by 
Punavuoressa ja Eirassa on lukuisia muistolaattoja, joista osa on tunnettuja ja osa puolestaan sen verran piilossa, ettei niitä helposti bongaa. Tässä esittelemme 12 muistolaattaa. Lähde iltakävelylle bongaamaan ne kaikki!
1. Mereen jääneiden vainajien muistolle
Ursinin kallio
Merenkulun muistomerkin yhteyteen on kiinnitetty muistolaatta, jossa muistetaan M/S Malmin onnettomuutta Itämerellä vuonna 1979. Onnettomuudessa menehtyi 14 henkeä ja heidän nimensä on kaiverrettu laattaan. MS Malmi oli kuivalastialus ja se oli joulukuussa 1979 matkalla Puolasta Turkuun, kun se upposi myrskyssä. 14 ihmistä hukkui ja toiset 14 pelastuivat, kun M/S Bore Sky ja neljä ruotsalaista pelastushelikopteria saapuivat apuun.
2. Eiran tammi
Ursinin kallio
Merenkulun muistomerkin lähellä on tammi, jonka juurella olevassa kivessä on laatta. Laatassa lukee: “Tämän tammen lahjoitti keskusjärjestölleen Helkalle Pro Eira -seura vuonna 1992, kun itsenäinen Suomi täytti 75 vuotta Helsinki pääkaupunkina 180 ja Pro Eira -seura 20 vuotta. Puun sijainti upealla tyrskyrannalla kuvastakoon asukkaiden ja meren yhteyttä. Laatan seura lahjoitti vuonna 1997.”
3. Helsingfors Simsällskap
Ursinin kallio
Merenkulun muistomerkin paikkeilla on luonnonkivi, johon on kiinnitetty laatta kertoo paikan historiasta. Laatassa on kuva kerroshyppytornista ja teksti kertoo Ursinin luodolla vuosina 1887-1933 toimineesta Helsingfors Simsällskapista. Laatta on paljastettu vuonna 1967.
4. Emma Mäkisen turvakoti
Laivurinkatu 3
Eira iltalukion seinässä on muistolaatta, joka kertoo kappaleen erikoista paikallishistoriaa. Kyseisellä paikalla sijaitsi aikaisemmin pieni puutalo, jossa Emma Mäkinen (1849-1915) piti turvakotia 1880-luvulta lähtien. Se oli ensimmäinen prostituoitujen turvakoti Suomessa. Turvakodissa oli kerrallaan 30-40 naista. Heitä opetettiin ja sivistettiin. Naisille pyrittiin järjestämään myös töitä maaseudulla.
Naapurissa aloitti toimintansa Emma Mäkisen lastenkoti, ja turvakoti siirrettiin syrjemmälle Kauniaisiin. Muistolaatta on paljastettu vuonna 2000.
5. Georg Henrik von Wright
Laivurinkatu 4
Georg Henrik von Wright (1916-2003) oli Suomen tunnetuimpia filosofeja, joka loi menestyksekkään kansainvälisen uran. Von Wright asui Eirassa Laivurinkadulla vuosina 1956-2002, ja hänen kotitalonsa on muistanut akateemikkoa laatalla.
6. Tehtaanpuiston yhteiskoulu
Ehrensvärdintie 31-35
Ehrensvärdintiellä toimi Tehtaanpuiston yhteiskoulu vuosina 1935-1979. Muistolaatta on talon seinässä porttien sisäpuolella, mutta sen näkee kadulta aidan takaa. Nykyään rakennuksessa on Elias-koulu, joka on yksi kaupungin monista sterinerkouluista.
7. Betania-talo
Perämiehenkatu 13
Betanian perhetalon seinässä oleva laatta muistuttaa rakennuksen historiasta. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti K. A. Wrede ja se valmistui vuonna 1904. Talon rakennuttaja oli Kaupunkilähetys. Siellä toimi muun muassa lastenseimi ja nuorten turvakoti. Myöhemmin talossa oli myös sivukirjasto.
8. Sinebychoffin puiston torni
Sinebrychoffin puisto
Nikolai Sinebrychoff perusti olupanimonsa viereen englantilaistyyppisen puiston 1830-luvulla. Puiston korkeimmalla kohdalla kohoaa torni, joka on tiettävästi 1850-luvulta peräisin. Sen alkuperäsitä käyttötarkoitusta ei tarkkaan tiedetä. Ainakin vartiotornina se on jossain vaiheessa ollut. Vastaava torni on myös Munkkiniemessä. Koffin tornin kyljessä on sen historiasta kertova laatta.
9. Alli Nissisen valmistava koulu
Uudenmaankatu 24
Uudenmaankatu 24:n sisäpihalla on laatta, joka kertoo Marttatalon historiasta. Laatta kertoo, että Marttatalo on rakennettu vuosina 1957-58. Tontin Marttaliitolle aikanaan lahjoitti koulunjohtaja Alli Nissinen. Tontilla toimi aikaisemmin Alli Nissisen valmistava koulu. Alli Nissinen (1866-1926) oli monessa mukana. Hän oli muun muassa kirjailija, kansanedustaja, koulunjohtaja ja Martta-yhdistyksen Emäntä-lehden päätoimittaja.
10. Pentti Saarikoski
Fredrikinkatu 18
Kirjailija, kääntäjä ja runoilija Pentti Saarikoski (1937-1983) asui Fredrikinkadulla nuorena miehenä vuosina 1947-1958. Muistolaatta on paljastetu vuona 2002.
11. Johan Ludvig Runeberg
Iso Roobertinkatu 19
Iso Robentinkatu 19:ssä oli talo, jonka vaatimattomassa piharakennuksessa kirjailija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) asui vuosina 1828-1829. Runeberg asui rakennuksessa yhdessä Fredrik Cygneuksen kanssa. Lisäksi J.V. Snellman asui heidän kanssaan lyhyen ajan.
Iso Robentinkadun piharakennuksessa Runeberg kirjoitti runoja, kuten Saarijärven Paavo, jotka julkaistiin hänen ensimmäisessä runokokoelmassaan vuonna 1830. Helsingin kaupunki kiinnitti kirjailijan juhlavuonna 2004 laatan kaikkiin paikkoihin, joissa Runeberg Helsingissä asui. Suurin osa laatoista on Kruununhaassa.
12. Ilmahyökkäys
Iso Roobertinkatu 18
Neuvostoliiton pommikone pudotti marraskuussa 1942 pommin Erottajalle. Kone oli lentänyt pilvien suojassa huomaamatta kaupungin ylle. Ilmahälytyksen tullessa nuorisojoukko poistui elokuvateatteri Tivolista ja oli matkalla Johanneksen kirkon lähellä olevaan pommisuojaan. He pääsivät Iso Roobertinkadun ja Yrjönkadun risteykseen, kun pommi putosi suoraan väkijoukkoon. 45 ihmistä kuoli heti ja kuusi vielä myöhemmin. 120 ihmistä haavottui. Se oli suurin yksittäisen pimmin aiheuttama tuho Helsingissä. Muistolaatta kertoo tuosta päivästä. Teksi on suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi.
LUKUSUOSITUS: Tutustu myös retkivinkkeihimme!