by 
Munkkiniemi on Helsingin vanhoja ja maineikkaimpia kaupunginosia. Siellä on vanhaa rakennuskantaa, luontoa ja merta. Siis oivallinen paikka tehdä kävelyretki. Tässä vinkkejä Munkkiniemen paikallisista nähtävyyksistä.
”Munkkiniemen portti”
Munkkiniemen puistotie 1 ja 2
Talot puistotien molemmin puolin ovat identtiset ja muodostavat ikään kuin portin Munkkiniemeen. Molempiin taloihin Mauno Oittinen veisti poikapatsaat vuonna 1938 seuraamaan Munkkiniemeen saapujia. Pojat esittävät talojen rakennuttajan Martti Sorvarin kahta poikaa Jaskaa ja Masaa.
Munkkiniemen yhteiskoulu
Laajalahdentie 21
Legendaarinen ”Muncca” sai alkunsa, kun munkkiniemeläiset halusivat oman koulun 1930-luvulla. Heidän mielestään koulumatka Helsingin puolelle oli turhan pitkä. Yhteiskoulun tunnetuimpia oppilaita olivat muun muassa kriitikko Seppo Heikinheimo, urheilutoimittaja Anssi Kukkonen, sosiologi J. P. Roos ja kirjailija Hannu Mäkelä. Muncassa sai alkunsa myös koripalloseura Torpan Pojat (ToPo), joka sittemmin on noussut yhdeksi Suomen huippuseuraksi.
Entinen Kone Oy:n toimisto
Munkkiniemen puistotie 25
Maisemaa rumentava toimistokolossi puistotien päässä ennen Munkinpuistoa herätti todellisia ristiriitoja valmistuessaan 1970-luvulla. Asukkaat eivät halunneet hirveää rakennusta seudulleen ja kävivät taisteluun sitä vastaan. Asukkaiden äänitorvena toiminut elokuvaohjaaja Edvin Laine käytti niin kovaa kieltä Konea vastaan, että hänet tuomittiin herjauksesta sakkoihin.
Kone oli luvannut entisöidä Munkkinimen kartanon, ja palkinnoksi siitä kaupunki myönsi rakennusluvan toimistotalolle. Nykyään toimistotalo on uudistettu asunnoiksi.
Pokrovan kirkko
Nuottapolku 7
1950-luvulta lähtien kulmataloa on hallinnut kreikkalaiskatollinen Pokrovan seurakunta. Jos sattuu paikalle oikeaan aikaan, voi nähdä näyttävän pääsiäiskulkueen tai muita juhlallisuuksia. Pieni kirkko on sisältä hyvin koristeellinen.
Villa Aalto
Riihitie 20
Urheilukentän laidalla kirjaston vieressä sijaitsee arkkitehti ja akateemikko Alvar Aallon kotitalo, jonka hän suunnitteli yhdessä vaimonsa Ainon kanssa. Talo valmistui vuonna 1936, ja Aallon toinen vaimo Elissa asui siellä aina vuoteen 1994. Taloon pääsee tutustumaan pääsymaksua vastaan, aukioloajat kannattaa tarkistaa internetistä.
Munkkiniemen pensionaatti
Hollantilaisentie 11
Elien Saarisen suunnittelema massiivinen rakennus on Munkkiniemen näyttävin. Rakennus valmistui alkujaan vuonna 1918 pensionaatiksi eli asuntolaksi, mutta toimi sen jälkeen pitkään kadettikouluna ja ilmavoimien esikuntana. Sittemmin talossa on toiminut Hallinnon kehittämiskeskus HAUS. Taloon on nyt rakennettu asuntoja.
Saarisen rivitalot
Hollantilaisentie 12-20
Arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli Hollantilaisentielle rivitalot, jotka olivat ensimmäisiä maassamme. Kaikki talot ovat sisältä erilaisia. Tie on puolestaan saanut nimensä siitä, että Munkkiniemen kartanoa hallitsi lähes vuosisadan 1700- ja 1800-luvuilla hollantilainen Mattheiszenin suku.
Triviaa…
Talvisodan toisena päivänä vuonna 1939 neuvostoliittolainen pommikone ammuttiin alas ja se putosi keskelle Munkkiniemeä, Kadetintien ja Kartanontien risteykseen tehden maahan suuren kuopan. Koneen palasia lensi ympäri Munkkiniemeä ja joka toisessa kodissa niitä säilöttiin muistona. Erään tarinan mukaan koneesta olisi löytynyt hiiltynyt naisen ruumis, toinen tarina kertoo siellä olleen silpoutuneena kolme lentäjää.
Näkötorni
Solnantie 7
Mäennyppylällä sijaitsee torni, joka tunnetaan viljavarastona. Todellisuudessa viljavarasto lienee ollut peitenimi näkötornille, jonka kartanonherra kenraali Anders Edvard Ramsay rakensi 1800-luvun alkupuolella sotilaallisiin tarkoituksiin. Krimin sodan aikana tornista lähetettiin lennättimellä viestejä Sinebrychoffin puistoon, jossa on toinen samanlainen torni.
Näkötornissa on asunut muun muassa 1970-luvulla lasitaiteilija Timo Sarpaneva, ja 2000-luvulla tornissa asui HIM-yhtyeen keulakuva Ville Valo.
Munkkiniemen kartano
Kartanontie 1
Munkkiniemen kartanon värikkäät vaiheet ulottuvat aina 1600-luvulle saakka, ja sen jälkeen se on kuulunut muun muassa hollantilaiselle Mattheiszenin suvulle ja Ramsayn sotilassuvulle. 1900-luvulla sotien välissä kartano oli hylätty ja rapistunut autiotalo, jossa pultsarit polttivat nuotioita sisällä. Pelastajaksi tuli hissiyhtiö Kone Oy, joka otti kartanon haltuunsa ja entisöi sen. Yhtiön pääkonttori toimii edelleen kartanossa.
Kartanon pihalla on Mauno Oittisen veistos Istuva tyttö vuodelta 1971.
Sankarihautausmaa
Ramsaynranta
Hautausmaalle on haudattu 28 munkkiniemeläistä sankarivainajaa. Hautoja valvoo Wäinö Aaltosen veistos Maaemo suojelee poikiaan, joka paljastettiin vuonna 1960.
Kalastajatorppa
Kalastajatorpantie
Nykyisen hotellin paikalla oli aikanaan kalastajien torppia, jotka kuuluivat kartanolle. Siitä nimi Kalastajatorppa. Nykyään Hilton-ketjulle kuuluva hotelli on suosittu kokousten ja kongressien pitopaikka. Kalastajatorpan yhteyteen vuonna 1984 valmistunut Valtion vierastalo on majoittanut lukuisia maailman johtohenkilöitä, kuten Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin ja palestiinalaisjohtaja Jasser Arafatin.
Ilmatorjuntatykki
Kalastajatorpantie 1
Valtion vierastalon takaisella kalliolla on muistona it-tykki, jota käytettiin Helsingin puolustamiseen vuosina 1939-1944. Kalliolle pääsee pujahtamaan pienestä aidan raosta mäen päältä. Samaisella kalliolla on ensimmäisen maailmansodan aikaisen tykkipatterin jäänteet.
Sigurd Steniuksen hauta
Pikkuniementie
Tienposkessa olevaan hautakumpareeseen on haudattu Sigurd Stenius sekä hänen omaisensa. Vuosina 1878-1969 elänyt Stenius oli merkittävä johtohahmo alueellaan, hän muun muassa toimi aktiivisesti Munkkiniemen ja Huopalahden seurakuntien sekä Huopalahden kunnan perustamisissa.
Hautapaikka sijaitsee kohdassa, jossa Sigurdin vaimo Sigrid tapasi levähtää kävelyretkillään.
Vinkki:
Kesällä voit pelata frisbeegolfia ja uida Munkkiniemen hiekkarannalla.
Ravintolasuositukset:
Cafe Torpanranta, Munkkiniemenranta 2
Ukko-Munkki, Laajalahdentie 19
Max’s Cafe, Munkkiniemen puistotie 7