Käpylä on idyllinen kaupunginosa, jonne pääsee helposti raitiovaunulla. Käpylässä on puutaloja, olympiahistoriaa, Taivaskallio ja kivoja ravintoloita. Käpylään voi mainiosti tehdä päiväretken ja tutustua alueen historiaan.
10 Käpylän nähtävyyttä:
1. Käärmetalo
Mäkelänkatu 86
Mäkelänkadun ja Tursontien välissä kiemurteleva Käärmetalo on hyvin erikoinen luomus. Arkkitehti Yrjö Lindgrenin suunnittelema Käärmetalo muodostuu kahdesta rakennuksesta ja aaltoilee lähes kolmesataametrisenä. Rakennusta on joskus väitetty jopa Euroopan pisimmäksi taloksi. Arkkitehti Lindgren tunnetaan erityisesti Olympiastadionin suunnittelijana.
Käärmetalo valmistui vuonna 1951 Helsingin asuntopulaa helpottamaan. Siitä sai silloin kodin 189 perhettä. Talo on nähtävyys, jota varsinkin arkkitehtuurista kiinnostuneet saapuvat katsomaan.
2. Työväentalo
Vipusentie 19
Työväentalo rakennettiin vuonna 1925 Käpylän Urheilijat ry:n toimesta. Seuratoiminnan lisäksi talossa järjestettiin tansseja ja pidettiin ravintolaa. Käpylän Urheilijoiden, ja kenties koko Käpylän, paras urheilija kautta aikain oli Kaarlo Ponsén, joka oli painin maailman ykkönen 1920-luvulla.
Työväentalossa on vuosien saatossa ollut runsaasti eri vuokralaisia: puolueita, urheiluseuroja, naisasiajärjestöjä ja onpa Suomen Kansallisoopperakin harjoitellut talossa. Nykyään taloa voi vuokrata esimerkiksi juhlia varten.
3. Puu-Käpylä
Pohjolankatu
Puu-Käpylä on yksi Helsingin viehättävimmistä alueista. Kauneimmillaan Puu-Käpylä on Pohjolankadun molemmin puolin. Talojen rakentaminen alkoi jo 1920-luvulla, mutta välillä talot pääsivät pahoin rapistumaan. 1960-luvulla alue oli slummiutunut, taloissa oli ulkovessat ja asukkaat toivoivat pääsevänsä kerrostaloihin parempiin oloihin. Talot olivat purku-uhan alla.
1970-luvulle tultaessa kaupunki ryhdistäytyi, ja alkoi Puu-Käpylän mittava saneeraaminen. Alueen arvostus on noussut 1960-luvun pohjalukemista ja nykyään Puu-Käpylä on sangen arvostettua asuinaluetta.
4. Urheilija-patsas
Akseli Toivosen kenttä
Erkki Toukolehto teki Urheilija-patsaan jo vuonna 1937, mutta nykyiselle paikalle Metsolantien ja Pellervontien kulmaan se sijoitettiin vasta vuonna 1950. Toukolehto sai idean veistokseen uutisesta, jossa kerrottiin kaatuneesta urheilijasta, joka pysähtyi katsomaan loukkaantunutta kättään, mutta silti voitti kilpailun. Kenttä on nimetty arkkitehti Akseli Toivosen mukaan. Hän oli avainasemassa Puu-Käpylän suunnittelussa.
5. Käpylän kirkko
Metsolantie 14
Ennen kirkon valmistumista jumalanpalveluksia pidettiin käpyläläisten kodeissa sekä Vuoritalossa. Oma kirkko Käpylään saatiin vuonna 1930. Arkkitehti Eino Ilmari Sutinen suunnitteli pyhätön, joka on Helsingin ainoa puhdastyylinen funkkiskirkko. Käpylän kirkkokuoro esiintyi avajaisissa, ja on toiminut aktiivisesti siitä lähtien.
Käpylän seurakunnassa järjestettiin vuonna 1998 virsimaraton. Virsikirja laulettiin kannesta kanteen kolmessa vuorokaudessa.
6. Taivaskallio
Taivaskallio kohoaa 56 metriä merenpinnan yläpuolelle. Sieltä on huimat näkymät aina Herttoniemen hyppyrimäille asti.
Kallion huipulla oli toisen maailmansodan aikana neljä ilmatorjuntatykkiä, joilla pyrittiin torjumaan Neuvostoliiton hyökkäykset. Kun kaikki neljä tykkiä laukaistiin samaan aikaan, syntyi valtava pamaus. Käpyläläiset luulivat, että kalliolla on vain yksi suuren suuri tykki. Vasta sodan päätyttyä paljastettiin paikallisille tykkien lukumäärä.
Kasematteja eli tykkimajoja Taivaskalliolla on edelleen jäljellä, myös yksi tykki on kertomassa menneestä.
Kalliolle johtava tie on nimetty Pekka Jokipaltion mukaan. Hän johti sodan aikana Helsingin ilmapuolustusta.
7. Pohjolanaukio
Pohjolanaukio on Käpylän sydän. Siellä on raitiovaunujen päätepysäkki, kesäisin avoinna oleva lippakioski, hotelli, kauppa, kahvila, kioski ja pizzeria.
Pohjolanaukio, kuten muukin Käpylä nimistö, on peräisin Kalevalasta. Käpylässä on muun muassa Vipusentie, Nyyrikintie, Tapiolantie ja Ilmatterentie.
8. Käpylän pelastusasema
Kullervonkatu 7
Käpylän pelastusasema on yksi harvoista vanhoista paloasemista, joka on vielä käytössä. Punatiilinen asema rakennettiin vuonna 1931. Sen vieressä on suosittu leikkipuisto.
9. Karjalatalo
Käpylänkuja 1
Karjalatalo on karjalaisen heimon tyyssija Helsingissä. Talo valmistui vuonna 1974. Sen rahoittamiseksi karjalaiset taiteilijat esiintyivät lukuisissa tilaisuuksissa, joiden tuotto meni talon hyväksi.
Karjalatalossa on muun muassa näyttämö, ravintola ja kokoustiloja. Kirjastoon on koottu Karjala-aiheisia näytelmiä. Talon edustalla on Evakkoäiti-patsas, jonka on tehnyt taiteilija Juhani Honkanen.
10. Olympiakylä ja Kisakylä
Koskelantie
Koskelantien pohjoista puolta reunustava Olympiakylä rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten. Sinne oli tarkoitus majoittaa urheilijoita. Kylää perustettaessa päätettiin, että kisojen jälkeen talot tulevat asuinkäyttöön. Kisoja ei sodan takia järjestetty, joten asukkaat pääsivätkin muuttamaan niihin aiottua nopeammin. Funktionalismia edustavassa Olympiakylässä on 36 taloa, ja niissä toista tuhatta asukasta. Olympiakylän suunnittelusta vastasivat lähinnä arkkitehdit Martti Välikangas ja Hilding Ekelund.
Olympiakylä sijaitsee Koskelantien ja Väinölänkadun välisellä alueella.
Kun Helsinki sai vihdoin olympialaiset järjestettäväkseen vuonna 1952, rakennettiin urheilijoiden majapaikaksi Kisakylä. Se sijaitsee toisella puolella Koskelantietä kuin Olympiakylä. Kisakylä oli oiva paikka urheilijoille, sillä he pääsivät harjoittelemaan kätevästi Käpylän urheilupuistoon tai uimaan Kumpulan maauimalaan.
Argentiinalaiset urheilijat pitivät muistotilaisuuden heinäkuussa 1952 kuolleelle Evitalle eli Eva Peronille. Urheilijat pystyttivät Evitan kunniaksi muistotammia Koskelantie 17:n pihaan, jossa ne ovat edelleen pystyssä.
Staycation Käpylässä?
Käpylässä sijaitsee Park Hotel, jonne voi majoittua, jos haluaa viettää yön Käpylässä. Hotelli valmistui vuonna 1949 Helsingin olympialaisia silmällä pitäen. Pienehkössä hotellissa on 40 huonetta. Hotellin saunaosastossa kuvattiin 1990-luvulla Hyvät herrat -televisiosarjaa.
Syömään Käpylässä
Käpylässä on mukavia kortteliravintoloita ja kahviloita. Tässä vinkit:
- Käpygrillissä voit käydä syömässä tai juomassa. Viikonloppuisin bändejä. Osmontie 5. Kotisivut.
- Ravintola Nyyrikki, Taverna Pohjan Akka ja pub Päätön kana sijaitsevat samassa talossa Pohjolankadun alussa. Pohjolankatu 2. Kotisivut.
- Saurahuone. Pohjolanaukiolla sijaitseva pieni kahvila, joka keskittyy kestäviin raaka-ainevalintoihin. Pohjolankatu 43. Kotisivut.
- Sose. Vegaanipaikassa tarjolla lounasta sekä kahvia. Koskelantie 56. Kotisivut.
- Groovy. Amerin talossa sijaitseva Groovyssä voit syödä lounasta ja kuunnella viikonloppuisin bändejä. Mäkelänkatu 87. Kotisivut.
*****
Katso myös:
Turistina kotikaupungissa: Malmi