Rastilan kartano huokuu romantiikkaa

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmailby feather

Rastilan kartanossa voi samaan hengenvetoon nauttia rantatunnelmasta ja kartanoromantiikasta. Etenkin kesäaikaan paikka on mukava pieni retkikohde. Sinne on noin kymmenen minuutin kävely Rastilan metroasemalta.

Historiallinen kartano sijaitsee Itä-Helsingissä keskellä Rastilan leirintäaluetta, josta on suositulle uimarannalle vain kivenheiton matka. Uimasta voi nopeasti piipahtaa kartanon ravintolaan lounaalle tai jäätelölle. Samalla pääsee tutustumaan karavaanarien kesänviettoon. Ravintolan kotisivut täällä.

Kartanolla on pitkä ja värikäs historia. Vanhin kartanoa koskeva kirjallinen viittaus on 1500-luvun puolesta välistä. Tuolloin alueella oli kolmen talon muodostama pieni kylä. Samoihin aikoihin rannassa toimi huomattavan suuri telakka. Sen kerrotaan sijainneen nykyisen Vartiokylän lahden kaakkoisella rannalla, toisin sanoen juuri Rastilaan kartanon paikkkeilla. Norsö Bankstad -nimisellä telakalla työskenteli vuoden 1566 palkkalistan mukaan 209 kirvesmiestä ja neljä seppää. Työntekijät tulivat ympäri Uuttamaata.

Telakan tarinalla on mielenkiintoinen yhteys Ruotsin vallanpitäjien kiistoihin. Kuningas Sigismund ja hänen setänsä Kaarle-herttua kävivät kovaa ja veristä valtataistelua 1500-luvun loppupuolella. Suomessa valtataistelu huipentui Nuijasotaan 1596-1597. Kaarle-herttua oli syksyllä 1597 ottanut Turussa haltuunsa kuninkaallisen laivaston. Sigismund yritti korvata menetyksen rakentamalla uusia laivoja. Vuonna 1599 Norsön telakalla valmistui suuri sotalaiva. Laiva oli hyvin aseistettu ja varustettu suurilla kanuunoilla. Lyhyen purjehduksen jälkeen laivalla puhkesi kapina ja se päätyi Kaarle-herttuan haltuun.

1600-luvun aikana telakan toiminta hiipui, mutta kartanon alueelle alkoi muodostua muuta toimintaa. Kun Suomenlinnaa rakennettiin 1700-luvullla, perusti tykistöupseeri Jean Elfving Rastilan maille tiiliruukin. Sen jälkeen kartanoa hallitsivat muun muassa skotlantilaissyntyinen linnoitusupseeri Anders de Bruce ja everstiluutnantti Magnus Jägerholm. Vuonna 1876 kartanossa aloitti ruotsinkielinen alkeiskoulu, jonka kävi vihkimässä käyttöön itse maamme kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus.

Kartanon maat pilkottiin 1900-luvulla huvila-alueiksi ja itse kartanon alue tuli Helsingin kaupungille 1950-luvulla.

Kartanon päärakennus on 1800-luvun alusta. Lisäksi alueella on vanhoista rakennuksista jäljellä punainen vilja-aitta ja pieni pehtorin tupa.

Kartanon terassilla voit kahvia siemaillessasi kuvitella miten sotalaivat lähtivät rannasta merille. Nykyisin lahden yli kulkee metrot ja poukamassa näkee sup-lautailijoita.

Rastilan kartanolta voi lähteä pidemmälle kävelyretkelle ja kiertää vaikka koko Vartiokylänlahden. Kierros on pituudeltaan noin neljä kilometriä. Kierroksen voi päättää vastarannalle, jossa on Puotilan kartano kahviloineen ja ravintoloineen.

VINKKI: Tutustu myös WalkHelsingin opastettuihin kävelyretkiin!