100 poimintaa Helsingin historiasta

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kaupunkikävelyitä tarjoava WalkHelsinki esittelee uuden juttusarjan, jossa esitellään 100 poimintaa Helsingin historiasta. Poiminnat voivat olla paikkoja tai tapahtumia, suuria tai pieniä, lähihistoriasta tai vuosikymmenten takaa. Juttusarjaa täydennetään kohta kohdalta.

1. Keisarinnan kivi

Kauppatorin keskellä jököttävä obeliski on Suomen ensimmäinen julkinen muistomerkki. Venäjän keisari Nikolai I oli vuonna 1833 puolisonsa keisarinna Aleksandran kanssa Helsingissä tutustumassa uuden pääkaupungin rakennustöihin. Keisarinnankivi pysytettiin keisariparin muistolle ja asetettiin paikkaan, jossa he nousivat maihin. Muistomerkin on suunnitellut Carl Ludwig Engel vuonna 1835.

Keisarinnankiven huipulla on pronssinen maapallo, johon on laskeutunut kaksipäinen kotka, keisarisuvun symboli. Vallankumouksen humalluttamat venäläiset matruusit repivät kotkan alas vuonna 1917, ja se palautettiin takaisin paikalleen vasta vuonna 1971.

2. Finlandian ensi-esitys

Esplanadin puiston päässä olevan Svenska Teaternin seinällä on laatta, jossa kerrotaan Jean Sibeliuksen johtaneen teatterin salissa Finlandia-hymnin ensiesityksen 4. marraskuuta 1899. Teoksen esitti Helsingin filharmonisen seuran orkesteri. Finlandiaan oli tehnyt sanat Eino Leino ja Jalmari Finne, mutta nykyisin tunnetut sanat teki V. A. Koskenniemi vasta vuonna 1940.

Finlandian ensiesitys oli Sanomalehdistön päivien juhlassa, jossa esitettiin Suomen historiaa esittävä kuvaelma. Kuudes kuvaelma oli 33-vuotiaan Sibeliuksen säveltämä Suomi herää, ja siitä jalostui myöhemmin Finlandia.

3. Fritz Kemski

Kevään 1918 Helsinki oli punakaartilaisten hallussa. Huhtikuussa 1918 saksalaiset nousivat Hangossa maihin ja tulivat valkoisten avuksi valloittamaan Helsinkiä. Syntyi taisteluja, jossa kuoli sekä punaisia että saksalaisia. Suurin osa Helsingin valtauksessa menehtyneistä saksalaisista haudattiin Vanhaan kirkkopuistoon. Vain muutama sotilas sai viimeisen leposijan muualta. Haagaan haudattiin kaksi sotilasta. Lisäksi Kumpulan kartanon mailla on yhden sotilaan hauta. Se on nykyisen kasvitieteellisen puutarhan alueella.

Kumpulaan on haudattu Fritz Kemski, joka menehtyi 12.4.1918. Hän kuoli taisteluissa, jotka käytiin Hermannin apteekin luona nykyisen Hämeentien varrella. Muistomerkin pystytti kymmenen vuotta myöhemmin Vanhankaupungin suojeluskunta.

4. Ensimmäinen tv-lähetys

Albertinkadulla Teknillisen korkeakoulun radiolaboratoriosta lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys toukokuussa 1955. Lähetys näkyi viidessätoista vastaanottimessa, jotka oli sijoitettu ympäri kaupunkia. Lähetystä oli kutsuttu seuraamaan kansanedustajia ja lehdistöä.

Lähetyksen juonsi Lasse Pöysti ja ohjelmassa oli muun muassa korkeakoulun rehtorin tervehdys, nukketeatteria ja Kipparikvartetin musiikkia. Merkkitapausta on muistettu vuonna 1998 kiinnitetyllä muistolaatalla. Osoite on Albertinkatu 40-42.

5. Punainen viiva

Harva on tullut huomanneeksi, että Hakaniemen torilta lähtee Punainen viiva. Se jatkaa kiemurrellen kulkua Paasivuorenpuistikon halki ja päättyy puiston toiselle puolelle, jossa aikaisemmin sijaitsi SDP:n puoluetoimisto. Punainen viiva tietysti viittaa Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin, joka kertoo ensimmäisistä eduskuntavaaleista. Graniittinen Punainen viiva on tehty puistoon 1990-luvun lopulla.

*****

*****

6. Bluessankari Eddie Boyd

Kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu bluesmies Eddie Boyd (1914-1994) on saanut muistolaatan Helsinginkadulle taloon, jossa hän asui 1971-1994. Boyd syntyi samalla Stovallin plantaasilla Mississipissä kuin toinenkin blueslegenda Muddy Waters.

Boydin tunnetuimpia sävellyksiä ovat Five long Years ja Third Degree. Boydin biisejä ovat soittaneen muun muassa Eric Clapton, The Yardbirds ja Johnny Lee Hooker.

Boyd kyllästyi rasismiin Yhdysvalloissa ja asettui asumaan Suomeen vuonna 1970. Hänellä oli suomalainen vaimo.

7. Tammikuun kihlaus

Mikonkadulla Ravintola Königillä on värikäs historia. Se oli muun muassa Mannerheimin kantapaikka. Königin perusti aikanaan saksalainen näyttelijä Karl König. 2010-luvulla ravintolan nimi on kokenut useita muutoksia.

Königin oven vieressä on muistolaatta, joka kertoo maamme poliittisesta historiasta. Laatta on kiinnitetty niin sanotun Tammikuun kihlauksen muistoksi. Tammikuun kihlauksella tarkoitetaan vuoden 1940 sopimusta, jolloin työnantajien järjestö STK hyväksyi virallisesti työntekijäliiton SAK:n tasaveroiseksi neuvottelukumppanikseen.

8. Viikinkikallion kummeli

Vartiosaari on kenties Helsingin saariston kiehtovin saari. Korkean kallion harjalta näkee, miten kaunis Helsingin saaristo on. Paikkaa kutsutaan Viikinkikallioksi. Kallio on saanut nimensä siitä, että se lienee ollut vartiopaikka viikinkiaikana. Jos uhkaava laivasto ilmestyi horisonttiin, kalliolle sytytettiin varoitukseksi merkkitulet palamaan. Myös läheinen Roihuvuori on saanut nimensä samaisesta syystä. Viikinkikallion laella on valtava kummeli, joka on koottu tuhansista kivistä. Merimerkki on kaiketi venäläisten rakentama 1900-luvun alussa.

9. Kallion kuolema

Helsingin päärautatieaseman laiturialueelta löytyy muistolaatta, joka kertoo presidentti Kyösti Kallion kuolemasta. Teksti laatassa kertoo, että “Kallio kuoli kunniakompanjan eteen Porilaisten marssin soidessa täällä Helsingin rautatieasemalla 19.12.1940.” Kallio oli sairas mies ja joutunut jättämään presidentin viran ennenaikaisesti. Kuollessaan hän oli lähdössä junalla kotiinsa Nivalaan. Hän kuoli sairaskohtaukseen ja legendan mukaan uupui marsalkka Mannerheimin käsivarsille. Marski oli kyllä paikalla, mutta todellisuudessa presidentti kuoli adjutanttinsa käsivarsille.

Muistolaatan sisään on piilotettu muistoja tuolta ajalta. Siellä on Kallion kuolinpäivän sanomalehti, rautatieasemaa esittelevä kirja, rahaa vuodelta 1940 ja marsalkka Mannerheimin muistelmien sivut, joissa marsalkka muistelee Kallion kuolemaa.

Tunnetko Helsingin talvisista kuvista?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

WalkHelsingin kävelyitä järjestetään läpi talven. Mutta olisihan se paljon piristävämpää kävellä, jos maassa olisi lunta. Kaivoimme arkistoista 10 talvista kuvaa entisaikojen Helsingistä. Tunnistatko paikat?

10 kuvakysymystä:

Millä kadulla tässä vuoden 1970 kuvassa ollaan?

Correct! Wrong!

Kuvassa ollaan Linnunlauluntiellä, mutta mikä on vuosi?

Correct! Wrong!

Jääpalat odottavat junakuljetusta vuonna 1918, mutta millä asemalla?

Correct! Wrong!

Mistä tämä kuva on?

Correct! Wrong!

Mitä aluetta tässä rakennetaan? Kuva vuodelta 1921.

Correct! Wrong!

Mikä ostari kuvassa?

Correct! Wrong!

Mikä katu kuvassa?

Correct! Wrong!

Mikä puisto talviasussa?

Correct! Wrong!

Minkä kartanon pihassa ollaan?

Correct! Wrong!

Mikä puisto tässä vuoden 1956 kuvassa?

Correct! Wrong!

Talvinen Helsinki -visa
Mainiosti tiedetty!
Hyvää tietoa
Parannettavaa jäi
Aika heikko tulos.

Kuvat: HKM (Rista Simo, Väinö Kannisto, Kari Hakli, Harri Ahola, Foto Roos, Otto Wuoria, W.W. Wilkman, Timiriasew Ivan, Jarl Nyberg)

Tutustu myös muihin WalkHelsingin visoihin täällä.

Suosituimmat tyky-päivän kävelyt 2019

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Kuvassa leidejä keväistä tyky-päivää viettämässä.

WalkHelsinki järjesti viime vuonna lukuisia tapahtumia yritysten ja yhdistysten virkistyspäiviin ja tykypäiviin. Lisäksi tapahtumia järjestettiin polttareihin, synttärilahjaksi ja kaveriporukoille.

Tässä vuoden 2019 suosituimmat palvelumme:

  1. Murhakävely Töölössä
  2. Murhakävely Etelä-Helsingissä
  3. Pakopeli Helsingin taivaan alla
  4. Helsinki sodassa -kävely
  5. Töölönlahden kulttuuria ja historiaa -kävely

Tutustu palveluihimme Etusivulla. Myös uusia tuotteita myynnissä!

Ilouutinen jalankulkijoille: Viime vuonna Helsingissä nolla kuollutta

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Vuonna 2019 Helsingin tieliikenteessä ei menehtynyt yhtään jalankulkijaa. Onnettomuuksia on tilastoitu tarkasti vuodesta 1960 lähtien, ja tänä aikana jalankulkijoiden kuolemilta ei ole vältytty yhtenäkään aiempana vuonna.

– Jos vanhempiin, eri lähteistä haalittuihin tietoihin on luottamista, edellisen kerran Helsingissä on säästytty jalankulkijoiden kuolemilta yli sata vuotta sitten – vuonna 1908, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä kertoo.

Kaikkien kulkutapojen osalta onnettomuustilasto ei ole yhtä hyvä: vuonna 2019 Helsingin liikenteessä kuoli kolme henkeä – yksi henkilöauton kuljettaja ja kaksi moottoripyörän kuljettajaa. Tosin tämäkin on tiettävästi vähäisin määrä vuoden 1927 jälkeen lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin liikenteessä kuoli myös kolme henkeä.

Helsingin liikenteessä kuolleiden määrä on vähentynyt merkittävästi edellisten vuosikymmenien aikana. 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuolella kuolemia tapahtui vuosittain noin 20–30. Tämän jälkeen kuolemien määrä alkoi vähentyä selkeästi. 2010-luvulla Helsingin liikenteessä kuoli keskimäärin seitsemän henkeä vuodessa. Suurin osa kuolleista on ollut lähes joka vuosi jalankulkijoita. Nykyisen tilastointikäytännön aikana synkin vuosi oli vuosi 1965 – silloin Helsingin liikenteessä kuoli 84 henkeä.

– Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on edelleen työtä tehtävänä. Vaikka kuolemantapaukset ovat selvästi vähentyneet, liikenteessä loukkaantui viime vuonna yli 400 henkeä. Heistä jalankulkijoita oli lähes 80, liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä sanoo.

Lisäksi monet lievemmät loukkaantumiset eivät päädy poliisin tilastoihin. Jalankulkijoiden liukastumisia ja kaatumisia ei tilastoida liikenneonnettomuuksiksi.

Positiivisen kehityksen taustalla useita tekijöitä

– Liikenneturvallisuuden parantuminen on monen eri tekijän summa. Liikenneturvallisuutta ovat parantaneet muun muassa katuympäristön kohennukset, liikennevalvonnan lisääminen, autojen tekniikan ja turvavarusteiden kehitys sekä pelastustoiminnan kehittyminen. Yksi keskeinen tekijä on ollut nopeusrajoitusten laskeminen, Jussi Yli-Seppälä toteaa.

Helsingissä päätettiin laskea nopeusrajoituksia viimeksi vuonna 2018, ja uudet nopeusrajoitukset tulivat voimaan viime vuoden aikana. Nyt Helsingissä on asuinkaduilla ja keskustassa pääosin 30 km/h nopeusrajoitus. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kantakaupungissa 40 km/h.

Tänä vuonna aloitetaan 70 uuden liikennevalvontakameran asennukset ja suojateiden turvallisuuden parantamiseen tähtäävät muutostyöt vaarallisimmiksi tunnistetuissa paikoissa. Lisäksi liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma päivitetään, ja se tulee päätöksentekoon ensi vuonna.

− Tilastot ovat hyvin rohkaisevia, liikenneturvallisuus paranee tasaisesti. Ja koska meneillään on useita konkreettisia kehittämishankkeita, positiivista kehitystä voidaan olettaa tapahtuvan myös jatkossa. Poliisilla ja Helsingin kaupungilla on selvä ja yhteinen käsitys liikenneturvallisuuden kehittämisestä. Myönnän olevani aika ylpeä siitä, miten liikenneturvallisuustyötä tällä hetkellä Helsingissä tehdään, kehtaisi tarjota malliksi muillekin, sanoo Helsingin poliisilaitoksen liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Jarkko Lehtinen.

Tiedot liikenneonnettomuuksien uhreista perustuvat poliisin tietoon tulleisiin liikenneonnettomuuksiin. Vuoden 2019 tiedot ovat ennakkotietoja, ja niihin saattaa tulla vielä muutoksia.

8 kiinnostavaa uutta ravintolaa Helsingissä

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Vuonna 2019 Helsingissä nähtiin taas lukuisia uusia kiinnostavia ravintoloita. Poimimme listalle 8 mielenkiintoista raflauuttuutta.

Sikke’s


Kuvailu: Sikke Sumarin uusi ravintola. SIKKE’S on kuin ystävän olohuone. Sen ystävän, joka valmistaa sinulle aina hyvää ruokaa. Saatat saada lihapullia napolilaisittain, rapeaksi paistettua, vastapyydystettyä kokonaista kalaa tai vaikka jänispataa ranskalaisittain tai Italian tyyliin.
Sijainti: Tehtaankatu 34 D. Kotivisut

Söder

Kuvailu: Ravintola Söder Helsingissä tarjoaa mahtavia alku- ja jälkiruokia, joista voit koota upean kokonaisuuden oman maun mukaan. Pääruuat eivät kuulu konseptiin.
Sijainti: Uudenmaankatu 9. Kotisivut.

Alexanderplats

Kuvailu: Brasserie & Pub Alexanderplats on helposti lähestyttävä laadukas ravintola Eteläesplandilla, jossa on viihtyisän baarin lisäksi runsaasti pöytiä ruokailijoille. Tarjolla parhaista raaka-aineista valmistettuja eurooppalaisia klassikko-annoksia, jotka eivät kaipaa turhia koristeluja. Pubissa on laaja valkoima oluita sekä runsaasti viinejä laseittain. Baarissa on myös oma snack-ruokalista.
Sijainti: Eteläesplanadi 22. Kotisivut

Jord

Kuvailu: Uudistunut Jord avasi ovensa Kuurunhaassa. Jordiakuvaillaan Askin rennoksi pikkusiskoksi. Jordissa yhdistyvät hyvä luomuruoka, luomujuomat, rento ilmapiiri ja mahtava näköala, jotka yhdessä takaavat elämyksen keskellä Helsinkiä.
Sijainti: Vironkatu 8. Kotisivut

Piglets

Kuvailu: Töölöntorin uusi tulokas. Bistrotyyppinen ravintola, jonka listalla mm. erilaisia kalaruokia. Nytin arvostelijan mukaan “Piglets on parhaimmillaan suoraviivaisissa annoksissa, joista turha kikkailu on karsittu pois.”
Sijainti: Sandelsinkatu 2. Kotisivut

Hello Stranger

Kuvailu: Ravintola ja cocktailbaari Helsingin keskustassa joka saa hyvälle tuulelle. Kansainväliset vaikutteet paiskaavat kättä suomalaisten pientuottajien ja modernin brittiläisen keittiön kanssa tässä ravintolassa, joka ylpeilee ensiluokkaisista raaka-aineista valmistetulla ruualla ja erityisen upealla cocktail- ja viinivalikoimalla.
Sijainti: Vilhonkatu 6. Kotisivut

Classic & Vegan

Kuvailu: Ravintolassa on kaksi ruokailusalia vegan entrece ja classic entrece. Vegaanit voivat rauhassa ruokailla viherkasveilla sisustetussa ruokatilassa, tunnelmallisessa miljöössä. Classic-puolella voi ruokaillessaan nauttia erikoisolutta ja katsoa urheilua.
Sijainti: Hakaniementorikatu 1. Kotisivut

Old Boy BBQ

Kuvailu: Uusi laadukas korealainen ravintola avautui entisen El Grecon tiloissa. Listalta löytyy ohuina siivuina kypsennettyä naudanlihaa eli bulgogia, fried chickeniä, kimchiä sekä korealaisia dumplingeja.
Sijainti: Ludviginkatu 3-5. Kotisivut

TUTUSTU ETUSIVULLA WALKHELSINGIN KAUPUNKIKÄVELYIHIN!

Presidenttien Helsinki -visa

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

WalkHelsingin Mannerheim-kävelyllä voi tutustua marsalkan elämään, mutta testaa ensin, mitä tiedät presidenttien Helsingistä.

10 kysymystä:

Lapuan liike muilutti Ståhlbergin itärajalle vuonna 1930. Hänet pakotettiin autoon kotinsa lähistöllä. Missä Ståhlberg asui?

Correct! Wrong!

Kuka seuraavista presidenteistä EI ole haudattu Helsinkiin?

Correct! Wrong!

Vuonna 1959 katukuvaan ilmestyi ensimmäinen presidenttipatsas. Ketä patsas kuvasi?

Correct! Wrong!

Missä ravintolassa tarjoillaan Mannerheimin vorschmackia?

Correct! Wrong!

Missä on Martti Ahtisaaren aukio?

Correct! Wrong!

Ketkä presidentit asuivat Tamminiemessä?

Correct! Wrong!

Mannerheimin kotimuseo on Kaivopuistossa. Mikä suku alkujaan rakennutti huvilan?

Correct! Wrong!

Kuka taiteilija on tehnyt Urho Kekkosen muistomerkin?

Correct! Wrong!

Missä sijaitsee Paasikivenkatu?

Correct! Wrong!

Kuka / ketkä suunnitteli presidentin nykyisen virka-asunnon Mäntyniemen?

Correct! Wrong!

Presidenttien Helsinki -visa
Huipputietäjä
Hyvin meni!
Parannettavaa jäi
Historian kirjat käteen!

WalkHelsingin kävelyitä voit tilata virkistyspäiviin ja lisäksi järjestämme yleisöopastuksia. Tutustu tarjontaan!

WalkHelsingin muut visat löydät täältä.

Artikkelin kuvassa presidentti Paasikiven virkaanastujaiset (kuva: HKM, Väinö Kannisto)

Lankeaa kuin Manulle illallinen – siis kenelle?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Vanha sanonta on, että lankeaa kuin Manulle illallinen. Kenestä Manusta oikein on kysymys? Presidentti Koivistostako?

WalkHelsinki kävi tutustumassa Bistro Manun blinitarjontaan. Bistro sijaitsee Helsingin Kampissa hotelli Presidentin yhteydessä. Voisi luulla, että Bistro Manu on ottanut nimensä presidentin mukaan. Mutta näin ei ole.

Bistro Manusta kerrotaan, että entisaikaan maata kiertäviä mestareita kutsuttiin manuiksi. He olivat suutareita ja räätäleitä. Manut kiersivät tuvasta toiseen ja työn palkaksi kuului automaattisesti illallinen. Siitä tulee sanonta, jonka mukaan jokin asia lankeaa kuin manulle illallinen. Tässä manu kirjoitetaan siis pienellä m:llä. Ja tästä manusta myös Bistro Manu on ottanut nimensä. Myös Kielikello-lehdessä on juttua aiheesta.

Monenlaisia mätejä

Mutta asiaan, eli blineihin. Kalatukku Arvo Kokkosen villikalaspesialisti Klaus Berglund esitteli tilaisuuden aluksi ison kattauksen erilaisia mätejä, joita blinien kanssa voi nauttia.

Siian mäti on perinteinen valinta blineille.

– Lohen mäti ei ole lyönyt Suomessa läpi, vaikka on suosittua Venäjällä. Lohen mäti on suurikokoista, hieman kuin pieniä viinirypäleitä söisi, Berglund luonnehtii.

Klaus Berglund kertoo mädeistä.

Berglundin oma suosikki on hauen mäti.

– Sitä on hankala käsitellä. Hauen pinnassa on limaa ja sitä ei saa joutua mätiin. Mädin pitää olla puhdasta ja tuoretta. Mäti tulee huuhdella moneen kertaan.

Vaikka alkuvuosi on blinien sesonkiaikaa, Berglund kehottaa syömään mätejä ympäri vuoden.

– Mätiä voi syödä vaikka paahtoleivän kanssa tai perunan lisukkeena, hän vinkkaa.

Manun bliniresepti

Bistro Manussa blinejä voi nauttia monenlaisilla lisukkeilla. Blinien lisukelistalta löytyy smetanan ja suolakurkun ohella siianmätiä, lohitartaria, katkarapuskagenia, savuporomoussea ja metsäsienisalaattia.

Bistro Manun keittiömestari Janne Tihtonen vinkkaa hyvän blinireseptin. Tällä ohjeella saat 10 bliniä:

160 g vehnäjauhoja
150 g tattarijauhoa
4 dl maitoa
1,5 dl alkoholitonta olutta
3 kananmunaa
15 g kuivahiivaa
1 dl kirkastettua voita
ripaus suolaa

Lämmitä olut ja maito kädenlämpöiseksi, lisää mukaan jauhot ja hiiva. Anna kohota ja nostele taikinaa välillä, jotta käyminen on tasaista. Säilytä taikinaa kylmässä yön yli ja lisää seuraavana päivänä taikinaan keltuaiset sekä voisula. Vaahdota valkuaiset ja nostele taikinan sekaan. Paista blinit kullankeltaisiksi reilussa, kirkastetussa voissa.

Bistro Manun kotisivut

VINKKI: TUTUSTU MYÖS WALKHELSINGIN RAVINTOLAHISTORIA-KÄVELYYN

Kekkosen vaiettu murhayritys vuonna 1954

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather
Lehtikuvan kuva.

Marraskuussa 1954 Helsingin Meilahdessa Pihlajatie 28:ssa nähtiin erikoinen näytelmä. Helsingin Sanomat uutisoi: Verinen pistoolikahakka päättyi hyppyyn ikkunasta.

Kaksi poliisia oli lähetetty Meilahteen, koska tiedettiin, että siellä omassa kodissaan oli Keijo Alho aseen kanssa. Ei tiedetty olikoko mies vaarallinen. Rikospoliisista paikalle lähetettiin Frans Valmunen ja Jaakko Pelttari. Alho ei antautunut suosiolla, vaan talossa käytiin kohtalokas tulitaistelu, jossa molemmin puolin ammuttiin lippaat tyhjiksi. Alho avasi ensin tulen kohti poliiseja. Hän osui etsivä Valmusta päähän ja Pelttaria ylävartaloon. Pelttari pahaksi onnekseen osui vielä kollegaansa rintaan, kun tämä oli tulilinjalla. Etsivä Valmunen sai surmansa puoli tuntia kestäneessä laukaustenvaihdossa.

Paikalle kiiruhti pillit ulvoen lisää poliiseja, joita Alho yritti paeta ikkunasta. Hän hyppäsi kolmannen kerroksen ikkunasta lasten kolmipyöräisen päälle ja mursi jalkansa. Raivokkaasti hän taisteli vielä viittä poliisia vastaan, mutta lopulta hänet taltutettiin.

Poliisit saivat määräyksen lähteä Alhon asunnolle, koska tämä oli aikaisemmin päivällä riehunut aseen kanssa valtioneuvoston tiloissa. Alho oli Suomen Pankin tutkija, ja hyvin vainoharhainen. Hän syytti valtiojohtoa liian ystävällisestä idänpolitiikasta. Hän häiriköi valtioneuvostossa ja tunkeutui sisäministeri Väinö Leskisen työhuoneeseen. Siellä hän ei kuitenkaan ammuskellut, mutta houraili vallankaappauksesta.

Alhon todellinen motiivi tunkeutua valtioneuvoston tiloihin oli pääministeri Urho Kekkosen surmaaminen. Näin ovat myöhemmin todenneet sekä Kekkosen poika Matti Kekkonen että tutkija Juhani Suomi, jotka ovat asiasta kertoneet lehdissä. Ministeri Kekkonen ei kuitenkaan juuri silloin sattunut olemaan paikalla. Jos olisi ollut, Suomen historia saattaisi olla tyystin toisen näköinen.

Murhayritys kuitenkin salattiin silloin tyystin. Myöhemmin Kekkonen yritettiin surmata kesäasunnossaan Kultarannassa.

Lisää rikostarinoita WalkHelsingin Murhakävelyillä.

WalkHelsingin yleisöopastukset keväällä 2020

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

WalkHelsinki järjestää keväällä 2020 yleisöopastuksia ja ulkoilmapakopelejä. Hinnat 15 euroa / hlö. Lippukauppaan tästä. Lippuja rajoitettu määrä.

  • Ma 27.1. klo 17.00. Murhakävely Stadin ytimessä. Osta liput.
  • Pe 14.2. klo 17.00. Pakopeli Helsingin taivaan alla. Ystävänpäivän erikoistapahtuma. LOPPUUNMYYTY
  • Ma 24.2. klo 17.00. Murhakävely Töölössä. Osta liput.
  • Ma 23.3. klo 17.00. Murhakävely Stadin ytimessä. Osta liput.
  • Ma 6.4. klo 17.00. Pakopeli Kallion taivaan alla. Osta liput.
  • Su 10.5. klo 11.00. Mannerheimin jalanjäljillä. Äitienpäivän erikoiskävely. Ota äiti mukaan, 2 yhden hinnalla! Osta liput.
  • Su 17.5. Klo 11.00. Helsinki sodassa -kävely. Kaatuneiden muistopäivän kävely. Osta liput.
  • Ma 15.6. klo 17.00. Murhakävely Töölössä. Osta liput.

LISÄTIEDOT KÄVELYISTÄ:

Murhakävely Stadin ytimessä
Murhakävely ® Helsingin ydinkeskustassa. Kuka salamurhasi diplomaatin? Entä alastoman konttoripäällikön? Mitä ammuttu poliisi kirjoitti tupakkilaatikon kanteen? Mitä tapahtui Lasipalatsi-surmassa? Kierroksella tutustutaan keskustan alueen henkirikoksiin. Kierros kestää noin 1,5 tuntia. Lähtöpaikka: Vanha kirkkopuisto (Bulevardin ja Yrjönkadun kulma). Kierros päättyy Senaatintorille.

Murhakävely Töölössä
Murhakävelyllä® tutustutaan kansaa kohahduttaneisiin henkirikoksiin ja vieraillaan tapahtumapaikoilla Töölön alueella. Kierroksella tutustutaan mm. itsenäisen Suomen ainoaan poliittiseen salamurhaan ja virolaisen ministerin murhaan. Ei lapsille ja heikkohermoisille! Kierros kestää noin 1,5 tuntia. Lähtöpaikka: Finlandia-talon edusta. Kierros päättyy Kamppiin.

Pakopeli Helsingin taivaan alla
Ulkoilmapakopeli Helsingin vanhassa ja kauniissa keskustassa. Selvitä tehtäviä vanhassa Helsingissä ja yritä päästä pois sieltä. Tehtävien ratkominen vaatii nokkeluutta, päättelyä ja tiedonhakua. Pakopeli kilpaillaan 2-6 hengen joukueilla. Joukkueilla pitää olla mukana älypuhelin tiedonhakua ja valokuvaamista varten. Kesto noin 90 min. Lähtöpaikka: Snellmaninkadun ja Siltavuorenpenkereen risteys. HUOM! Joukkueen jokaisella jäsenellä tulee olla lippu.

Pakopeli Kallion taivaan alla
Ulkoilmapakopeli Helsingin Kalliossa. Selvitä tehtäviä trendikkäässä ja perinteikkäässä Kalliossa ja yritä päästä pois sieltä. Tehtävien ratkominen vaatii nokkeluutta, päättelyä ja tiedonhakua. Pakopeli kilpaillaan 2-6 hengen joukueilla. Joukkueilla pitää olla mukana älypuhelin tiedonhakua ja valokuvaamista varten. Kesto noin 90 min. Lähtöpaikka: Karhupuisto. HUOM! Joukkueen jokaisella jäsenellä tulee olla lippu.

Mannerheimin jalanjäljillä
Hulttio vai kansallissankari? Kenties hieman molempia. Kävelykierroksella kuljetaan Gustaf Mannerheimin jalanjäljissä Helsingissä. Kierretään paikoissa, jotka liittyvät marsalkkaan ja kerrotaan niihin liittyviä tarinoita. Missä hän kivitti ikkunoita rikki, missä vietti sodan ensimmäiset päivät, miten hänen isänsä aiheutti skandaalin yliopistolla? Kierros kestää noin 75-90 minuuttia. Lähtöpaikka: Meritullinkatu 9. Kierros päättyy Eduskuntatalolle.

Helsinki sodassa
Helsinki sodassa -kierroksella katsotaan, mitä sodan merkkejä Helsingissä on vielä jäljellä. Jos osaa katsoa oikeista paikoista, niin talojen kivijaloista löytyy pommien jälkiä ja katoilta hälytyssireeneitä. Kierroksella kuljetaan Helsingin keskustan pommitusten paikoilla, tutustutaan ilmatorjuntaan ja muihin tärkeisiin sotakohteisiin. Kesto noin 90 min. Lähtöpaikka: Abrahaminkatu 1-5 (Metropolia-koulun portilta). Kierros päättyy Rautatieasemalle.

Oppaana Helsingin paikallishistoriaan erikoistunut kävelykirjailija Pauli Jokinen.

Kevään virkistyspäivät nyt myynnissä

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Murhakävely, Pakopeli Helsingin taivaan alla, Urbaani aarrejahti, historialliset kävelyt. Tutustu WalkHelsingin mainioon tarjontaan Etusivullamme.

Kevään 2020 virkistyspäivät ovat nyt myynnissä. Valitse mieleisesi kävely tai ulkoilmapeli ja ota yhteyttä. Reippailu ulkona sopii hyvin vaikkapa ennen illallista. Sopii tykypäiviin, polttareihin, tiimipäiviin, yms.

Pakopeleissä ja Urbaanissa aarrejahdissa tiimihenki vahvistuu ja nokkeluus palkitaan. Historiallisilla kävelyillä puolestaan tulee kaupunki tutuksi erilaisista näkökulmista.

Murhakävelyt:

Murhakävely Etelä-Helsingissä

Murhakävely Töölössä

Murhakävely Stadin ytimessä

Ulkoilmapelit:

Pakopeli Helsingin taivaan alla

Pakopeli Kallion taivaan alla

Urbaani aarrejahti

Historialliset kävelyt:

Helsinki sodassa

Mannerheimin jalanjäljillä

Kostea Helsinki – Ravintoloiden värikäs historia

Helsingin arkkitehtuurin historia

Töölönlahden tarina

Testaa tunnistatko Helsingin lähiöt kuvista!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

WalkHelsingin suosituilla kaupunkikävelyillä tutustut kaupunkiin pintaa syvemmältä, mutta testaa ensin, miten tunnistat Helsingin lähiöt vanhoista kuvista.

Tässä 10 kuvan visa:

Mistä on tämä kuva vuodelta 1957?

Correct! Wrong!

Mistä tämä vuoden 1959 kuva on?

Correct! Wrong!

Missä tämä kirkko sijaitsee?

Correct! Wrong!

Missä nämä tornitalot ovat? Kuva vuodelta 1960.

Correct! Wrong!

Missä päin kaupunkia mummo kävelee? Kuva 1950-luvulta.

Correct! Wrong!

Mitä aluetta lapset tarkkailevat? Kuva 1950-luvun lopulta.

Correct! Wrong!

Missä tämä alue sijaitsee? Kuva vuodelta 1970.

Correct! Wrong!

Mille asemalle veturi saapuu noin vuonna 1910?

Correct! Wrong!

Mikä katu tässä vuoden 1967 kuvassa?

Correct! Wrong!

Missä tämä huoltoasema sijaitsi?

Correct! Wrong!

Tunnistatko lähiöt kuvista
Mestaritietäjä
Parannettavaa jäi
Ensi kerralla sitten paremmin.

Tutustu myös muihin visoihimme täällä.

Tutustu Etusivulla opastettuihin kaupunkikävelyihimme.

Artikkelin kuvat: HKM (Salokangas V. S., Grünberg C., Welin P O, Heinonen Eino, Heikel Ester, Enbom Birger)

Tunnistatko Helsingin sota-aikaisista kuvista?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Talvisota syttyi 80 vuotta sitten. WalkHelsingin kävelyretkillä pääset tutustumaan sota-aikaiseen Helsinkiin. Laadimme aiheesta kuvavisan. Testaa, miten tunnistat Helsingin sota-aikaisista kuvista.

10 kysymystä:

Mikä patsas on suojattu laudoilla?

Correct! Wrong!

Helsingissä järjestettiin sotasaalisnäyttely. Missä paikassa näyttely oli?

Correct! Wrong!

Kenen presidentin hautajaisia vietettiin joulukuussa 1940?

Correct! Wrong!

Kuvassa Neuvostoliiton lähetystö, joka tuhoutui sodassa. Millä kadulla ollaan?

Correct! Wrong!

Mistä päin Helsinkiä tämä kuva on?

Correct! Wrong!

Minne puistoon on rakennettu sirpalesuojia?

Correct! Wrong!

Ullakot tyhjennettiin, etteivät pommit sytytä niitä palamaan. Minne nämä tavarat on kannettu?

Correct! Wrong!

Pommituksen vaurioita, mutta millä kadulla?

Correct! Wrong!

Mikä rakennus on kuvassa vasemmalla?

Correct! Wrong!

Puolustusministeriö toimi luolassa kaupungin ulkopuolella. Missä?

Correct! Wrong!

Tunnistatko sota-aikaisia paikkoja Helsingistä
Hyvin tiedetty!
Keskivertotietäjä
Parannettavaa jäi

Tutustu myös muihin WalkHelsingin visoihin täällä.

Artikkelin kuvat: SA-kuva.

Cooleinta Helsingissä juuri nyt

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Kaupunkikävelyitä järjestävä WalkHelsinki listaa kiinnostavimmat uudet mestat kaupungissa juuri nyt, syksyllä 2019.

Jazzlevyjä Vallilassa

Vinyylilevyjen kuolemasta liikkuu vääriä huhuja. We Jazzin toimisto Vallilassa muuttui levykaupaksi, kun he hankkivat sveitsiläisen jazzdiggarin vinyylikokoelman, 11 000 levyä. HS:n juttu täällä.

Musiikkimuseo Fame

Pasilan uusi kauppakeskusjätti Tripla pitää sisällään myös musiikkimuseo Famen. Fame tarjoaa uuden ajan teknologialla kuorrutettuja elämyksiä kotimaisesta musiikista; sinfonioista suomiräppiin ja kansanmusiikista heavy rockiin ainutlaatuista virtuaalikaraokea unohtamatta joka päivä klo 9-21. Kotisivut.

Muji

Japanilaisen Mujin avautuminen Kamppiin sai ihmiset jonottamaan satoja ja satoja metrejä. Japanin Ikeaksi kutsuttu Muji tuli nyt ensimmäistä kertaa Suomeen. Yle kertoo jutussaan “Miksi Suomi sekosi Mujista”.

Mieliala – Helsinki 1939-1945

Taidemuseo HAM Tennispalatsissa ja Hakasalmen huvila avasivat yhteistyössä näyttelykokonaisuuden liittyen talvisotaan. HAM esittelee sotaa taiteen kautta, Hakasalmen huvilan keskeinen teema on evakuointi. Erinomainen kokonaisuus.

Mu Filosofia

Hämeentie 2:ssa on avautunut uusi teehuoneen ja kukkakaupan yhdistelmä Mu Filosofia. Valikoimissa kymmenittäin teelaatuja. Tee lämmittää kylmänä syksynä ja kukkaloisto piristää. Lue Nytin arvio.

Artikkelin kuva: Dührkop Johannes Nimi: Kulosaaren raitiovaunusta 1940 Kuva: Yehia Eweis / Helsingin kaupunginmuseo.

10 syytä valita virkistyspäivään kaupunkikävely

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

WalkHelsinki tarjoaa yrityksille, yhdistyksille ja muille yhteisöille opastettuja kaupunkikävelyitä ja ulkoilmapakopelejä Helsingissä. Valikoimassa on muun muassa Murhakävelyä, Helsinki sodassa -kävelyä, ravintoloiden historiaa ja arkkitehtuuria. Tarjonnasta lisää etusivullamme.

Listasimme 10 syytä, miksi virkistyspäivän ohjelmaan kannattaa valita pieni kävelyretki.

1. Elämän helppous rapauttaa kuntomme

Työ on nykyään monilla istumista ja kokoustamista. Istumatyö rapauttaa pitkällä aikavälillä kuntomme. Ihmiset pääsevät fyysisesti paljon helpommalla kuin muutama vuosikymmen sitten. Työhyvinvointivalmentaja Jari Puranen on todennut: ”Tarvitsemme fyysistä rasitusta. Jos sitä ei tule mistään, alamme oireilla mahdollisesti psyykkisesti tai sosiaalisesti.” Jopa pieni kävelyretki saa veren kiertämään ja tekee hyvää kropalle.


2. Pienikin liikkuminen tekee hyvää

WalkHelsingin kävelyretket eivät ole hikiliikuntaa, vaan rauhallista etenemistä. Uusien liikuntasuositusten mukaan kaikenlainen liikkuminen on hyväksi keholle. Liikunnan ei välttämättä tarvitse olla tavoitteellista itsensä rääkkäämistä. Muutaman minuutin pätkät kerrallaan riittävät.

3. Ennen tai jälkeen juhlan

Kaukana ovat ajat, jolloin virkistyspäivät olivat pelkkää alkoholilla läträämistä. Tietysti monilla alkoholi on osa juhlaa, kuten kuuluukin, mutta sen lisäksi voi tehdä paljon muutakin. Kuten käydä pienellä kävelyretkellä. Työnantajan velvollisuus on pitää työntekijän hyvinvoinnista huolta kokonaisvaltaisesti.

4. Ulkoilu parantaa ruokahalua

Oletteko menossa porukalla syömään, mutta kaipaisitte jotain pientä oheisohjelmaa? Kaupunkikävelyt ja ulkoilmapakopelit nostattavat kummasti ruokahalua ja jälkipelit voidaan pitää sitten aterian ja viinilasin ääressä.

5. Sivistys kasvaa

WalkHelsingin kävelyretket ovat sukellus historian pyörteisiin. Niiden kautta saa uutta tietoa kaupungista ja oppii uusia asioita. Kierrosten jälkeen kaupungin näkee uusin silmin. Kun saa tietoa kaupungista ja kuulee siihen liittyviä tarinoita, kaupungissa myös viihtyy paremmin.

6. Yhteishenki korkealle

WalkHelsingin suosituissa ulkoilmapakopeleissä pääsette yhdessä ratkomaan ongelmia ja testaamaan nokkeluuttanne. Pakopelit kilpaillaan joukkueina, ja ne ovat erinomainen tapa luoda tiimihenkeä. Kuka voittaa, kuka häviää? Jos ette ole kilpailuhenkisiä, pakopeli käy myös mukavasta reippailusta ja ulkoilusta.

7. Irti arjesta

Työpaikoilla näkee päivästä toiseen samoja henkilöitä samassa ympäristössä. On virkistävää nähdä työkavereita myös työpaikan ulkopuolella. Esimerkiksi WalkHelsingin pakopeleissä saatat löytää työkavereistasi aivan uusia puolia.

8. Raitis ilma parantaa unta

WalkHelsingin kävelyillä ollaan ulkoilmassa ja raitis ulkoilma parantaa unenlaatua. Jos olet koko päivän istunut toimiston sisäilmassa, kävelyretki ulkona virkistää ja useimmilla takaa paremmat yöunet.

9. Ekologinen vaihtoehto

Kaupunkikävelyillä ja ulkoilmapakopeleissä hiilijalanjälkenne jää äärettömän pieneksi. WalkHelsingin valinta on myös ekoteko.

10. Loistava sijainti

WalkHelsingin kävelyt ja pakopelit tapahtuvat käytännössä Helsingin ydinkeskustassa tai aivan sen välittömässä läheisyydessä. Keskustaan on erinomaiset kulkuyhteydet ja sieltä pääsee näppärästi jatkamaan mihin päin pääkaupunkiseutua tahansa. Jos menette reippailun päätteeksi syömään, keskustan ravintolatarjonta on parasta, mitä koko maasta löytyy.

WalkHelsingin tarjontaan pääset tutustumaan etusivullamme.

Testaa tunnetko Helsingin kadut – 15 kysymystä

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

WalkHelsingin opastetuilla kaupunkikävelyillä kadut tulevat tutuiksi, mutta testaapa tällä visalla mitä niistä tiedät.

Miten tunnet Helsingin kadut – 15 kysymystä

1. Mistä kaupunginosasta löytyy Kipparlahdensilmukka?

Correct! Wrong!

2. Mihin katuun neljäs linja päättyy pohjoisessa?

Correct! Wrong!

3. Mikä seuraavista kaduista kulkee Mannerheimintieltä Mechelininkadulle?

Correct! Wrong!

4. Mikä seuraavista on pitkä katu Etelä-Haagassa?

Correct! Wrong!

5. Mikä tie kiertää koko Munkkivuoren?

Correct! Wrong!

6. Minkä tien varrella on Maila Talvion puisto?

Correct! Wrong!

7. Mikä seuraavista on Unioninkadun poikkikatu?

Correct! Wrong!

8. Mikä katu on ruotsiksi Köpmansgatan?

Correct! Wrong!

9. Missä kaupunginosassa on Vaasankatu?

Correct! Wrong!

10. Mikä tie menee Itiksen ohi?

Correct! Wrong!

11. Mistä löytyvät Akkutie, Kytkintie ja Rattitie?

Correct! Wrong!

12. Mikä oli Kalevankatu entiseltä nimeltään?

Correct! Wrong!

13. Missä ovat Tuulimyllyntie ja Ratasmyllyntie?

Correct! Wrong!

14. Mistä löytyvät Teuvo Pakkalan tie ja Maria Jotunin tie?

Correct! Wrong!

15. Missä on Kalevalan mukaan nimettyjä teitä kuten Joukolantie, Vipusentie ja Louhentie?

Correct! Wrong!

Tunnetko Helsingin kadut
Loistotietäjä!
Kadut hallussa!
Parempaankin olisit pystynyt...
Kaduille kannattaa lähteä kartta kädessä...

Lisää Helsinki-aiheisia visojamme täällä!

Artikkelin kuvassa 1960-luvun Hämeentie (kuva: HKM)