by 
Kivikon ulkoilupuisto Itä-Helsingissä on laaja alue, jossa on runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia. Linnoitukset sijoittuvat hajalleen Linnoittajantien ja Patterikujan länsipuolelle.
Patterikujan päästä lähtee vanha kivin päällystetty tykkitie vasemmalle kohti kallion rinteitä. Vastaan tulee T-risteys, josta käännytään oikealle. Noin sadan metrin päässä lähtee polku vasemmalle kallion päälle. Tullaan paikkaan, jossa sijaitsi jatkosodan aikana Suomen ensimmäinen ilmavalvontatutka Raija. Lähellä pienen kallionkielekkeen takana on aiheesta kertova kalliokirjoitus.
Kivikon kallio on Helsingin korkein luonnonmukainen kohta (62 metriä merenpinnasta). Kalliota kiertää ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetut taisteluhaudat, jossa on konekivääriasemia, suoja-asemia ja tähystysasemia. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty pois.
Haudat reunustavat kalliota ja kiertävät läheltä Porvoonväylää. Maasto on paikoin hankalaa kulkea, joten suositeltavaa on pysytellä poluilla.
Kallion lounaisosassa on suuri luola. Luola on U-kirjaimen muotoinen, joten siinä on kaksi sisäänkäyntiä. Luolan pinta-alaksi on laskettu 170 neliötä. Luolan yläpuolella on putoamisen estävät suoja-aidat. Luolassa on runsaasti vettä. Kenties talvella, jolloin vesi on jäässä, luolaan on mahdollista mennä sisäänkin. Sulan maan aikaan pitää tyytyä tutkimaan sitä ulkopuolelta.
Luolan edustalta matka jatkuu jälleen tykkitielle, joka ylitetään ja kiivetään kohti lounaassa sijaitsevaa linnoituskokonaisuutta. Se on iso rakennelma, kuin mustekala, jonka lonkerot erkaantuvat moniin suuntiin.
Linnoisturakennelman näyttävin kohta on pitkä ja noin seitsemän metriä syvä yhdyshauta. Sen reunalla pitää olla todella varovainen. Polku kulkee ylhäällä aivan haudan reunalla ja pudotus on suuri. Mutta syvän haudan pohjalle kannattaa laskeutua, sillä siellä on suuri luola. Hevosenkengän muotoiseen luolaan on kaksi sisäänkäyntiä.
Luolien kohdalta syvästä yhdyshaudasta erkanee matalampi yhdyshauta kohti etelää. Sitä seuraamalla pääsee toiseen luolaan. Se on puolestaan ristin muotoinen. Luolasta oli tarkoitus louhia pystykuilu kallion päälle. Rakentaminen jäi kuitenkin kesken. Kallion päällä on nähtävissä myös kaivamisen jälkiä. Arvellaan, että kallion päälle suunniteltiin tähystysasemaa ja luolan sisään komentopaikkaa.
Kun U-muotoiselta luolalta lähtee seuraamaan yhdyskäytävää kohti luodetta, päätyy vielä yhden luolan suulle. L-kirjaimen muotoista luolaa ehdittiin jonkin verran vahvistaa betonilla, mutta sekin jäi keskeneräiseksi.
Viaporin maarintamaan rakennettiin 1910-luvulla lähes sata luolaa. Kivikon luolat ovat keskeneräiset. Valmiisiin luoliin rakennettiin betonista lattiat ja seinät. Katto tehtiin usein aaltopellistä. Luolien sisäänkäynnit rakennettiin monesti kallioon louhitun rotkon perälle, kuten Kivikossakin.
Luolat ovat joko suoria tai sitten U- tai L-kirjaimen muotoisia. Myös ristinmuotoisia luolia rakennettiin. Suurin luola on 1400 neliötä. Se on Pasilassa ja siellä sijaitsi maarintaman puhelinkeskus. Useimmiten luolat olivat kooltaan 20-200 neliötä.
Luolia käytettiin miehistösuojina sekä ammusvarastoina. Myöhemmin luolia on käytetty varastoina, väestönsuojina ja Pohjois-Haagan luolassa on toiminut moottoripyöräverstas. Luolat ovat olleet kaupungin, valtion sekä yksityisten käytössä. Meilahden luolassa kokoontui puolustusministeriö toisen maailmansodan aikaan.
Jotkut luolista ovat edelleen varastoina ja ovet ovat tiukasti lukittuja, mutta isoon osaan luolista pääsee vapaasti tutustumaan.
VINKKI: Tilaa WalkHelsingin opastettu retki Kivikon luoliin ja linnoituksiin.