by 
Helsingissä on runsaasti näköispatsaita: Aleksis Kivi, Paavo Nurmi, Mannerheim ja muita presidenttejä. Mutta mikä onkaan kaupungin vanhin ulkotiloissa oleva julkinen näköispatsas?
Helsingin kaikkein vanhimmat julkiset veistokset ovat 1800-luvun alkupuolelta. Esimerkiksi Suomenlinnan rakentajan Augustin Ehrensvärdin hautamuistomerkki Suomenlinnassa on vuodelta 1805. Mutta se ei ole näköispatsas.
Kauppatorin keskellä jököttää Keisarinnankivi vuodelta 1835. Se pystytettiin Nikolai I:n puolison saksalaissyntyisen keisarinna Aleksandran ensimmäisen Helsingin-vierailun muistoksi. Se on usein mainittu Helsingin vanhimmaksi patsaaksi, jos hautamuistomerkkejä ei huomioida. Mutta keisarinnaakaan ei kunnioitettu näköispatsaalla.
Erikoisempi tapaus on keisari Aleksanteri I:n patsas. Se on näköispatsas, ja valmistumisvuosi on 1814. Mutta se tilattiin alkujaan kuvanveistäjä Ivan Martosilta Turun Akatemiaan. Turun paljon jälkeen 1932 patsas siirrettiin Helsingin yliopiston juhlasaliin. Ulkotiloihin patsas pääsi vuonna 1944, ensin Kansallismuseon pihalle, sittemmin yliopiston pääkirjaston pihalle. Joten patsas oli monta vuosikymmentä Helsingin vanhin julkinen näköispatsas, kunnes se vuonna 2013 palautettiin jälleen sisätiloihin.
Vuonna 1868 valmistui C.E. Sjöstrandin veistos Kullervo puhuu miekalleen. Se sijaitsee nykyään Talvipuutarhan pihalla. Mutta se taas perustuu kansantaruihin, joten ei sitä varsinaisena näköispatsaana voi pitää.
Joten on mentävä vuoteen 1885. Silloin paljastettiin Esplanadin ensimmäinen patsas, Johan Ludvig Runeberg. Veistäjänä hänen oma poikansa, Walter Runeberg. Tätä patsasta on siis pidettävä Helsingin vanhimpana näköispatsaana.
