100 poimintaa Helsingin historiasta: osat 11-20

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Juttusarjassa esittelemme 100 poimintaa Helsingin historiasta.

11. Vasikkasaaren räjähdys

Helmikuussa 1919 Kruunuvuoren selällä sijaitsevassa Vasikkasaaressa räjähti. Paineaalto oli valtava ja rikkoi Santahaminassa ruokalan ikkunat ja haavoitti sotilasta. Suomenlinnan laiturilla seissyt vahtimies menetti tajuntansa, kaupungilla asti ikkunat särkyivät. Pamaus kuului Tallinnaan saakka. Kahteen päivään kukaan ei uskaltanut mennä saarelle.
Kuin ihmeen kaupalla saaressa olleet viisi vartiomiestä säilyivät hengissä, osa loukkaantui vakavasti. Räjähdyksen syytä ei koskaan saatu selville. Todennäköisesti se alkoi ammusvaraston räjähdyksestä.

12. Viimeisen jääkärin muistokivi

Jääkärikenraali Väinö Valveen (1895-1995) entinen kotitalo Herttoniemen Oravatiellä on saanut laatan, joka kertoo hänen asuneen talossa vuosina 1961-1995. Oravatien ja Siilitien välissä on puisto, jossa on kiveen kiinnitetty toinen Valveelle omistettu laatta. Siinä kerrotaan Valveen toimineen merivoimien komentajana 1927-1945. Puisto on nimetty Väinö valveen puistoksi. Vuonna 1995 kuollut Valve oli viimeinen elossa ollut jääkäri.

13. Kivikon luolat

Kivikon ulkoilupuisto ovat laaja kallioinen alue, jossa on runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia. Linnoitukset sijoittuvat hajalleen Linnoittajantien ja Patterikujan länsipuolelle. Alueella on ainakin neljä syvää luolaa, joista joihinkin pääsee sisään, jos ne eivät satu olemaan veden täyttämiä.

Linnoiturakennelman näyttävin kohta on pitkä ja noin seitsemän metriä syvä yhdyshauta. Sen reunalla pitää olla todella varovainen. Polku kulkee ylhäällä aivan haudan reunalla ja pudotus on suuri. Mutta syvän haudan pohjalle kannattaa laskeutua, sillä siellä on suuri luola. U-kirjaimen muotoiseen luolaan on kaksi sisäänkäyntiä.

14. Munkkiniemen portin pojat

Talot Munkkiniemen puistotien alussa molemmin puolin ovat identtiset ja muodostavat ikään kuin portin Munkkiniemeen. Molempiin taloihin taiteilija Mauno Oittinen veisti poikapatsaat vuonna 1938 seuraamaan Munkkiniemeen saapujia. Pojat esittävät talojen rakennuttajan Martti Sorvarin kahta poikaa Jaskaa ja Masaa.

15. Alvi Hirvosen huvila

Pitäjänmäellä Joonaksenkuja 5:n talon suunnitteli Alvar Aalto. Arkkitehti suunnitteli sen Alvi Hirvoselle, joka oli Aallon henkilökohtainen ja pitkäaikainen autonkuljettaja. Talo valmistui vuonna 1955. Se on edelleen yksityiskäytössä. Helsingin kaupunki on suojellut rakennuksen asemakaavalla. Helsingissä on vain kaksi Aallon suunnittelemaa omakotitaloa. Tämä on toinen, ja toinen on Aallon oma ateljee Munkkiniemessä.

16. Kauppatorin pankkiryöstö

Ruotsin lippu hulmuaa lähetystön katolla Helsingin Kauppatorin vieressä. Mahtavatko ruotsalaiset diplomaatit tietää, että kyseisessä rakennuksessa sai alkunsa Suomen historian verisin pankkiryöstö. Helmikuussa 1906 joukko latvialaisia bolsevikkeja asteli sisään rakennuksessa sijainneeseen Venäjän valtionpankin konttoriin. Joukkoa johti Jan Tshokke, ja mukana olivat myös hänen kaksi veljeään, tyttöystävä sekä muita latvialaisia. Ryöstäjät ampuivat vahtimestarin ja ryöstivät noin 170 000 ruplaa, suunnilleen kaksi miljoonaa euroa. Joukkio hajaantui ja alkoi verinen pakomatka.

Pankin ryöstäneiden latvialaisten pakomatka jatkui kahteen suuntaan. Kolme ryöstäjää lähti hämäyksen vuoksi junalla Keravalle. Siellä he ampuivat santarmin, joka yritti asemalla pidättää heitä. He pakenivat Hakalan talon riiheen, josta poliisi otti kolmikon kiinni.

Ryöstön johtaja Jan Tshokke pakeni Tampereelle rahasaalis mukanaan ja majoittui matkustajakoti Saimaan, mutta pian poliisi sai vihiä ryöstäjien olinpaikasta. Tshokke pidätettiin, mutta poliisiasemalla hän riuhtoi itsensä vapaaksi ja syntyi piiritystilanne. Bolsevikki ehti surmata kaksi poliisia ja yhden sivullisen ennen kuin hänet taltutettiin.

Iso osa ryöstösaaliista päätyi ryöstön suunnitelleelle Nikolai Bureninille, joka ei liannut käsiään ryöstössä, vaan esiintyi Suomessa konserttipianistina. Hän pakeni rahoineen Amerikkaan.

17. Postitalon tiilet

Funktionalismia edustava Postitalo valmistui Postin pääkonttoriksi aivan ydinkeskustaan. Rakennuksen suunnitteli arkkitehdit Kaarlo Borg, Jorma Järvi ja Erik Lindroos.

Jos oikein läheltä tutkiin, niin voi havaita, että Postitalon tiilet eivät olekaan ihan tavalliset. Niissä on nimittäin postileimaa jäljittelevät aallot.

Postitaloon liittyy sellainenkin erikoinen yksityiskohta, että siellä oli kaupungin ensimmäinen helikopterikenttä. Kopterit laskeutuivat talon katolle ja toivat vuoden 1952 oympialaisten vieraita, jotka majoittuivat viereiseen Vaakunaan.

18. Ateneumin julkisivuveistokset

Museorakennuksen julkisivu on täynnä erikokoisia taideteoksia. Pääoven yläpuolella olevat veistokset edustavat kolmen eri taiteenlajin mestaria. Patsaat esittävät 400 eaa. elänyttä kreikkalaista kuvanveistäjä Feidiasta sekä Italian renessanssiajan kuvataiteen ja arkkitehtuurin mestareita Rafaelia ja Bramantea. Betoniveistokset on tehnyt C.E. Sjöstrand (1828-1906). Hän teki myös korkeammalla seinässä olevat neljää jumalatarta esittävät patsaat sekä päätykolmion, jonka keskushenkilö esittää Suomi-neitoa.

Kuvanveistäjä Ville Vallgren (1855-1940) teki julkisivun muotokuvamedaljongit, joihin on kuvattu kuusitoista taidehistorian merkkihenkilöä. Medaljongeissa on kuvattuna muun muassa Michelangelo, Rubens, Cellini sekä kotimaisen taiteen suuruudet arkkitehti Carl Ludvig Engelin ja taidemaalari Werner Holmbergin johdolla.

19. Johtokeskus Torni

Korkeavuorenkadulla Erottajan pelastusaseman alla olevasta kalliosuojasta johdettiin Helsingin ilmapuolustusta jatkosodan loppuvaiheessa 1943-1944. Sitä ennen ilmapuolustuksen johto työskenteli muun muassa Olympiastadionilla ja sen tornissa. Siitä jäi koodinimi Torni. Ilmapuolustusta johti eversti Pekka Jokipaltio, joka on saanut muistolaatan kotitaloonsa Fredrikinkadun ja Lönnrotinkadun kulmaan.
Johtokeskuksen toimintaan ja laitteistoon voi tutustua Tuusulassa Ilmatorjuntamuseossa, jossa on kokonainen halli omistettu Helsingin ilmatorjunnan esittelyyn. Kalliosuojassa on nykyään bändien treenikämppiä. Oven vieressä on muistolaatta.

20. Habsburgin haaksirikko

Tähtitorninmäellä Saksalaisen kirkon takana oleva obeliskin muotoinen pylväs kunnioittaa olemassaolollaan kansalaissodassa taistelleita saksalaissotilaita. Höyrylaiva Habsburg upposi Itämeren aaltoihin, kun se oli viemässä sotilaita takaisin Saksaan. Veistoksen on toteuttanut taiteilija Gunnar Finne vuonna 1939.

Lue osat 1-10.

Lue osat 21-30