Kategoria: Helsingin historiaa

Helsingin ensimmäinen helikopterikenttä oli tiettävästi Postitalon katolla. Sitä käytettiin ensimmäisiä kertoja Helsingin olympialaisten aikaan.

Lisää hauskoja yksityiskohtia WalkHelsingin kävelykierroksilla. Tutustu kävelyihin täällä. 

Kaikkien tuntema kirjailija J. L. Runebergin patsas jököttää keskellä Esplanadia. Patsaan on veistänyt kirjailijan poika, kuvanveistäjä Walter Runeberg. Hän alkoi tehdä patsasta pian kirjailijan kuoleman (1877) jälkeen, ja hänellä oli toki hyvin muistissa miltä hänen isänsä näytti.
Mutta patsaan käden sommittelussa hän tarvitsi apua. Patsaan käden mallina onkin ollut Walter Runebergin taiteilijakollega Hjalmar Munsterhjelm ja hänen kätensä. Molemmat taiteilijat viettivät paljon aikaa Pariisissa, jossa Runeberg myös isänsä patsaan teki.

Lisää tarinoita patsaista WalkHelsingin Taiteilijat patsaina -kierroksella.

Tiesitkö kenellä kolmesta sepästä on suurin? Työkalu nimittäin. Mannerheimintien puoleisella sepällä ainakin on pienin, sillä hänellä on pelkkä vasara kourassaan. Kahdella muulla on moukarit. Näyttäisi, että Stockmannin puoleisella sepällä olisi suurempi moukari, mutta jotta saisi asiasta varmuuden, pitäisi käydä mittatikulla mittaamassa.

Kuvanveistäjä Felix Nylund käytti seppien malleina Voimistelu- ja Urheiluseura Jytyn nyrkkeilijöitä ja painijoita. Vasaralla takovalla sepällä on tarinan mukaan kirjailija Arvid Mörnen pää. Ja seppä, jolla on moukari ylhäällä, on Felix Nylundin omakuva nuoruuden vuosilta.

Lisää tarinoita patsaista WalkHelsingin patsaskierroksella.

Tiesitkö minne Helsingin patsaat piilotettiin sodan aikana? Sodan aikana oli tapana suojata patsaita laudoilla, kuten kuvan Havis Amanda. Mutta sodan loppuvaiheilla patsaita siirrettiin kaupungista turvaan.

Pieniä patsaita, kuten Paciuksen patsas siirrettiin Tuusulaan Kellokosken sairaalan kellariin. Suurempia patsaita, kuten Aleksis Kivi ja Kolme seppää, piilotettiin Vantaalle Hakkilan hiekkakuoppaan, jossa ne haudattiin hiekkaan. Ties vaikka joku patsas olisi sinne heikan sekaan unohtunut…

Lisää sotajuttuja WalkHelsingin Helsinki sodassa- kävelyllä.

Tiesitkö, että Suomen pankin rakennuksen rakentamiseksi järjestettiin Suomen ensimmäinen kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu? Sitä ennen oli tapana, että rakennushallinnon korkein virkamies suunnittelee merkittävimmät valtiolliset rakennukset.

Suomen pankin arkkitehdiksi valittiin saksalainen Ludwig Bohnstedt. Uusrenessanssia edustava rakennus valmistui vuonna 1882.

Lisää tarinoita arkkitehtuurista WalkHelsingin arkkitehtuurikävelyillä.

Tiesitkö, että sodan tuhoisin pommi iskeytyi Erottajalle marraskuussa 1942? Ihmiset olivat menossa elokuvateatteri Tivolista pommisuojaan, kun keskelle väkijoukkoa putosi pommi. Runsaat 50 kuoli, suuri osa nuoria ja lapsia. Paineaalto rikkoi ikkunoita Yrjönkadun uimahallilla saakka. Ikävä tapaus.

Lisää Helsingin sotahistoriasta WalkHelsingin Helsinki sodassa -kävelyillä.

Tiesitkö kenen presidentin patsaan on tehnyt hänen oma poikansa? Yksi sellainenkin Helsingistä löytyy. Kyseessä on presidentti Kyösti Kallion patsas Eduskuntatalon vieressä. Patsaan on tehnyt Kallion poika, kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

Kalervo Kallio on Suomessa aika vähän tunnettu, mutta hän teki huomattavan kansainvälisen uran. Muotokuvista tunnetun Kallion malleina ovat olleet muun muassa Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman, Albert Einstein ja ruhtinas Rainier.

Lisää tarinoita Helsingin veistoksista WalkHelsingin taiteilija-kävelyillä.

Tiesitkö, että Mannerheimintien varrella olevan Vaakunan katolla pidettiin 1970-luvulla hiihtokilpailuja? Tarina kertoo, että jopa presidentti Kekkonen kävi Vaakunan katolla sivakoimassa. Kattoterassilla pääsi kiertämään koko rakennuksen ympäri ja samalla pääsi ihailemaan komeaa kaupunkimaisemaa.

Nykyisin hiihtäminen ei olisi enää mahdollista, sillä terassit ovat katettuja.

Lisää tarinoita Helsingin rakennuksista WalkHelsingin arkkitehtuurikävelyillä.

Tiesitkö, että Mannerheimin ratsastajapatsaan jalustaan on piilotettu rasia, jossa on mikrofilmi. Patsashankkeeseen kerättiin rahaa, jota kertyi niin paljon, että rahoilla ostettiin Mannerheimin syntymäkoti Louhisaaren kartano Askaisissa, joka sitten lahjoitettiin valtiolle museoksi. Keräykseen osallistuneiden nimet on patsaan jalustan mikrofilmissä.

Lisää patsas-aiheita WalkHelsingin Taiteilijat patsaina-kävelyllä.