by 
Kaupunkikävelyitä tarjoava WalkHelsinki esittelee uuden juttusarjan, jossa esitellään 100 poimintaa Helsingin historiasta. Poiminnat voivat olla paikkoja tai tapahtumia, suuria tai pieniä, lähihistoriasta tai vuosikymmenten takaa. Juttusarjaa täydennetään kohta kohdalta.
1. Keisarinnan kivi
Kauppatorin keskellä jököttävä obeliski on Suomen ensimmäinen julkinen muistomerkki. Venäjän keisari Nikolai I oli vuonna 1833 puolisonsa keisarinna Aleksandran kanssa Helsingissä tutustumassa uuden pääkaupungin rakennustöihin. Keisarinnankivi pysytettiin keisariparin muistolle ja asetettiin paikkaan, jossa he nousivat maihin. Muistomerkin on suunnitellut Carl Ludwig Engel vuonna 1835.
Keisarinnankiven huipulla on pronssinen maapallo, johon on laskeutunut kaksipäinen kotka, keisarisuvun symboli. Vallankumouksen humalluttamat venäläiset matruusit repivät kotkan alas vuonna 1917, ja se palautettiin takaisin paikalleen vasta vuonna 1971.
2. Finlandian ensi-esitys
Esplanadin puiston päässä olevan Svenska Teaternin seinällä on laatta, jossa kerrotaan Jean Sibeliuksen johtaneen teatterin salissa Finlandia-hymnin ensiesityksen 4. marraskuuta 1899. Teoksen esitti Helsingin filharmonisen seuran orkesteri. Finlandiaan oli tehnyt sanat Eino Leino ja Jalmari Finne, mutta nykyisin tunnetut sanat teki V. A. Koskenniemi vasta vuonna 1940.
Finlandian ensiesitys oli Sanomalehdistön päivien juhlassa, jossa esitettiin Suomen historiaa esittävä kuvaelma. Kuudes kuvaelma oli 33-vuotiaan Sibeliuksen säveltämä Suomi herää, ja siitä jalostui myöhemmin Finlandia.
3. Fritz Kemski
Kevään 1918 Helsinki oli punakaartilaisten hallussa. Huhtikuussa 1918 saksalaiset nousivat Hangossa maihin ja tulivat valkoisten avuksi valloittamaan Helsinkiä. Syntyi taisteluja, jossa kuoli sekä punaisia että saksalaisia. Suurin osa Helsingin valtauksessa menehtyneistä saksalaisista haudattiin Vanhaan kirkkopuistoon. Vain muutama sotilas sai viimeisen leposijan muualta. Haagaan haudattiin kaksi sotilasta. Lisäksi Kumpulan kartanon mailla on yhden sotilaan hauta. Se on nykyisen kasvitieteellisen puutarhan alueella.
Kumpulaan on haudattu Fritz Kemski, joka menehtyi 12.4.1918. Hän kuoli taisteluissa, jotka käytiin Hermannin apteekin luona nykyisen Hämeentien varrella. Muistomerkin pystytti kymmenen vuotta myöhemmin Vanhankaupungin suojeluskunta.
4. Ensimmäinen tv-lähetys
Albertinkadulla Teknillisen korkeakoulun radiolaboratoriosta lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys toukokuussa 1955. Lähetys näkyi viidessätoista vastaanottimessa, jotka oli sijoitettu ympäri kaupunkia. Lähetystä oli kutsuttu seuraamaan kansanedustajia ja lehdistöä.
Lähetyksen juonsi Lasse Pöysti ja ohjelmassa oli muun muassa korkeakoulun rehtorin tervehdys, nukketeatteria ja Kipparikvartetin musiikkia. Merkkitapausta on muistettu vuonna 1998 kiinnitetyllä muistolaatalla. Osoite on Albertinkatu 40-42.
5. Punainen viiva
Harva on tullut huomanneeksi, että Hakaniemen torilta lähtee Punainen viiva. Se jatkaa kiemurrellen kulkua Paasivuorenpuistikon halki ja päättyy puiston toiselle puolelle, jossa aikaisemmin sijaitsi SDP:n puoluetoimisto. Punainen viiva tietysti viittaa Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin, joka kertoo ensimmäisistä eduskuntavaaleista. Graniittinen Punainen viiva on tehty puistoon 1990-luvun lopulla.
*****
*****
6. Bluessankari Eddie Boyd
Kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu bluesmies Eddie Boyd (1914-1994) on saanut muistolaatan Helsinginkadulle taloon, jossa hän asui 1971-1994. Boyd syntyi samalla Stovallin plantaasilla Mississipissä kuin toinenkin blueslegenda Muddy Waters.
Boydin tunnetuimpia sävellyksiä ovat Five long Years ja Third Degree. Boydin biisejä ovat soittaneen muun muassa Eric Clapton, The Yardbirds ja Johnny Lee Hooker.
Boyd kyllästyi rasismiin Yhdysvalloissa ja asettui asumaan Suomeen vuonna 1970. Hänellä oli suomalainen vaimo.
7. Tammikuun kihlaus
Mikonkadulla Ravintola Königillä on värikäs historia. Se oli muun muassa Mannerheimin kantapaikka. Königin perusti aikanaan saksalainen näyttelijä Karl König. 2010-luvulla ravintolan nimi on kokenut useita muutoksia.
Königin oven vieressä on muistolaatta, joka kertoo maamme poliittisesta historiasta. Laatta on kiinnitetty niin sanotun Tammikuun kihlauksen muistoksi. Tammikuun kihlauksella tarkoitetaan vuoden 1940 sopimusta, jolloin työnantajien järjestö STK hyväksyi virallisesti työntekijäliiton SAK:n tasaveroiseksi neuvottelukumppanikseen.
8. Viikinkikallion kummeli
Vartiosaari on kenties Helsingin saariston kiehtovin saari. Korkean kallion harjalta näkee, miten kaunis Helsingin saaristo on. Paikkaa kutsutaan Viikinkikallioksi. Kallio on saanut nimensä siitä, että se lienee ollut vartiopaikka viikinkiaikana. Jos uhkaava laivasto ilmestyi horisonttiin, kalliolle sytytettiin varoitukseksi merkkitulet palamaan. Myös läheinen Roihuvuori on saanut nimensä samaisesta syystä. Viikinkikallion laella on valtava kummeli, joka on koottu tuhansista kivistä. Merimerkki on kaiketi venäläisten rakentama 1900-luvun alussa.
9. Kallion kuolema
Helsingin päärautatieaseman laiturialueelta löytyy muistolaatta, joka kertoo presidentti Kyösti Kallion kuolemasta. Teksti laatassa kertoo, että “Kallio kuoli kunniakompanjan eteen Porilaisten marssin soidessa täällä Helsingin rautatieasemalla 19.12.1940.” Kallio oli sairas mies ja joutunut jättämään presidentin viran ennenaikaisesti. Kuollessaan hän oli lähdössä junalla kotiinsa Nivalaan. Hän kuoli sairaskohtaukseen ja legendan mukaan uupui marsalkka Mannerheimin käsivarsille. Marski oli kyllä paikalla, mutta todellisuudessa presidentti kuoli adjutanttinsa käsivarsille.
Muistolaatan sisään on piilotettu muistoja tuolta ajalta. Siellä on Kallion kuolinpäivän sanomalehti, rautatieasemaa esittelevä kirja, rahaa vuodelta 1940 ja marsalkka Mannerheimin muistelmien sivut, joissa marsalkka muistelee Kallion kuolemaa.
