Tekijä: WalkHelsinki

Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon vieressä kulkee lyhyt Ullanlinnankatu. Kävelyretkellä kannattaa poiketa sisäpihalle, jos portit ovat auki. Sisäpiha on erikoinen paikka. Siellä on rakennus, jossa on vanha puinen parveke. Ihan kuin olisi hypännyt äkisti jonnekin Alppikaupunkiin.

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

Oletko koskaan Kalliossa kävellessäsi kurkistanut sisään Kaarlenkatu 15:n porttikäytävään? Sama portti, josta mennään Arlan saunaan.

Kurkista joskus, siellä on upeat seinämaalaukset, jotka ovat Marjo Leinosen käsialaa.

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

Tapio Wirkkala (1915-1985) on maamme historian tunnetuimpia muotoilijoita, ja monet tuntevat esimerkiksi hänen Iittalalle suunnittelemia astioita.

Mutta hieman vieraammaksi suurelle yleisölle on jäänyt hänen veistoksensa. Helsingistä löytyy Suomen leijona -patsas, vuodelta 1943. Se sijaitsee Suomenlinnassa Merisotakoulun pihalla, jonne on kaikilta vapaa pääsy.

Graniittiveistos suunniteltiin sota-aikana Äänislinnaan (eli Petroskoihin). Tarkoitus oli pystyttää taisteluiden muistomerkki Äänislinnan keskusaukiolle. Kun suomalaiset joutuivat perääntymään, Wirkkalan tekemä patsas tuotiin mukana Suomeen.

Veistos sai uuden kodin Merisotakoulun pihalta.

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

Kun Kauppatorilta kävelee Katajanokalle, niin hieman ennen Allas Sea Poolia eteen tulee vanha vesiposti. Siitä kävelee usein ohi, eikä edes noteeraa historiallista maamerkkiä.

Höyryveturin vesiposti on jätetty rantaan muistoksi niiltä ajoilta, kun Katajanokan ja Länsisataman välillä vielä oli junayhteys. Rata lakkautettiin vuonna 1980. Vesipostin kylkeen on kiinnitetty aiheesta kertova laatta.

Mukavaa, että kaupunkiin jätetään tällaisia pieniä herkkupaloja paikallishistorian ystäville.

WalkHelsingin blogissa reissataan Helsinkiä ristiin rastiin ja bongaillaan kaikkea kiinnostavaa ja erikoista.

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

Eduskuntatalo valmistui Arkadianmäelle 1930-luvun alussa. Mutta toki eduskunta kokoontui sitä ennenkin.

Eduskunta kokoontui vuosina 1911-1931 Heimolan talossa, joka sijaitsi osoitteessa Hallituskatu 15. Sitä osoitetta on tuhra etsiä, sillä Hallituskadun länsiosa on nimetty Yliopistonkaduksi ja Heimolan talo sijaitsi nykyisessä Yliopistonkatu 5:ssä.

Mutta eipä löydy Heimolan taloakaan enää, sillä rakennus purettiin vuonna 1969.

Heimolan jugendtalon suunnitteli arkkitehti Onni Tarjanne ja rakennus valmistui vuonna 1910. Yllä oleva kuva on 1920-luvulta. Kuva on Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista.

Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 1907. Ensimmäiset 4 vuotta eduskunta kokoontui Ateneumin naapurissa olleessa VPK:n talossa, joka sittemmin on purettu.

Lisää Helsingin historiasta WalkHelsingin kävelyretkillä.

Helsingin ensimmäinen helikopterikenttä oli tiettävästi Postitalon katolla. Sitä käytettiin ensimmäisiä kertoja Helsingin olympialaisten aikaan.

Lisää hauskoja yksityiskohtia WalkHelsingin kävelykierroksilla. Tutustu kävelyihin täällä. 

Kaikkien tuntema kirjailija J. L. Runebergin patsas jököttää keskellä Esplanadia. Patsaan on veistänyt kirjailijan poika, kuvanveistäjä Walter Runeberg. Hän alkoi tehdä patsasta pian kirjailijan kuoleman (1877) jälkeen, ja hänellä oli toki hyvin muistissa miltä hänen isänsä näytti.
Mutta patsaan käden sommittelussa hän tarvitsi apua. Patsaan käden mallina onkin ollut Walter Runebergin taiteilijakollega Hjalmar Munsterhjelm ja hänen kätensä. Molemmat taiteilijat viettivät paljon aikaa Pariisissa, jossa Runeberg myös isänsä patsaan teki.

Lisää tarinoita patsaista WalkHelsingin Taiteilijat patsaina -kierroksella.

Tiesitkö kenellä kolmesta sepästä on suurin? Työkalu nimittäin. Mannerheimintien puoleisella sepällä ainakin on pienin, sillä hänellä on pelkkä vasara kourassaan. Kahdella muulla on moukarit. Näyttäisi, että Stockmannin puoleisella sepällä olisi suurempi moukari, mutta jotta saisi asiasta varmuuden, pitäisi käydä mittatikulla mittaamassa.

Kuvanveistäjä Felix Nylund käytti seppien malleina Voimistelu- ja Urheiluseura Jytyn nyrkkeilijöitä ja painijoita. Vasaralla takovalla sepällä on tarinan mukaan kirjailija Arvid Mörnen pää. Ja seppä, jolla on moukari ylhäällä, on Felix Nylundin omakuva nuoruuden vuosilta.

Lisää tarinoita patsaista WalkHelsingin patsaskierroksella.

Tiesitkö minne Helsingin patsaat piilotettiin sodan aikana? Sodan aikana oli tapana suojata patsaita laudoilla, kuten kuvan Havis Amanda. Mutta sodan loppuvaiheilla patsaita siirrettiin kaupungista turvaan.

Pieniä patsaita, kuten Paciuksen patsas siirrettiin Tuusulaan Kellokosken sairaalan kellariin. Suurempia patsaita, kuten Aleksis Kivi ja Kolme seppää, piilotettiin Vantaalle Hakkilan hiekkakuoppaan, jossa ne haudattiin hiekkaan. Ties vaikka joku patsas olisi sinne heikan sekaan unohtunut…

Lisää sotajuttuja WalkHelsingin Helsinki sodassa- kävelyllä.

Tiesitkö, että Suomen pankin rakennuksen rakentamiseksi järjestettiin Suomen ensimmäinen kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu? Sitä ennen oli tapana, että rakennushallinnon korkein virkamies suunnittelee merkittävimmät valtiolliset rakennukset.

Suomen pankin arkkitehdiksi valittiin saksalainen Ludwig Bohnstedt. Uusrenessanssia edustava rakennus valmistui vuonna 1882.

Lisää tarinoita arkkitehtuurista WalkHelsingin arkkitehtuurikävelyillä.

Tiesitkö, että sodan tuhoisin pommi iskeytyi Erottajalle marraskuussa 1942? Ihmiset olivat menossa elokuvateatteri Tivolista pommisuojaan, kun keskelle väkijoukkoa putosi pommi. Runsaat 50 kuoli, suuri osa nuoria ja lapsia. Paineaalto rikkoi ikkunoita Yrjönkadun uimahallilla saakka. Ikävä tapaus.

Lisää Helsingin sotahistoriasta WalkHelsingin Helsinki sodassa -kävelyillä.

Tiesitkö kenen presidentin patsaan on tehnyt hänen oma poikansa? Yksi sellainenkin Helsingistä löytyy. Kyseessä on presidentti Kyösti Kallion patsas Eduskuntatalon vieressä. Patsaan on tehnyt Kallion poika, kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

Kalervo Kallio on Suomessa aika vähän tunnettu, mutta hän teki huomattavan kansainvälisen uran. Muotokuvista tunnetun Kallion malleina ovat olleet muun muassa Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman, Albert Einstein ja ruhtinas Rainier.

Lisää tarinoita Helsingin veistoksista WalkHelsingin taiteilija-kävelyillä.

Tiesitkö, että Mannerheimintien varrella olevan Vaakunan katolla pidettiin 1970-luvulla hiihtokilpailuja? Tarina kertoo, että jopa presidentti Kekkonen kävi Vaakunan katolla sivakoimassa. Kattoterassilla pääsi kiertämään koko rakennuksen ympäri ja samalla pääsi ihailemaan komeaa kaupunkimaisemaa.

Nykyisin hiihtäminen ei olisi enää mahdollista, sillä terassit ovat katettuja.

Lisää tarinoita Helsingin rakennuksista WalkHelsingin arkkitehtuurikävelyillä.