Helsinki Coffee Week -tapahtuman yhteydessä on valittu maan parhaat kahvilat vuonna 2026.
Helsingin ja koko Suomen parhaaksi kahvilaksi yleisöäänestyksessä valittiin Jätkäsaaressa sijaitseva 18 grams. Samainen kahvila oli viime vuoden äänestyksessä sijalla neljä. Helsingin Sanomien testissä kahvilaa luonnehdittiin pieneksi helmeksi. Kahvilan nimi, 18 grams, tulee määrästä kahvia, joka yleensä käytetään kupillisen valmistamiseen.
Helsinki Coffee Weekin äänestyksessä toiseksi tuli Kahvila Sävy, joka sijaitsee Aleksis Kiven kadulla. Se oli vuosi sitten lisan ykkönen. Kolmantena on Andante. Äänestyksen kolmen kärki tulee siis Helsingistä.
30 parasta kahvilaa 2026:
18 grams, Helsinki
Kahvila Sävy, Helsinki
Andante, Helsinki
Kahiwa Cafe & Bakery, Lahti
El Fant, Helsinki
Heritage Café, Helsinki
Cafetoria, Helsinki/Espoo
Byroo, Helsinki
Frukt Coffee, Turku
Rams Roasters, Helsinki
Layers Bakery, Helsinki
Pitkän Päivän Ilta, Tampere
Kaffa Roastery, Helsinki
Boulangerie Marco, Tampere
Helsingin Kahvipaahtimo / Päiväkahvibaari, Helsinki
Voisiko olla olemassa toisenlaisia tapoja ymmärtää maailmaa? Tätä kysymystä tarkastellaan Amos Rexin vuoden 2026 syysnäyttelyssä Vuoren toisella puolen – Merkintöjä afrikkalaisista ja afropohjoismaisista näkökulmista. Näyttely kokoaa yhteen yksitoista sekä Afrikan mantereella että afropohjoismaisessa diasporassa työskentelevää nykytaiteilijaa. Heidän teoksensa osoittavat, miten erilaiset tavat tietää, kokea ja tarkastella ympäristöjämme voivat laajentaa käsitystämme todellisuudesta.
Näyttely jatkaa Amos Rexin pitkäjänteistä työtä tuomalla maailmanluokan nykytaidetta pohjoismaisen yleisön ulottuville ja luomalla kohtaamisia kansainvälisten taidekäytäntöjen ja pohjoismaisten näkökulmien välille.
Näyttely on saanut nimensä Minna Salamin kirjasta Aistien viisaus. Teoksen aloittava tarina kertoo kahdesta tutkimusmatkailijasta, jotka vierailevat samalla vuorella, mutta kertovat näkemästään jälkeenpäin hyvin eri tavoin. Tarina viittaa siihen, kuinka käsityksemme todellisuudesta voi kaventua, jos vain tietynlaiset näkökulmat saavat tilaa – ja toisaalta siihen, mitä voi nousta esiin, kun myös muut tavat ymmärtää ja hahmottaa maailmaa otetaan huomioon.
Näyttelyn taiteilijat tutkivat kaupunkiympäristöjä ja sitä, miten erilaisten maisemien rakenteet vaikuttavat ihmisten välisiin yhteyksiin joko erottamalla tai tuomalla ihmisiä lähemmäs toisiaan. Kysymykset muistista, muuttoliikkeestä ja identiteetistä nousevat esiin afrikkalaisten ja afropohjoismaisten näkökulmien kautta. Äänen ja valon, lasin ja hiekan, tekstiilin ja tuoksujen avulla taiteilijat antavat näille teemoille moniulotteisen ja aistivoimaisen muodon.
“Kuraattoreina meitä kiinnostivat taiteilijoiden moninaiset narratiivit, jotka muuntuvat ja muotoutuvat alinomaa uudelleen heidän liikkuessaan ja työskennellessään useissa eri lokaatioissa. Näyttelyn teokset palautuvatkin, kukin omalla tavallaan, erilaisiin rakennettuihin tiloihin ja maisemiin sekä pohtivat niiden vaikutuksia ihmisiin. Etenkin urbaani maisema, kaupunki eri kerroksineen, toistuu monenlaisissa muodoissa läpi näyttelyn. Myös teokset kerrostuvat toistensa päälle ja lomaan, luoden näyttelytilaan uusia reittejä ja maailmoja orgaanisella ja yllätyksellisellä tavalla, kuin alati kasvava kaupunki konsanaan”, sanovat kuraattorit Katariina Timonen ja Marcia Harvey Isaksson.
Jätkäsaareen on valmistunut uusi julkinen taideteos, joka kohoaa 20 metrin korkeuteen nykyisestä merenpinnasta. Helsinkiläisen kuvataiteilijan ja arkkitehdin Akseli Leinosen teos Litorinameren kalastajat muodostaa kaupunginosalle näyttävän maamerkin ja kutsuu tarkastelemaan ympäristöä tuhansien vuosien aikajänteellä.
Akseli Leinosen taideteos Litorinameren kalastajat on valmistunut kokonaisuudessaan kolmannen osansa myötä. Jätkäsaaren Atlantinsillan molemmin puolin sijaitsevilla Atlantin- ja Madeiranaukioilla kohoaa kolme teräsmastojen kannattelemaa venettä. Yhdessä ne muodostavat porttimaisen kokonaisuuden, joka tervehtii niin alueelle saapuvia matkustajia kuin kaupunkilaisia. Pimeän aikaan valaistut veneet näyttävät kelluvan ilmassa.
Kehikkomaiset veneet on kiinnitetty viisitoistametrisiin pylväisiin 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Teoksen nimi viittaa noin 8000 vuoden takaiseen Litorinamereen, joka peitti suuren osan nykyisestä Suomesta. Tuolloin veneet olisivat kelluneet veden pinnalla, mutta niiden katselijat olisivat seisseet meren pohjassa.
”Teos siirtää katsojan toiseen aikaan, jääkauden jälkeiseen Suomeen ja samalla mahdolliseen tulevaisuuteemme. Muinaisten tai tulevien kalastajien alukset piirtävät aikansa vedenpinnan korkeuden taivaalle ja muuttavat tapaamme hahmottaa ympäröivää maailmaa”, Akseli Leinonen kuvailee.
Litorinameren kalastajat havainnollistaa muutosta: eri ajat ja tilalliset järjestykset ovat läsnä yhtä aikaa samassa paikassa. Teos varoittaa myös tulevasta. ”Toivon, että teos auttaa katsojaa hahmottamaan, kuinka ympäristö on muuttunut sitten jääkauden. Samalla toivon, että teos herättää ajatuksen siitä, että ilmastonmuutoksen myötä – ellemme onnistu hillitsemään sitä – merenpinta saattaa jälleen kohota veneiden tasolle.”
Veneaihe yhdistää eri aikakausia myös elinkeinojen kautta. Meri on ollut elannon, liikkumisen ja kaupankäynnin väylä muinaisten kalastajien veneistä nykyiseen satamaliikenteeseen. Yli satavuotisen satamahistoriansa ansiosta Jätkäsaari on luonteva ympäristö teokselle, joka tarkastelee ihmisen ja meren muuttuvaa suhdetta sekä menneisyydessä että mahdollisissa tulevaisuuksissa.
Akseli Leinonen on helsinkiläinen kuvanveistäjä ja arkkitehti, joka työskentelee julkisen taiteen ja arkkitehtuurin rajapinnassa. Hän on toteuttanut useita julkisia taideteoksia eri puolille Suomea. Leinonen käsittelee taiteessaan pitkiä ajallisia jatkumoita; muistumia paikan historiasta ja viitteitä kuvitteellisesta tulevaisuudesta. Helsingissä hänen julkisia teoksiaan on Kansalaistorilla sijaitseva tiilinen painauma Massa (2019), joka muistuttaa alueen kadonneista makasiineista, ja Keski-Pasilassa painovoimaa uhmaava Ecology Stone (2020), joka voitti Keski-Pasilan taidekilpailun vuonna 2017.
Myös Litorinameren kalastajat on yleisen taidekilpailun voittaja. Kilpailun järjestivät vuonna 2020 Osuuskunta Forum Boxin aloitteesta Helsingin Satama, Helsingin kaupunki, Forum Box ja HAM Helsingin taidemuseo. Teos on liitetty osaksi Helsingin kaupungin taidekokoelmaa, jota HAM kuratoi, hoitaa ja hallinnoi. Teoksen toteuttamisen on mahdollistanut Helsingin kaupungin noudattama taiteen prosenttiperiaate, jolla valtaosa kaupungin julkisesta taiteesta rahoitetaan. Tilaajana on toiminut Kaupunkiympäristön toimiala ja taideasiantuntijana ja taidekoordinaattorina HAM.
Sammon taidekokoelmaa esittelevä Kurkistus Sammon kokoelmaan -näyttely avautuu Villa Gyllenbergin taidemuseossa lokakuussa 2026. Vakuutusyhtiön laajasta kokoelmasta nostetaan esille noin 50 teosta, jotka ovat olleet hyvin harvoin yleisön nähtävillä. Näyttely on esillä 10.10.2026–14.2.2027.
Vuonna 1909 perustetun vakuutusyhtiö Sammon taidekokoelmaan kuuluu yli 1000 teosta, joista vanhimmat ovat 1820-luvulta ja uusimmat 1990-luvulta. Yhtiö kartutti kokoelmaa määrätietoisesti varsinkin 1970–1990-luvuilla. Vuonna 2026 pieni osa kokoelmasta myytiin Mandatumille.
”Kyseessä on todella mielenkiintoinen kokoelma, ja on ilo saada se esille Villa Gyllenbergiin”, kertoo näyttelyn kuraattori, museon intendentti Lotta Nylund. ”Osa teoksista on esillä Sammon toimistotiloissa, mutta valtaosa on varastossa. Näyttely on ainutlaatuinen mahdollisuus esitellä kokoelmaa laajemmalle yleisölle.”
Sammon kokoelma on ollut viimeksi esillä Helsingin Taidehallissa marras-joulukuussa 2017. Tuolloin näyttely oli auki vain viisi viikkoa, mutta nyt yleisöllä on reilut neljä kuukautta aikaa nähdä Kurkistus Sammon kokoelmaan.
Kultakauden helmiä ja nykytaidetta
Villa Gyllenbergin näyttelyyn tulee esille 1800-luvun maisemamaalauksia, Suomen taiteen kultakauden helmiä, sekä abstraktia taidetta, maalauksia ja veistoksia 1900-luvulta.
Mukana on suuren yleisön suosikkitaiteilijoiden, kuten Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin, Elin Danielson-Gambogin ja Hjalmar Munsterhjelmin teoksia, mutta myös hienoja teoksia suomalaisilta nykytaiteilijoilta, kuten Saara Ekströmiltä, Paul Osipowilta ja Inari Krohnilta.
”Yritysten ja yksityisten taiteenkerääjien merkitys Suomen taidekentälle on ollut valtava. Yksityisissä kokoelmissa on suuri määrä taideaarteita, joita julkisin varoin ei olisi ollut mahdollista ostaa”, Nylund kertoo. ”Villa Gyllenberg on pankkiiri ja liikemies Ane Gyllenbergin ja hänen vaimonsa Signe Gyllenbergin taidekokoelmaa ja kotia esittelevä museo, ja pariskunta teki töitä sen eteen, että heidän kokoelmansa päätyy yleisön nähtäväksi. Tuntuu luontevalta esitellä Sammon kokoelmaa juuri meillä.”
S&S avaa syyskuussa 2026 kaksikielisen kustantamokirjakaupan Kirjakulman osoitteessa Kirkkokatu 10 Helsingissä. Hyllyiltä löytyy sekä uusia että vanhempia Kustantamo S&S:n ja Schildts & Söderströmsin kirjoja.
Kirjakauppa sijaitsee Ritarikadun ja Kirkkokadun kulmassa samassa talossa kustantamon kanssa, ja on toistaiseksi avoinna keskiviikkoiltapäivisin. Tiskin takana nähdään S&S:n myyntipäällikkö Aki Järvinen.
– Muutimme jokin aika sitten hienoon taloon Ritarikadulle, ja sen myötä meille tarjoutui mahdollisuus avata oma myymälä. Ritarikadun ja Kirkkokadun kulmassa sijaitseva liiketila suurine näyteikkunoineen sopii erinomaisesti kirjakaupaksi. Toivomme, että siitä muodostuu luonteva kohtaamispaikka kirjallisuuden ystäville. Järjestämme kirjakaupassa myös erilaisia tapahtumia, Järvinen sanoo.
Ennen S&S:lle siirtymistään hän työskenteli Akateemisen Kirjakaupan myymäläpäällikkönä Kirjatalossa. Akateemisen vuosilta hän nostaa esiin ennen kaikkea kaksi asiaa:
– Vuosien varrella on tietenkin oppinut kaikenlaista, mutta haluan nostaa esiin erityisesti kaksi asiaa: asiakaspalvelun ja valikoiman. Niiden avulla voidaan luoda tunnelma, jota verkossa on vaikea saavuttaa.
Kirjakulma kokoaa kustantamon suomen- ja ruotsinkielisen kirjallisuuden saman katon alle.
– Myymälästä löytyvät kaikki uutuuskirjamme molemmilla kielillä sekä paljon vanhempia nimikkeitä, joista on tullut pitkäikäisiä suosikkeja.
Löytyykö Kirjakulmasta kirjoja, joita voi olla vaikea löytää muualta?
– Ehdottomasti. Kirjojen myyntijakso on nykyään hyvin lyhyt, ja useimmat kirjakaupat haluavat valikoimiinsa vain uusia nimikkeitä. Meillä hyllyistä löytyy myös hieman vanhempia helmiä, ja juuri se tekee kirjakaupastamme vähän erilaisen.
Järvinen odottaa innolla paluuta kirjakaupan tiskin taakse myyntipäällikön työnsä ohessa.
– Asiakkaiden, alan ihmisten ja kirjailijoiden tapaaminen. Se on parasta, mitä tiedän.
Kirjakulma avautuu 16. syyskuuta ja on sen jälkeen avoinna joka keskiviikko klo 14–17.
HAM Helsingin taidemuseon Uuden taiteen tilan toinen näyttely koetaan makuuasennossa. Antti Tolvin Sävellys uruille ja tauolle on installaatio ja kolme kuukautta kestävä esitys. Äänen, valon ja matalataajuudella värähtelevien sänkyjen muodostama kokonaisuus herättelee kävijää pohtimaan aikaa ja kuuntelemista. Näyttely on avoinna HAMissa 25.9.2026–10.1.2027.
Sävellys uruille ja tauolle on installaatio ja samaan aikaan pitkäkestoinen esitys, joka alkaa näyttelyn avautuessa ja päättyy sen sulkeutuessa. Teoksen voi kokea asettumalla makuulle sängylle ja kuuntelemalla tilassa yhtäjaksoisesti soivaa ääntä. Ääni syntyy väinönputkiuruista ja sängyistä, jotka värähtelevät matalalla taajuudella.
Yli kolme kuukautta kestävää kokonaisuutta ei ole mahdollista kokea alusta loppuun, vaan teoksen äärelle voi pysähtyä tietyksi, ainutlaatuiseksi hetkeksi. Taiteilijaa kiinnostavat pitkäkestoiset esitykset, jotka venyttävät käsityksiämme ajasta.
”Teos on kuin urku, jonka sisään voi astua. Ääni, valo ja matalataajuiset värähtelyt muodostavat kokonaisuuden, joka kuuluu, näkyy ja tuntuu kehossa. Tilaan voi tulla makaamaan tai istumaan. Koko näyttely on sävellys, joka elää näyttelykauden ajan. Se on tavallaan unessa ja herää eloon live-performansseissa”, Antti Tolvi kuvailee.
Antti Tolvi.
Uuden taiteen tila tarjoaa alustan uudenlaisille näyttelykonsepteille
Uuden taiteen tila on HAM Helsingin taidemuseon uusi, monimuotoisen, innovatiivisen kuvataiteen esiintuoja ja uudenlaisten näyttelykonseptien näyttämö. Tilaan valitaan vuosittain kolme taiteilijaa tai taiteilijaryhmää avoimen haun kautta. Haussa painotetaan vuosittain vaihtuvia teemoja, ennennäkemättömiä näyttelysisältöjä sekä näyttelyjen ja HAMin yleisöjen välille syntyvää suhdetta.
Uuden taiteen tilan ensimmäinen avoin haku järjestettiin keväällä 2025. Ensimmäiselle kaudelle valittiin kolme näyttelyprojektia: KOKIMOn Tablescape, Antti Tolvin Sävellys uruille ja tauolle ja MSL (Antti Jussila ja Jade Kallio).
”Antti Tolvin näyttely on kiinnostava, koska se tuo Uuden taiteen tilaan teoksen, jonka lähtökohdat ovat muualla kuin perinteisen kuvataiteen käytänteissä. Tolvin taiteessa ensisijaista ei ole teoksen visuaalinen muoto, vaan sen synnyttämä kokemus ja erityisesti tunto- ja kuuloaistit. Kolmen kuukauden mittainen esitys taivuttaa ajatuksiamme ajasta ja tuntuu hieman huimaavalta”, näyttelyn kuraattori Milja Liimatainen pohtii.
Uuden taiteen tilan toisen näyttelykierroksen avoin haku järjestettiin keväällä 2026. Valitut taiteilijat tai taiteilijaryhmät julkistetaan myöhemmin vuoden 2026 aikana.
Antti Tolvi: Sävellys uruille ja tauolle – 25.9.2026–10.1.2027 – HAM Helsingin taidemuseo
Katajanokalla sijaitsevan Tove Janssonin puiston avajaisia vietettiin elokuun viimeinen päivä kirjailijan tuotantoon sopivasti muumiteemalla.
Avajaistilaisuudessa paljastettiin puiston uusi Muumipeikko-patsas. Kuvanveistäjä Matti Kalkamon tekemä pronssinen Muumipeikko on 60-senttinen ja tarkoitettu halattavaksi. Tapahtuman osallistujat pääsivät myös tapaamaan muumihahmoja.
Tilaisuuden avasivat Moomin Charactersin hallituksen puheenjohtaja Sophia Jansson, apulaispormestari Johanna Laisaari, Katajanokkaseuran Kati Laasonen sekä peruskorjausta luotsannut Helsingin kaupungin projektinjohtaja Stefan Eklöf.
Jansson totesi puheessaan, että Tove Jansson olisi varmasti todella otettu, jos tietäisi, että puisto kulkee nykyisin hänen nimellään ja että siellä on muumipatsas. Olivathan sekä Katajanokka että puisto kirjailijan kotinurkkia. Kati Laasonen puolestaan muisteli puiston nimen muuttamisprosessia Katajanokanpuistosta Tove Janssonin puistoksi Katajanokkaseuran aloitteesta.
Puisto sai oman Lasten puun
Johanna Laisaari istutti yhdessä päiväkoti Katajanokan lasten kanssa Lasten puun, joka tänä vuonna on siperiankuusi.
Lasten puu istutetaan joka vuosi uuteen tai peruskorjattuun puistoon, ja se on omistettu kyseisen vuoden aikana syntyneille helsinkiläisille lapsille. Lasten puu merkitään omistuslaatalla ja kirjataan erityistunnuksella kaupungin puurekisteriin.
Puistossa historia kohtaa seikkailullisen meriteeman
Uspenskin katedraalin eteläpuolella sijaitseva yli satavuotias puisto on peruskorjattu sen historiaa kunnioittaen. Puiston ovaalin muotoisen istutusaluesommitelman keskelle on palautettu 1920–1930-luvun asetelmista vaikutteita ottava koristeistutus. Alueelle on saatu myös lisää sekä kasvillisuutta että oleskelualueita. Lisäksi puiston valaistus on uusittu.
Suurimman uudistuksen on kokenut leikkipaikka, jossa vallitsee meriseikkailuteema. Kävijämagneettina leikkipaikalla on kahdeksanmetrinen simpukankuorta muistuttava violetti kiipeilyteline, jonka väri mukailee puiston komeita syreenejä. Lämpimiä ilmoja ajatellen puistossa on Helsingin ensimmäinen leikkipaikan sumuleikki eli putkia, joista tulee viilentävää hienojakoista vesihöyryä.
Alvar Aallon arkkitehtuurikohteista koostuva Aalto Works -sarja on hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon. Yhteensä 13 kohteesta viisi sijaitsee Helsingissä. Finlandia-talon, Alvar Aallon kotitalon ja ateljeen, Kulttuuritalon sekä Kansaneläkelaitoksen päätoimitalon maailmanperintöstatus vahvistaa Helsingin mainetta kiinnostavana muotoilu- ja arkkitehtuurikaupunkina.
Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt 26. heinäkuuta kokouksessaan Alvar Aallon kohteista koostuvan Aalto Works -sarjaesityksen osaksi maailmanperintöluetteloa. Kyseessä on merkittävä kansainvälinen tunnustus, joka vahvistaa suomalaisen modernin arkkitehtuurin, kulttuurin ja hyvinvointiyhteiskunnan tunnettuutta globaalisti.
Aalto Works kokoaa yhteen 13 kohdetta, joissa painottuu Alvar Aallon (1898–1976) sekä hänen vaimojensa Aino Aallon (1894–1949) ja Elissa Aallon (1922–1994) arkkitehtuurin merkitys hyvinvointivaltion rakentumisessa. Sarjan kaari alkaa kansanterveystyön edistysaskelista Paimion parantolasta ja päättyy Finlandia-taloon kulttuurin ja kansainvälisten kokouksien näyttämönä. Esityksen valmistelusta on vastannut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Museovirasto yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Suomen ICOMOS ry:n ja Aalto-kohteiden omistajien kanssa.
Maailmanperintöluetteloon hyväksytyn sarjan kolmestatoista kohteesta viisi sijaitsee Helsingissä: Alvar Aallon kotitalo ja ateljee, Finlandia-talo, Kulttuuritalo sekä Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo.
– Aalto Works -kokonaisuuden hyväksyminen Unescon maailmanperintöluetteloon on hieno ja merkittävä kansainvälinen tunnustus suomalaiselle arkkitehtuurille. Helsingissä sijaitsevat viisi kohdetta ovat tärkeä osa kaupunkimme arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöä. Maailmanperintöstatus tuo kohteille uutta näkyvyyttä ja kansainvälistä kiinnostusta sekä muistuttaa myös meitä helsinkiläisiä kauniista ja arkkitehtuurisesti rikkaasta kotikaupungistamme, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.
–Uskon, että maailmanperintöstatus vahvistaa entisestään Helsingin mainetta arkkitehtuuri- ja designkaupunkina ja houkuttelee erityisesti arkkitehtuurista ja muotoilusta kiinnostuneita vierailijoita. Avaammekin Finlandia-taloon kuukaudeksi matkailuneuvonnan pop up -pisteen, josta saa vinkkejä myös arkkitehtuurin ja designin kokemiseen Helsingissä, kertoo Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen.
Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Lasipalatsi täyttää vuonna 2026 peräti 90 vuotta. Lasipalatsi on yksi Helsingin tunnetuimmista ravintolakokonaisuuksista, jossa arkkitehtuuri, design ja ruokakulttuuri kohtaavat. Ikonisessa rakennuksessa toimivat HOK-Elannon Ravintola Lasipalatsi sekä Café Lasipalatsi, jotka jatkavat paikan pitkää perinnettä laadukkaalla ruoalla, ajattomalla tyylillä ja vahvoilla asiakassuhteilla.
Ravintola Lasipalatsi edustaa suomalaista keittiöperinnettä, jossa korostuvat sesongit, laadukkaat raaka-aineet ja selkeä makumaailma. Toiminnan ytimessä on ajatus, että ruoan ja ravintolakokemuksen ei tarvitse olla monimutkaista ollakseen erinomainen.
Ravintola Lasipalatsin keittiöpäällikkö Mikko Nymanin mukaan laadukkaat raaka-aineet, osaava keittiötiimi sekä yksinkertaisuus ovat kaiken lähtökohta.
– Yksinkertaisuus on hyve. Korostamalla raaka-aineiden omia makuja saadaan paras lopputulos.
Lasipalatsin keittiö elää vahvasti vuodenaikojen mukaan. Ruokavuosi alkaa blineillä, keväällä nautitaan parsasta ja syksy huipentuu poroviikkoihin ennen joulusesonkia.
Tyyli säilyy läpi vuoden samana: klassisena, tyylikkäänä ja perinteikkäänä. Tätä kuvastaa esimerkiksi annos Kuhaa à la Mannerheim, joka heijastaa ravintolan identiteettiä suomalaisuuden, pitkän historian ja ajattoman eleganssin kautta.
90 vuotta elävää perinnettä
Kun Café Lasipalatsi avattiin 1930-luvulla, se oli aikansa rohkea ja edistyksellinen kohtaamispaikka – Stadin ikoni. Sitä se on edelleen. Kahvilan tunnelmallinen funkkismiljöö ja päivän mittaan vaihtuva valikoima kutsuvat hyvän ruoan ja juoman ystäviä luokseen heti aamun ensihetkistä iltaan saakka.
Vaikka design, historia ja laadukkaat tarjoilut ovat tärkeitä, lopulta ihmiset tekevät paikan.
– Lasipalatsin kanta-asiakkaat ovat tärkeä osa paikan henkeä – he luovat jatkuvuutta ja pitävät funkkisravintolan perinteitä elossa, kertoo Lasipalatsin ravintolajohtaja Nona Haajanen.
Jatkuvuus näkyy myös juhlavuoden toteutuksessa. Lasipalatsin 90-vuotista historiaa ei juhlisteta suurieleisesti, vaan arjen pieninä tekoina ja tunnelmina – esimerkiksi teemadrinkkeinä baarissa tai kollegoiden yhteisenä pullaperjantaina katutason kahvilassa. Juhlavuonna yhteistyötä Amos Rex -museon kanssa tiivistetään entisestään.
Helsingin ravintolamaailma elää ja uudistuu. Viime aikoina on jälleen avautunut liuta uusia kokeilemisen arvoisia ravintoloita ympäri kaupunkia. Listasimme 8 kiinnostavaa uutta paikkaa. Valitse omat suosikkisi ja lähde testaamaan.
Konepajan ravintolamaailma
Vallilan Konepajan uudessa Market Hallissa on 24 ravintolaa ja tuhansia asiakaspaikkoja. Ruuat voi tilata eri ravintoloista, mutta silti voi isuta samassa pöydässä. Osoite: Konepajanraitti. Kotisivut
Alma
Alma on fine dining -ravintola latinalaisen Amerikan mausteilla. Osoite: Fabianinkatu 9. Kotisivut
Kizuna
Tunnelmallinen japanilainen kortteliravintola Punavuoressa. Erinomainen valinta myös kasvissyöjille. Osoite: Pursimiehenkatu 12. Kotisivut
Dory’s Doughters
Jos haluat kahvin kanssa herkullisia keksejä, pieni keksikahvila Kalliossa on juuri oikea valinta. Osoite: Kolmas linja 1. Kotisivut
Maizi´s Restaurant
Vuosaaren kauppakeskukseen on avattu uusi marokkolainen ravintola. Autenttisia afrikkalaisia makuja ja tuoksuja. Osoite: Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45. Kotisivut
Tales
Rento viinibaari, jonka listalla myös herkullisia ruoka-annoksia. Osoite: Arkadiankatu 14. Kotisivut
Rogue Rouge
Tervasaari on saanut uuden ravintolan. Terva-aitassa sijaitseva Rogue Rouge tarjoaa kohtuuhintaisia annoksia. Osoite: Tervasaarenkannas. Kotisivut
Luovuus kukkii kaaoksesta
Tämä ei ole enää uusi rafla, mutta nostetaan listalle, koska Suomen Gastronomien seura valitsi sen vuoden ravintolaksi. Osoite: Pieni Roobertinkatu 13. Kotisivut
Helsingin ydinkeskustaan historialliseen hotellikortteliin avatun NH Collection Helsinki Grand Hansa -hotellin tornin lanterniin avautui klassisista cocktaileista ja pohjoisesta luonnosta inspiroitunut, kansainvälisen drinkkimaailman huipulle tähtäävä cocktailbaari.
Uudelle Ylioppilastalolle sähköä ja lämpöä tuottaneen voimalan piipun suojana ja opiskelijoiden yksityisenä bilepaikkana toimineen Kupolin huikeat 360-asteen panoraamamaisemat avautuvat nyt ensi kertaa suurelle yleisölle. Kupoli yhdessä hotellinsa kanssa kuuluu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ja sillä on merkittävä kaupunkikuvallinen merkitys.
NH Collection Helsinki Grand Hansan juomatuotteesta vastaa Mika Koivula, joka on yksi Suomen cocktail-kulttuurin pioneereista ja maamme arvostetuimmista baarimestareista. Koivulan vastuulla ovat Hansa Café Bar & Brasserien katutason aamusta iltaan auki oleva baari, Ylioppilasaukion 80-paikkainen kesäterassi sekä elokuussa avattu Uuden Ylioppilastalon kupolin lanternissa sijaitseva Kupoli-cocktailbaari.
– Kupoli on täysverinen maailmanluokan cocktailbaari, joka ammentaa klassikoista. Me muokkasimme niitä talollemme tyypillisesti pohjoismaisilla vaikutteilla. Raaka-aineet ovat sesonkien mukaisia, mutta pohjoisen kasvukautta pidennetään keräämällä ja säilömällä luonnon aineksia perinteisin menetelmin, kuten maitopesulla ja pikkelöinnillä. Perinteinen reseptiikka ja ainesosat purettiin osiin, joista jokaista jalostettiin erikseen nykytekniikoita hyödyntäen. Prosessissa klassikot löysivät toki uuden muodon, mutta cocktailien perusidea pysyi samana. Lopputuloksena on helposti tunnistettavia moderneja klassikoita, joiden uskon saavan cocktailkansan arvostuksen, kertoo NH Collection Helsinki Grand Hansan Bar & Beverage Manager Mika Koivula.
Cocktailkulttuurin edistämistä
Koivula on ollut yksi avaintekijöistä cocktail-ilmiön luomisessa ja tuomisessa Suomeen. Hän on konseptoinut ja pyörittänyt baareja, kouluttanut ja kirjoittanut alan teoksia sekä edistänyt suomalaisen cocktail-kulttuurin mainetta ulkomailla.
– Olen koko urani tähdännyt suomalaisen baari- ja cocktailkulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen. Kupolin konseptin rakentaminen ja lanseeraaminen on tässä looginen askel, sillä baari itsessään on jo merkkiteos. Gastronomia on NH Collection -brändin DNA:ssa ja siihen panostetaan todella paljon. Hotelliyhtiöstä löytyy myös muita huippuluokan cocktailbaareja, kuten nhow Amsterdam RAI -hotellin Sonora ja NH Collection Copenhagen -hotellin ROOF. Taustatiimiltämme onkin saatu täysi tuki visiollemme rakentaa myös Kupolista kansainvälisesti tunnustettu cocktailbaari, sanoo Koivula.
Luonnonmukaisesti Helsingin huipulla
Luonto tulee sisälle paitsi cocktailien raaka-aineissa, myös kupolin lasi-ikkunoista ja kupolitornin ympäri kiertävältä parvekkeelta. Valaistus on luonnon armoilla, joten tunnelma on kesällä läpi yön valoisa ja talvella hämyisen tunnelmallinen.
– Haluamme luoda jokaisesta Kupoli-käynnistä kokemuksen. Kannustamme vieraitamme nauttimaan juomasta, näkymistä ja toistensa seurasta loppuun asti mietityillä yksityiskohdilla ja palvelupolullamme. Tavoite on, että meillä ollaan läsnä, sillä tätä elämystä ei voi etänä saada tai suorittaa, summaa Koivula.
Helsingin Kallio on vanha työläiskaupunginosa, jossa on nykyään trendikkäitä ravintoloita, olutbaareja ja vintage-putiikkeja. Vinkkaamme tässä artikkelissa, miten Kalliossa ja sen lähiympäristössä voi viettää päivän.
1. Kiipeä Kallion kirkon torniin
Lars Sonckin suunnittelema Kallion graniittikirkko hallitsee maisemaa. Kirkon torniin johtaa 273 askelmaa, mutta näköalat huipulla ovat häikäisevät. Lisätietoa täällä.
2. Löylyt Kotiharjun saunassa
Kotiharjun sauna on viimeisiä vanhoja korttelisaunoja Helsingissä. Vuonna 1928 avatun puulämmitteisen saunan parhaat löylyt saa piippuhyllyltä. Viikonloppuna iltaisin saunassa on jopa tungosta. Saunan kotisivut.
3. Käy syömässä hyvin
Kalliossa on runsas valikoima laadukkaita ravintoloita. Voi valita vaikka kebabia Döner Harjussa tai klassikkoannoksia Cellassa. Tunnelmallinen vaihtoehto on myös Harju 8, jossa voit ruuan ja juoman lisäksi ostaa kukkia.
4. Maistele viinejä tai oluita
Kallion alueella on monia laadukkaita olutravintoloita ja viinibaareja. Oluenystävälle riittää valikoimaa Sivukirjastossa, kun taas viininystävä voi suunnata Winoon.
5. Rentoudu kirjastossa
Kallion kirjasto on pelkästään rakenuksena näkemisen ja kokemisen arvoinen. Karhupuiston vieressä sijaitseva kirjasto avautui 1912. Lukuparvella voi vilkaista päivän lehdet. Paavo Nurmi asui hetken kirjaston talonmiehen asunnossa, jossa on nykyään dekkariosasto.
6. Bongaa patsaita
Kalliossa ja sen ympäristössä on useita merkittäviä patsaita ja muistomerkkejä. Karhupuistossa on tunnettu Mesikämmen muurahaispesällä -patsas. Tokoinrannassa on Suomen ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään muistomerkki. Hämeentien varrelta löydät Väinö Tannerin muistomerkin. Julkisiin veistoksiin voit tutustua taidemuseo HAMin sivuilla.
7. Löytöjä kirppiksiltä
Kallion seudun paras kirppis järjestetään kesäsunnuntaisin Aleksis Kiven kadun varrella olevassa Dallapenpuistossa. Puisto on kauniilla säällä täynnä myyjiä, vaikkei kirppiksellä ole edes varsinaista järjestäjää.
8. Shoppaile kivijalkaputiikeissa
Kalliossa on lukuisia viehättäviä kivijalkakauppoja, joissa myydään vaatteita, kirjoja, vinyylilevyjä, taidetta ja paljon muuta. Hyviä paikkoja shoppailulle ovat muun muassa Karhupuiston ympäristö, Fleminginkatu, Porthaninkatu ja Hämeentie.
9. Ilta klubilla
Jos menojalkaa vipattaa, illan ja yön voi viettää klubilla tanssien. Kuudennella linjalla on livemusiikkia ja dj-iltoja. Hieman vastaava paikka on vieressä sijaitseva Kaiku.
10. Laula karaokea
Aleksis Kiven kadulla sijaitseva Populus on kaupungin tunnetuimpia ja suosituimpia karaoke-baareja. Siellä jokainen saa olla oman elämänsä stara ainakin yhden biisin verran.
11. Teatteria laidasta laitaan
Kallion seudulla on laaja repertuaari teattereita. Helsingin kaupunginteatterissa pääsee nauttimaan laadukkaan laitosteatterin esityksistä. Pommisuojassa sijaitseva Teatteri Kultsa on sympaattinen harrastajateatteri. Valtimonteatteri puolestaan tarjoaa yhteiskunnallisia ja kantaaottavia esityksiä.
12. Penkkiurheilua
Brahenkenttä eli Bragu on alueen urheilun sydän. Siellä pääsee seuraamaan divarifutista ja SM-tason jääpalloa. Bragu on HIFK:n bandyseuran kotikenttä.
13. Opastetut kierrokset
Jos haluat tutustua Kallion seutuun opastetuilla kierroksilla, WalkHelsingin valikoimista löytyy useita eri vaihtoehtoja. Meillä on valikoimissa mm. Murhakävely Kalliossa sekä kulttuurikierroksia. Tutustu valikoimaan etusivullamme.
Helsingissä on lukuisia museoita, jotka ovat edukseen etenkin kesäaikaan. Listasimme museoita, joissa kannattaa kokea kesäkaudella.
1. Tamminiemi
Presidenttien entinen koti sijaitsee hienossa paikassa merenrannalla Viher-Meilahdessa. Komean rakennuksen lisäksi vaikutuksen tekee kaunis piha komeine puineen. Lähistöllä on viiden tammen ryhmä, joka on rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Kotisivut
2. Seurasaaren ulkomuseo
Tamminiemen vierailun yhteydessä kannattaa tietysti pistäytyä Seurasaaren ulkomuseossa. Vaikka Seurasaaressa voi vierailla halki vuoden, museorakennukset ovat avoinna vain kesäisin. Kotisivut
3. Didrichsenin taidemuseo
Kuusisaaressa sijaitseva Didrichsenin taidemuseo on eräs kaupungin hienoimmista museorakennuksista. Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelma rakennus sopii täydellisesti mäntymetsän ja meren hallitsemaan lumoavaan ympäristöön. Kotisivut
4. Tekniikan museo
Tekniikan museo on avoinna läpi vuoden, mutta kesäaikana se on erityisen edukseen. Museon vieressä oleva Vanhankaupunginlahti koskineen, patoineen ja vanhoine voimalarakennuksiseen houkuttelee viettämään alueella aikaa pidempäänkin. Kotisivut
5. Herttoniemen kartanon museo
Kaunis Herttoniemen kartano on avoinna yleensä vain kesäaikana ja silloinkin kerran viikossa. Opastetulla kierroksella pääsee tutustumaan vanhaan säätyläiselämään. Puistoon voi tutustua omatoimisesti. Kotisivut
6. Kasvitieteelliset puutarhat
Kasvititieteellisen puutarhat Kaisaniemessä ja Kumpulassa kannattaa kokea silloin, kun kukkaloisto on parhaimmillaan. Puutarhoissa esitellään eksoottisia kasveja, joista iso osa on kauneimmillaan juuri kesällä. Kotisivut
7. Suomenlinnan museot
Suomenlinnassa on lukuisia museoita, kuten Tullimuseo, Ehrensvärd-museo ja Sotamuseo. Museohyppelyn välillä kannattaa käydä vallleilla ihailemassa merta tai pysähtyä piknikille rantakalliolle.
Itä-Helsingin saaristossa sijaitseva Kivisaari avautui suurelle yleisölle alkukesällä 2024. Viehättävällä saarella on nyt myös ravintola ja monipuoliset mahdollisuudet majoittua.
Kivisaari on aiemmin toiminut yksityisenä huvilana ja Helsingin seurakuntayhtymän kurssikeskuksena, erityisesti rippileirikäytössä. Toiminta päättyi vuonna 2023. Seurakuntayhtymä on nyt vuokrannut saaren FRS Finland Oy:lle. Yritys tunnetaan suurena Helsingin vesibussitoimijana sekä viime vuoteen saakka mm Isosaaren linnakesaaren matkailuyrittäjänä.
– Kun meille tarjoutui mahdollisuus avata uusi, uniikki ja upea kohde, tartuimme siihen empimättä, sanoo toimitusjohtaja Tomi Ståhlberg.
– Saaressa on kaikki mielenkiintoisen matkailukohteen elementit: upea luonto, mielenkiintoinen historia, majoitustilat, ravintolapalvelut ja hieno arkkitehtuuri. Mitään vastaavaa Helsingin saaristossa ei ole tarjolla.
Kivisaaren huvilarakennuksen eli Merilinnan rakennutti K.E. ”Kalle” Kontro vuonna 1918. Kontro ei säästellyt rakennusprojektissa; päärakennuksen piirsi arkkitehti Eliel Saarinen.
Merilinna onkin tyylipuhdasta jugendia. Saaressa on Merilinnan lisäksi myös muita majoitusrakennuksia, sauna, kaksi laituria, grillipaikka sekä urheilukenttä vaikkapa lentopalloiluun. Kontro piti viereisessä Karhusaaressa myös karhunpentuja ja rakennutti sinne jopa kävelysillan. Myös Karhusaari avautuu nyt yleisölle.
Kivisaaaren ravintoloitsijana aloittaa tunnettu Theron Group, joka pyörittää monia lounasravintoloita ja saarikohteita Helsingissä.
– Olemme erittäin innoissamme tästä mahdollisuudesta. Hyvin harvoin tulee vastaan mitään näin upeaa kohdetta. On kunnia olla mukana avaamassa Merilinna yleisölle, hyvin harvoin tulee vastaan mitään näin täydellistä kokonaisuutta, iloitsee Theron Groupin toimitusjohtaja Tero Blom.
– Toivotamme tervetulleiksi niin reittiliikenteen matkustajat kuin yksityistilaisuuksia suunnittelevat. Tässä on tilaisuuksille poikkeuksellisen hieno kohde. Tulemme panostamaan myös laadukkaisiin yritystapahtumiin, Blom jatkaa. Ravintola Kivisaari avautuu myös 20.6., ja tarjolla tulee olemaan päivittäinen lounas, saaristolaisbuffet sekä saariston henkeen a´la carte annoksia, ja majoittujille tietenkin runsas aamiainen.
– Uskomme vahvasti Kivisaaren menestykseen. Vanhojen höyrylaivareittien varrella ei ole montaakaan yleisölle avointa saarta, ja hyvin harvoin pääsee kurkistamaan niin upeaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuin Eliel Saarisen piirtämään Merilinnaan. Nyt puhutaan sellaisesta menneen maailman charmista että oksat pois, lataa Ståhlberg.
Kivisaareen pääsee osana Helsingin itäistä saaristoreittiä joko Kalasatamasta, Laajasalosta tai Vuosaaresta. Suunnitteilla on myös lisäyhteyksiä saareen mm. Kauppatorilta. Vierasvenesatamaa saareen ei tälle kesälle ole tulossa.
Helsingin kävelyfestivaali on valinnut vuoden 2024 lähimatkailukohteiksi Hakaniemen kauppahallin ja Cajsan Helmi -ravintolan.
Helsingin kävelyfestivaali jakaa vuosittain Vuoden lähimatkailukohde -tunnustusta kohteille, jotka ylläpitävät elävää kaupunkikulttuuria ja ovat saavutettavissa kävellen. Tunnustus annetaan yhdelle uudelle kohteelle ja yhdelle klassikkokohteelle. Kohde voi olla esimerkiksi jokin käyntikohde, museo, ravintola, tapahtuma tai paikka.
Hakaniemen kauppahalli valittiin vuoden klassikkokohteeksi. Vuonna 1914 rakennettu kauppahalli on pitkän remontin jälkeen avautunut uudistettuna. Cajsan Helmi on vuoden uusi kohde. Ravintola on avattu 1830-rakennetun Kaisaniemen ravintolan tiloihin.
Helsingin kävelyfestivaali valitsi shortlistan Vuoden lähimatkailukohde -ehdokkaista, joista festivaalin asiakkaat ja someseuraajat pääsivät äänestämään. Hakaniemen kauppahalli sai 34 prosenttia klassikkokohteiden äänistä. Cajsan Helmi puolestaan sai 36 prosenttia uusien kohteiden äänistä. Äänestys oli käynnissä 1.3. – 24.3.
Kuvassa Leo Kallio vastaanottamassa kunniakirjan Cajsan Helmi -ravintolassa.
