimpia seurapiirijulkkiksia Suomessa, rikkaan kartanonomistajan tyt\u00e4rpuoli, \u00e4veri\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isen hovijahtimestarin vaimo, diakoniaty\u00f6n uranuurtaja ja ties mit\u00e4 kaikkea. Karamzin asusteli viereisess\u00e4 Hakasalmen huvilassa ja hautasi rakastamansa koiran huvilan takapihalle vuonna 1860.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lue osat 11-20.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaupunkik\u00e4velyit\u00e4 tarjoava WalkHelsinki esittelee uuden juttusarjan, jossa esitell\u00e4\u00e4n 100 poimintaa Helsingin historiasta. Poiminnat voivat olla paikkoja tai tapahtumia, suuria tai pieni\u00e4, l\u00e4hihistoriasta tai vuosikymmenten takaa. Juttusarjaa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n kohta kohdalta. 1. Keisarinnan kivi Kauppatorin keskell\u00e4 j\u00f6k\u00f6tt\u00e4v\u00e4 obeliski on Suomen ensimm\u00e4inen julkinen muistomerkki. Ven\u00e4j\u00e4n keisari Nikolai I oli vuonna 1833 puolisonsa keisarinna Aleksandran kanssa Helsingiss\u00e4 tutustumassa uuden … Jatka lukemista ”100 poimintaa Helsingin historiasta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"table_tags":[],"class_list":["post-967","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ei-katergoriaa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/967","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=967"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/967\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1009,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/967\/revisions\/1009"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=967"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=967"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=967"},{"taxonomy":"table_tags","embeddable":true,"href":"https:\/\/walkhelsinki.fi\/wp-json\/wp\/v2\/table_tags?post=967"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}