Kirjoittajalta WalkHelsinki

by

Juttusarjassa esittelemme 100 poimintaa Helsingin historiasta.

21. Elias Lönnrotin patsas ja pentagrammi
Lönnrotinkatu 5-7

Kalevalan isän Elias Lönnrotin (1802-1884) patsaan valmisti aikansa kuvanveistäjäsuuruus Emil Wickström. Lönnrotin vieressä jököttävät Väinämöinen sekä Impi. Wickström sai kritiikkiä siitä, että oli kuvannut sekä Lönnrotin että taruhahmot yhtä realistisesti.
Väinämöisen alla on kohokuvana myös Antero Vipunen, Kalevalan jättiläinen, jonka otsaan on tiettävästi hakattu viisisakarainen pentagrammi. Löydätkö sinä sen?
Venäläisvallan aikana kansallisen suurmiehen patsaan kanssa piti toimia kieli keskellä suuta, ja Lönnrotin muistomerkki paljastettiin kaikessa hiljaisuudessa keskellä yötä vuonna 1902.

22. Tove Janssonin ateljee
Ullanlinnankatu 1

Tove Janssonin pitkäaikainen kotitalo sai vuonna 2005 koristeekseen muistolaatan, jossa on Muumien luojan kasvot ikuistettuna. Jansson asui talossa vuodesta 1944 kuolemaansa saakka vuoteen 2001. Muistolaatan on tehnyt taiteilija Carl Henning, mutta nuoren Janssonin kasvot on tehnyt hänen isänsä, kuvanveistäjä Viktor Jansson. Laattahankkeen toteutti Suomenruotsalainen kirjailijayhdistys.

23. Lonnan demagnetisointiasema

Pienessä Lonnan saaressa sijaitsi kylmän sodan aikana demagnetisointiasema. Siellä laivoista poistettiin magneettikenttä, jotta miinat eivät reagoi niihin. Välineistöä on edelleen nähtävillä Lonnan ravintolarakennuksessa.

24. Ehrensvärdin hauta
Suomenlinna

Suomenlinnassa on varmaankin Suomen valokuvatuin hauta, Suomenlinnan arkkitehdin Augustin Ehrensvärdin hauta vuodelta 1772. Sitä pidetään vanhimpana Helsingissä olevana muistomerkkinä. Muistomerkin suunnitteli Tobias Sergel.
Haudan vieressä oleva museorakennus toimi 1700-luvulla Ehrensvärdin asuntona. Museon sisustus esittelee linnoituksen elämää 1700-luvulla. Sen kokoelmiin kuuluu muun muassa maalauksia, pienoismalleja, kustavilaisia huonekaluja ja aseita. Museo sijaitsee linnoituksen alkuperäisen keskusaukion laidalla.

25. Lentolaivue 36
Ullaksenpuisto

Pikku Kallahden rannalla on kiveen kiinnitetty muistolaatta, joka muistuttaa alueen sotaisasta menneisyydestä. Talvisodan aikana Kallvikissa toimi lentolaivue 36, joka suoritti Blackburn Ripon -koneilla tiedustelulentoja ja etsi sukellusveneitä. Laatassa on hakaristillä varustettu lentokone kohokuvana.

26. Mölylän kalliokirjoitukset

Herttoniemessä Vanhankaupunginlahdella on Mölyläksi kutsuttu niemenkärki. Mölylän kallioissa on mystiset kalliokirjoitukset. Kolmeen laatikkoon on kirjoitettu nimet Pauli, Eugen ja Tauno ja nimien yläpuolelle vapaudenristit. Nimien alle on raaputettu henkilöiden kuolinpäivät: Pauli 22.7.1944, Eugen 8.3.1940 ja Tauno 27.11.1941.

Mölylässä oli vielä 1940-luvulla samanlainen kesämaja-alue kuin Lammassaaressa ja Kivinokassa. Erään tarinan mukaan kaatuneet olivat Mölylän kesämajalaisia. Kalliokirjoitusten tekijä on jäänyt arvoitukseksi.

27. Kuolleet oravat
Seurasaari

Seurasaaren ulkomuseossa on kaksi erikoista, epävirallista muistomerkkiä. ne kertovat kuolleista oravista. Toinen muistomerkki on uimalaitoksen vieressä ja toinen on löytynyt läheltä Seurasaaren siltaa.

28. Aleksis Kiven mökki
Tiilentekijänpolku

Tapanilan asemalta pari sataa metriä etelään on vaatimaton punainen puurakennus. Ratavartija Franzen oli ottanut vuokralaiseksi kirjailija Aleksis Kiven, joka asui torpassa muutaman kuukauden. Seinässä on laatta, jossa lukee pelkistetysti “Aleksis Kivi asui tässä talossa v. 1870.”

29. Nakkiemo Aira Kolari
Näyttelijäntie 2

Pohjois-Haagan ainoa muistolaatta on Thalian aukiota vieressä olevan talon seinässä. Laatassa kerrotaan, että nakkiemona tunnettu Aira Kolari piti kioskia tällä paikalla 1957-1975. Grillikioskistaan Nakkiemo ruokki grilliruualla nälkäisiä pohjoishaagalaisia. Muistolaatta paljastettiin vuonna 2010.

30. Talin tammi
Talin kartanon piha

Talin kartanon päärakennuksen edustalla kasvaa yksi kaupungin paksuimmista puista. Tammella on pituutta lähes 30 metriä, ja tyven ympärys on jopa kuusi metriä. Se on rauhoitettu luonnonmuistomerkki.

Lue osat 11-20.

by

WalkHelsingin loppukesän 2020 yleisötapahtumat on nyt julkaistu. Ohjelmassa on mm. Murhakävelyä ja ulkoilmapakopelejä. Tarkempi ohjelma löytyy täältä.

by

Korona-aikana on aikaa ulkoilla, ja etenkin lähiluontoa ja kotikulmia suositaan. Olemme laatineet muutamiin Helsingin kaupunginosiin Kotiseutubingoja, joita voit lähteä täyttämään. Ehditkö suorittaa kaikki tehtävät yhdessä viikonlopussa?

Lataa tästä bingo pdf-tiedostona ja printtaa mukaan!

Bingot löytyvät myös Helsinki Kävellen -Instagramista.

Haagan kotiseutubingo
Oulunkylän kotiseutubingo
Käpylän kotiseutubingo
Kulosaaren kotiseutubingo
Lauttasaaren kotiseutubingo

Herttoniemen kotiseutubingo
Vuosaaren kotiseutubingo
Punavuoren, Ullanlinna, Kaivopuiston ja Eiran kotiseutubingo

Kallion kotiseutubingo
Töölön kotiseutubingo
Malmin kotiseutubingo
Roihuvuoren kotiseutubingo

by

Juttusarjassa esittelemme 100 poimintaa Helsingin historiasta.

11. Vasikkasaaren räjähdys

Helmikuussa 1919 Kruunuvuoren selällä sijaitsevassa Vasikkasaaressa räjähti. Paineaalto oli valtava ja rikkoi Santahaminassa ruokalan ikkunat ja haavoitti sotilasta. Suomenlinnan laiturilla seissyt vahtimies menetti tajuntansa, kaupungilla asti ikkunat särkyivät. Pamaus kuului Tallinnaan saakka. Kahteen päivään kukaan ei uskaltanut mennä saarelle.
Kuin ihmeen kaupalla saaressa olleet viisi vartiomiestä säilyivät hengissä, osa loukkaantui vakavasti. Räjähdyksen syytä ei koskaan saatu selville. Todennäköisesti se alkoi ammusvaraston räjähdyksestä.

12. Viimeisen jääkärin muistokivi

Jääkärikenraali Väinö Valveen (1895-1995) entinen kotitalo Herttoniemen Oravatiellä on saanut laatan, joka kertoo hänen asuneen talossa vuosina 1961-1995. Oravatien ja Siilitien välissä on puisto, jossa on kiveen kiinnitetty toinen Valveelle omistettu laatta. Siinä kerrotaan Valveen toimineen merivoimien komentajana 1927-1945. Puisto on nimetty Väinö valveen puistoksi. Vuonna 1995 kuollut Valve oli viimeinen elossa ollut jääkäri.

13. Kivikon luolat

Kivikon ulkoilupuisto ovat laaja kallioinen alue, jossa on runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia. Linnoitukset sijoittuvat hajalleen Linnoittajantien ja Patterikujan länsipuolelle. Alueella on ainakin neljä syvää luolaa, joista joihinkin pääsee sisään, jos ne eivät satu olemaan veden täyttämiä.

Linnoiturakennelman näyttävin kohta on pitkä ja noin seitsemän metriä syvä yhdyshauta. Sen reunalla pitää olla todella varovainen. Polku kulkee ylhäällä aivan haudan reunalla ja pudotus on suuri. Mutta syvän haudan pohjalle kannattaa laskeutua, sillä siellä on suuri luola. U-kirjaimen muotoiseen luolaan on kaksi sisäänkäyntiä.

14. Munkkiniemen portin pojat

Talot Munkkiniemen puistotien alussa molemmin puolin ovat identtiset ja muodostavat ikään kuin portin Munkkiniemeen. Molempiin taloihin taiteilija Mauno Oittinen veisti poikapatsaat vuonna 1938 seuraamaan Munkkiniemeen saapujia. Pojat esittävät talojen rakennuttajan Martti Sorvarin kahta poikaa Jaskaa ja Masaa.

15. Alvi Hirvosen huvila

Pitäjänmäellä Joonaksenkuja 5:n talon suunnitteli Alvar Aalto. Arkkitehti suunnitteli sen Alvi Hirvoselle, joka oli Aallon henkilökohtainen ja pitkäaikainen autonkuljettaja. Talo valmistui vuonna 1955. Se on edelleen yksityiskäytössä. Helsingin kaupunki on suojellut rakennuksen asemakaavalla. Helsingissä on vain kaksi Aallon suunnittelemaa omakotitaloa. Tämä on toinen, ja toinen on Aallon oma ateljee Munkkiniemessä.

16. Kauppatorin pankkiryöstö

Ruotsin lippu hulmuaa lähetystön katolla Helsingin Kauppatorin vieressä. Mahtavatko ruotsalaiset diplomaatit tietää, että kyseisessä rakennuksessa sai alkunsa Suomen historian verisin pankkiryöstö. Helmikuussa 1906 joukko latvialaisia bolsevikkeja asteli sisään rakennuksessa sijainneeseen Venäjän valtionpankin konttoriin. Joukkoa johti Jan Tshokke, ja mukana olivat myös hänen kaksi veljeään, tyttöystävä sekä muita latvialaisia. Ryöstäjät ampuivat vahtimestarin ja ryöstivät noin 170 000 ruplaa, suunnilleen kaksi miljoonaa euroa. Joukkio hajaantui ja alkoi verinen pakomatka.

Pankin ryöstäneiden latvialaisten pakomatka jatkui kahteen suuntaan. Kolme ryöstäjää lähti hämäyksen vuoksi junalla Keravalle. Siellä he ampuivat santarmin, joka yritti asemalla pidättää heitä. He pakenivat Hakalan talon riiheen, josta poliisi otti kolmikon kiinni.

Ryöstön johtaja Jan Tshokke pakeni Tampereelle rahasaalis mukanaan ja majoittui matkustajakoti Saimaan, mutta pian poliisi sai vihiä ryöstäjien olinpaikasta. Tshokke pidätettiin, mutta poliisiasemalla hän riuhtoi itsensä vapaaksi ja syntyi piiritystilanne. Bolsevikki ehti surmata kaksi poliisia ja yhden sivullisen ennen kuin hänet taltutettiin.

Iso osa ryöstösaaliista päätyi ryöstön suunnitelleelle Nikolai Bureninille, joka ei liannut käsiään ryöstössä, vaan esiintyi Suomessa konserttipianistina. Hän pakeni rahoineen Amerikkaan.

17. Postitalon tiilet

Funktionalismia edustava Postitalo valmistui Postin pääkonttoriksi aivan ydinkeskustaan. Rakennuksen suunnitteli arkkitehdit Kaarlo Borg, Jorma Järvi ja Erik Lindroos.

Jos oikein läheltä tutkiin, niin voi havaita, että Postitalon tiilet eivät olekaan ihan tavalliset. Niissä on nimittäin postileimaa jäljittelevät aallot.

Postitaloon liittyy sellainenkin erikoinen yksityiskohta, että siellä oli kaupungin ensimmäinen helikopterikenttä. Kopterit laskeutuivat talon katolle ja toivat vuoden 1952 oympialaisten vieraita, jotka majoittuivat viereiseen Vaakunaan.

18. Ateneumin julkisivuveistokset

Museorakennuksen julkisivu on täynnä erikokoisia taideteoksia. Pääoven yläpuolella olevat veistokset edustavat kolmen eri taiteenlajin mestaria. Patsaat esittävät 400 eaa. elänyttä kreikkalaista kuvanveistäjä Feidiasta sekä Italian renessanssiajan kuvataiteen ja arkkitehtuurin mestareita Rafaelia ja Bramantea. Betoniveistokset on tehnyt C.E. Sjöstrand (1828-1906). Hän teki myös korkeammalla seinässä olevat neljää jumalatarta esittävät patsaat sekä päätykolmion, jonka keskushenkilö esittää Suomi-neitoa.

Kuvanveistäjä Ville Vallgren (1855-1940) teki julkisivun muotokuvamedaljongit, joihin on kuvattu kuusitoista taidehistorian merkkihenkilöä. Medaljongeissa on kuvattuna muun muassa Michelangelo, Rubens, Cellini sekä kotimaisen taiteen suuruudet arkkitehti Carl Ludvig Engelin ja taidemaalari Werner Holmbergin johdolla.

19. Johtokeskus Torni

Korkeavuorenkadulla Erottajan pelastusaseman alla olevasta kalliosuojasta johdettiin Helsingin ilmapuolustusta jatkosodan loppuvaiheessa 1943-1944. Sitä ennen ilmapuolustuksen johto työskenteli muun muassa Olympiastadionilla ja sen tornissa. Siitä jäi koodinimi Torni. Ilmapuolustusta johti eversti Pekka Jokipaltio, joka on saanut muistolaatan kotitaloonsa Fredrikinkadun ja Lönnrotinkadun kulmaan.
Johtokeskuksen toimintaan ja laitteistoon voi tutustua Tuusulassa Ilmatorjuntamuseossa, jossa on kokonainen halli omistettu Helsingin ilmatorjunnan esittelyyn. Kalliosuojassa on nykyään bändien treenikämppiä. Oven vieressä on muistolaatta.

20. Habsburgin haaksirikko

Tähtitorninmäellä Saksalaisen kirkon takana oleva obeliskin muotoinen pylväs kunnioittaa olemassaolollaan kansalaissodassa taistelleita saksalaissotilaita. Höyrylaiva Habsburg upposi Itämeren aaltoihin, kun se oli viemässä sotilaita takaisin Saksaan. Veistoksen on toteuttanut taiteilija Gunnar Finne vuonna 1939.

Lue osat 1-10.

Lue osat 21-30

by

Kaupunkikävelyitä tarjoava WalkHelsinki esittelee uuden juttusarjan, jossa esitellään 100 poimintaa Helsingin historiasta. Poiminnat voivat olla paikkoja tai tapahtumia, suuria tai pieniä, lähihistoriasta tai vuosikymmenten takaa. Juttusarjaa täydennetään kohta kohdalta.

1. Keisarinnan kivi

Kauppatorin keskellä jököttävä obeliski on Suomen ensimmäinen julkinen muistomerkki. Venäjän keisari Nikolai I oli vuonna 1833 puolisonsa keisarinna Aleksandran kanssa Helsingissä tutustumassa uuden pääkaupungin rakennustöihin. Keisarinnankivi pysytettiin keisariparin muistolle ja asetettiin paikkaan, jossa he nousivat maihin. Muistomerkin on suunnitellut Carl Ludwig Engel vuonna 1835.

Keisarinnankiven huipulla on pronssinen maapallo, johon on laskeutunut kaksipäinen kotka, keisarisuvun symboli. Vallankumouksen humalluttamat venäläiset matruusit repivät kotkan alas vuonna 1917, ja se palautettiin takaisin paikalleen vasta vuonna 1971.

2. Finlandian ensi-esitys

Esplanadin puiston päässä olevan Svenska Teaternin seinällä on laatta, jossa kerrotaan Jean Sibeliuksen johtaneen teatterin salissa Finlandia-hymnin ensiesityksen 4. marraskuuta 1899. Teoksen esitti Helsingin filharmonisen seuran orkesteri. Finlandiaan oli tehnyt sanat Eino Leino ja Jalmari Finne, mutta nykyisin tunnetut sanat teki V. A. Koskenniemi vasta vuonna 1940.

Finlandian ensiesitys oli Sanomalehdistön päivien juhlassa, jossa esitettiin Suomen historiaa esittävä kuvaelma. Kuudes kuvaelma oli 33-vuotiaan Sibeliuksen säveltämä Suomi herää, ja siitä jalostui myöhemmin Finlandia.

3. Fritz Kemski

Kevään 1918 Helsinki oli punakaartilaisten hallussa. Huhtikuussa 1918 saksalaiset nousivat Hangossa maihin ja tulivat valkoisten avuksi valloittamaan Helsinkiä. Syntyi taisteluja, jossa kuoli sekä punaisia että saksalaisia. Suurin osa Helsingin valtauksessa menehtyneistä saksalaisista haudattiin Vanhaan kirkkopuistoon. Vain muutama sotilas sai viimeisen leposijan muualta. Haagaan haudattiin kaksi sotilasta. Lisäksi Kumpulan kartanon mailla on yhden sotilaan hauta. Se on nykyisen kasvitieteellisen puutarhan alueella.

Kumpulaan on haudattu Fritz Kemski, joka menehtyi 12.4.1918. Hän kuoli taisteluissa, jotka käytiin Hermannin apteekin luona nykyisen Hämeentien varrella. Muistomerkin pystytti kymmenen vuotta myöhemmin Vanhankaupungin suojeluskunta.

4. Ensimmäinen tv-lähetys

Albertinkadulla Teknillisen korkeakoulun radiolaboratoriosta lähetettiin Suomen ensimmäinen julkinen tv-lähetys toukokuussa 1955. Lähetys näkyi viidessätoista vastaanottimessa, jotka oli sijoitettu ympäri kaupunkia. Lähetystä oli kutsuttu seuraamaan kansanedustajia ja lehdistöä.

Lähetyksen juonsi Lasse Pöysti ja ohjelmassa oli muun muassa korkeakoulun rehtorin tervehdys, nukketeatteria ja Kipparikvartetin musiikkia. Merkkitapausta on muistettu vuonna 1998 kiinnitetyllä muistolaatalla. Osoite on Albertinkatu 40-42.

5. Punainen viiva

Harva on tullut huomanneeksi, että Hakaniemen torilta lähtee Punainen viiva. Se jatkaa kiemurrellen kulkua Paasivuorenpuistikon halki ja päättyy puiston toiselle puolelle, jossa aikaisemmin sijaitsi SDP:n puoluetoimisto. Punainen viiva tietysti viittaa Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin, joka kertoo ensimmäisistä eduskuntavaaleista. Graniittinen Punainen viiva on tehty puistoon 1990-luvun lopulla.

*****

*****

6. Bluessankari Eddie Boyd

Kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu bluesmies Eddie Boyd (1914-1994) on saanut muistolaatan Helsinginkadulle taloon, jossa hän asui 1971-1994. Boyd syntyi samalla Stovallin plantaasilla Mississipissä kuin toinenkin blueslegenda Muddy Waters.

Boydin tunnetuimpia sävellyksiä ovat Five long Years ja Third Degree. Boydin biisejä ovat soittaneen muun muassa Eric Clapton, The Yardbirds ja Johnny Lee Hooker.

Boyd kyllästyi rasismiin Yhdysvalloissa ja asettui asumaan Suomeen vuonna 1970. Hänellä oli suomalainen vaimo.

7. Tammikuun kihlaus

Mikonkadulla Ravintola Königillä on värikäs historia. Se oli muun muassa Mannerheimin kantapaikka. Königin perusti aikanaan saksalainen näyttelijä Karl König. 2010-luvulla ravintolan nimi on kokenut useita muutoksia.

Königin oven vieressä on muistolaatta, joka kertoo maamme poliittisesta historiasta. Laatta on kiinnitetty niin sanotun Tammikuun kihlauksen muistoksi. Tammikuun kihlauksella tarkoitetaan vuoden 1940 sopimusta, jolloin työnantajien järjestö STK hyväksyi virallisesti työntekijäliiton SAK:n tasaveroiseksi neuvottelukumppanikseen.

8. Viikinkikallion kummeli

Vartiosaari on kenties Helsingin saariston kiehtovin saari. Korkean kallion harjalta näkee, miten kaunis Helsingin saaristo on. Paikkaa kutsutaan Viikinkikallioksi. Kallio on saanut nimensä siitä, että se lienee ollut vartiopaikka viikinkiaikana. Jos uhkaava laivasto ilmestyi horisonttiin, kalliolle sytytettiin varoitukseksi merkkitulet palamaan. Myös läheinen Roihuvuori on saanut nimensä samaisesta syystä. Viikinkikallion laella on valtava kummeli, joka on koottu tuhansista kivistä. Merimerkki on kaiketi venäläisten rakentama 1900-luvun alussa.

9. Kallion kuolema

Helsingin päärautatieaseman laiturialueelta löytyy muistolaatta, joka kertoo presidentti Kyösti Kallion kuolemasta. Teksti laatassa kertoo, että “Kallio kuoli kunniakompanjan eteen Porilaisten marssin soidessa täällä Helsingin rautatieasemalla 19.12.1940.” Kallio oli sairas mies ja joutunut jättämään presidentin viran ennenaikaisesti. Kuollessaan hän oli lähdössä junalla kotiinsa Nivalaan. Hän kuoli sairaskohtaukseen ja legendan mukaan uupui marsalkka Mannerheimin käsivarsille. Marski oli kyllä paikalla, mutta todellisuudessa presidentti kuoli adjutanttinsa käsivarsille.

Muistolaatan sisään on piilotettu muistoja tuolta ajalta. Siellä on Kallion kuolinpäivän sanomalehti, rautatieasemaa esittelevä kirja, rahaa vuodelta 1940 ja marsalkka Mannerheimin muistelmien sivut, joissa marsalkka muistelee Kallion kuolemaa.

10. Aurora Karamzinin koiran hauta

Finlandia-talon lipputankojen vieressä nurmikolla on pieni kivi, jossa on venäjäksi kerrottu, että maahan on haudattu koira. Mutta mistä tahansa koirasta ei ole kysymys, vaan Aurora Karamzinin (1808-1902) lemmikkikoirasta Camillesta.

Karamzin oli 1800-luvun suurimpia seurapiirijulkkiksia Suomessa, rikkaan kartanonomistajan tytärpuoli, äveriään venäläisen hovijahtimestarin vaimo, diakoniatyön uranuurtaja ja ties mitä kaikkea. Karamzin asusteli viereisessä Hakasalmen huvilassa ja hautasi rakastamansa koiran huvilan takapihalle vuonna 1860.

Lue osat 11-20.

by

WalkHelsingin kävelyitä järjestetään läpi talven. Mutta olisihan se paljon piristävämpää kävellä, jos maassa olisi lunta. Kaivoimme arkistoista 10 talvista kuvaa entisaikojen Helsingistä. Tunnistatko paikat?

10 kuvakysymystä:

Kuvat: HKM (Rista Simo, Väinö Kannisto, Kari Hakli, Harri Ahola, Foto Roos, Otto Wuoria, W.W. Wilkman, Timiriasew Ivan, Jarl Nyberg)

Tutustu myös muihin WalkHelsingin visoihin täällä.

by

WalkHelsinki järjesti viime vuonna lukuisia tapahtumia yritysten ja yhdistysten virkistyspäiviin ja tykypäiviin. Lisäksi tapahtumia järjestettiin polttareihin, synttärilahjaksi ja kaveriporukoille.

Tässä vuoden 2019 suosituimmat palvelumme:

1. Murhakävely Töölössä
2. Murhakävely Etelä-Helsingissä
3. Pakopeli Helsingin taivaan alla
4. Helsinki sodassa -kävely
5. Töölönlahden kulttuuria ja historiaa -kävely

Tutustu palveluihimme Etusivulla. Myös uusia tuotteita myynnissä!

by

WalkHelsingin Mannerheim-kävelyllä voi tutustua marsalkan elämään, mutta testaa ensin, mitä tiedät presidenttien Helsingistä.

10 kysymystä:

WalkHelsingin kävelyitä voit tilata virkistyspäiviin ja lisäksi järjestämme yleisöopastuksia. Tutustu tarjontaan!

WalkHelsingin muut visat löydät täältä.

Artikkelin kuvassa presidentti Paasikiven virkaanastujaiset (kuva: HKM, Väinö Kannisto)

by

Vanha sanonta on, että lankeaa kuin Manulle illallinen. Kenestä Manusta oikein on kysymys? Presidentti Koivistostako?

WalkHelsinki kävi tutustumassa Bistro Manun blinitarjontaan. Bistro sijaitsee Helsingin Kampissa hotelli Presidentin yhteydessä. Voisi luulla, että Bistro Manu on ottanut nimensä presidentin mukaan. Mutta näin ei ole.

Bistro Manusta kerrotaan, että entisaikaan maata kiertäviä mestareita kutsuttiin manuiksi. He olivat suutareita ja räätäleitä. Manut kiersivät tuvasta toiseen ja työn palkaksi kuului automaattisesti illallinen. Siitä tulee sanonta, jonka mukaan jokin asia lankeaa kuin manulle illallinen. Tässä manu kirjoitetaan siis pienellä m:llä. Ja tästä manusta myös Bistro Manu on ottanut nimensä. Myös Kielikello-lehdessä on juttua aiheesta.

Monenlaisia mätejä

Mutta asiaan, eli blineihin. Kalatukku Arvo Kokkosen villikalaspesialisti Klaus Berglund esitteli tilaisuuden aluksi ison kattauksen erilaisia mätejä, joita blinien kanssa voi nauttia.

Siian mäti on perinteinen valinta blineille.

– Lohen mäti ei ole lyönyt Suomessa läpi, vaikka on suosittua Venäjällä. Lohen mäti on suurikokoista, hieman kuin pieniä viinirypäleitä söisi, Berglund luonnehtii.

Berglundin oma suosikki on hauen mäti.

– Sitä on hankala käsitellä. Hauen pinnassa on limaa ja sitä ei saa joutua mätiin. Mädin pitää olla puhdasta ja tuoretta. Mäti tulee huuhdella moneen kertaan.

Vaikka alkuvuosi on blinien sesonkiaikaa, Berglund kehottaa syömään mätejä ympäri vuoden.

– Mätiä voi syödä vaikka paahtoleivän kanssa tai perunan lisukkeena, hän vinkkaa.

Manun bliniresepti

Bistro Manussa blinejä voi nauttia monenlaisilla lisukkeilla. Blinien lisukelistalta löytyy smetanan ja suolakurkun ohella siianmätiä, lohitartaria, katkarapuskagenia, savuporomoussea ja metsäsienisalaattia.

Bistro Manun keittiömestari Janne Tihtonen vinkkaa hyvän blinireseptin. Tällä ohjeella saat 10 bliniä:

160 g vehnäjauhoja
150 g tattarijauhoa
4 dl maitoa
1,5 dl alkoholitonta olutta
3 kananmunaa
15 g kuivahiivaa
1 dl kirkastettua voita
ripaus suolaa

Lämmitä olut ja maito kädenlämpöiseksi, lisää mukaan jauhot ja hiiva. Anna kohota ja nostele taikinaa välillä, jotta käyminen on tasaista. Säilytä taikinaa kylmässä yön yli ja lisää seuraavana päivänä taikinaan keltuaiset sekä voisula. Vaahdota valkuaiset ja nostele taikinan sekaan. Paista blinit kullankeltaisiksi reilussa, kirkastetussa voissa.

Bistro Manun kotisivut

VINKKI: TUTUSTU MYÖS WALKHELSINGIN RAVINTOLAHISTORIA-KÄVELYYN

by

Marraskuussa 1954 Helsingin Meilahdessa Pihlajatie 28:ssa nähtiin erikoinen näytelmä. Helsingin Sanomat uutisoi: Verinen pistoolikahakka päättyi hyppyyn ikkunasta.

Kaksi poliisia oli lähetetty Meilahteen, koska tiedettiin, että siellä omassa kodissaan oli Keijo Alho aseen kanssa. Ei tiedetty olikoko mies vaarallinen. Rikospoliisista paikalle lähetettiin Frans Valmunen ja Jaakko Pelttari. Alho ei antautunut suosiolla, vaan talossa käytiin kohtalokas tulitaistelu, jossa molemmin puolin ammuttiin lippaat tyhjiksi. Alho avasi ensin tulen kohti poliiseja. Hän osui etsivä Valmusta päähän ja Pelttaria ylävartaloon. Pelttari pahaksi onnekseen osui vielä kollegaansa rintaan, kun tämä oli tulilinjalla. Etsivä Valmunen sai surmansa puoli tuntia kestäneessä laukaustenvaihdossa.

Paikalle kiiruhti pillit ulvoen lisää poliiseja, joita Alho yritti paeta ikkunasta. Hän hyppäsi kolmannen kerroksen ikkunasta lasten kolmipyöräisen päälle ja mursi jalkansa. Raivokkaasti hän taisteli vielä viittä poliisia vastaan, mutta lopulta hänet taltutettiin.

Poliisit saivat määräyksen lähteä Alhon asunnolle, koska tämä oli aikaisemmin päivällä riehunut aseen kanssa valtioneuvoston tiloissa. Alho oli Suomen Pankin tutkija, ja hyvin vainoharhainen. Hän syytti valtiojohtoa liian ystävällisestä idänpolitiikasta. Hän häiriköi valtioneuvostossa ja tunkeutui sisäministeri Väinö Leskisen työhuoneeseen. Siellä hän ei kuitenkaan ammuskellut, mutta houraili vallankaappauksesta.

Alhon todellinen motiivi tunkeutua valtioneuvoston tiloihin oli pääministeri Urho Kekkosen surmaaminen. Näin ovat myöhemmin todenneet sekä Kekkosen poika Matti Kekkonen että tutkija Juhani Suomi, jotka ovat asiasta kertoneet lehdissä. Ministeri Kekkonen ei kuitenkaan juuri silloin sattunut olemaan paikalla. Jos olisi ollut, Suomen historia saattaisi olla tyystin toisen näköinen.

Murhayritys kuitenkin salattiin silloin tyystin. Myöhemmin Kekkonen yritettiin surmata kesäasunnossaan Kultarannassa.

Lisää rikostarinoita WalkHelsingin Murhakävelyillä.

by

WalkHelsinki järjestää kesällä 2020 yleisöopastuksia ja ulkoilmapakopelejä. Hinnat 15 euroa / hlö. Lippukauppaan tästä. Lippuja rajoitettu määrä.

Ma 15.6. klo 17.00. Murhakävely Töölössä. Osta liput.

Ti 16.6. Klo 17.00. Helsinki sodassa -kävely. Osta liput.

Ke 17.6. klo 17.00. Mannerheimin jalanjäljillä. Osta liput.

LISÄTIEDOT KÄVELYISTÄ:

Murhakävely Töölössä
Murhakävelyllä® tutustutaan kansaa kohahduttaneisiin henkirikoksiin ja vieraillaan tapahtumapaikoilla Töölön alueella. Kierroksella tutustutaan mm. itsenäisen Suomen ainoaan poliittiseen salamurhaan ja virolaisen ministerin murhaan. Ei lapsille ja heikkohermoisille! Kierros kestää noin 1,5 tuntia. Lähtöpaikka: Finlandia-talon edusta. Kierros päättyy Kamppiin.

Mannerheimin jalanjäljillä
Hulttio vai kansallissankari? Kenties hieman molempia. Kävelykierroksella kuljetaan Gustaf Mannerheimin jalanjäljissä Helsingissä. Kierretään paikoissa, jotka liittyvät marsalkkaan ja kerrotaan niihin liittyviä tarinoita. Missä hän kivitti ikkunoita rikki, missä vietti sodan ensimmäiset päivät, miten hänen isänsä aiheutti skandaalin yliopistolla? Kierros kestää noin 75-90 minuuttia. Lähtöpaikka: Meritullinkatu 9. Kierros päättyy Eduskuntatalolle.

Helsinki sodassa
Helsinki sodassa -kierroksella katsotaan, mitä sodan merkkejä Helsingissä on vielä jäljellä. Jos osaa katsoa oikeista paikoista, niin talojen kivijaloista löytyy pommien jälkiä ja katoilta hälytyssireeneitä. Kierroksella kuljetaan Helsingin keskustan pommitusten paikoilla, tutustutaan ilmatorjuntaan ja muihin tärkeisiin sotakohteisiin. Kesto noin 90 min. Lähtöpaikka: Abrahaminkatu 1-5 (Metropolia-koulun portilta). Kierros päättyy Rautatieasemalle.

Oppaana Helsingin paikallishistoriaan erikoistunut kävelykirjailija Pauli Jokinen.

by

Murhakävely, Pakopeli Helsingin taivaan alla, Urbaani aarrejahti, historialliset kävelyt. Tutustu WalkHelsingin mainioon tarjontaan Etusivullamme.

Kevään 2020 virkistyspäivät ovat nyt myynnissä. Valitse mieleisesi kävely tai ulkoilmapeli ja ota yhteyttä. Reippailu ulkona sopii hyvin vaikkapa ennen illallista. Sopii tykypäiviin, polttareihin, tiimipäiviin, yms.

Pakopeleissä ja Urbaanissa aarrejahdissa tiimihenki vahvistuu ja nokkeluus palkitaan. Historiallisilla kävelyillä puolestaan tulee kaupunki tutuksi erilaisista näkökulmista.

Murhakävelyt:

Murhakävely Etelä-Helsingissä

Murhakävely Töölössä

Murhakävely Stadin ytimessä

Ulkoilmapelit:

Pakopeli Helsingin taivaan alla

Pakopeli Kallion taivaan alla

Urbaani aarrejahti

Historialliset kävelyt:

Helsinki sodassa

Mannerheimin jalanjäljillä

Kostea Helsinki – Ravintoloiden värikäs historia

Helsingin arkkitehtuurin historia

Töölönlahden tarina