Tekijä: WalkHelsinki

Näyttelysuositus: Karoliina Hellberg Didrichsenin taidemuseossa

Didrichsenin taidemuseon kevään 2019 nimi on Karoliina Hellberg, joka on saanut nuorille taiteilijoille myönnetyn Pro Arte -tunnustuksen, johon sisältyy näyttely Didrichsenin historiallisessa miljöössä.

Suomenlinnassa työskentelevän 31-vuotiaan Hellbergin näyttelyssä nähdään 34 teosta, jotka ovat syntyneet vuosina 2014–2018. Pääpaino on yksityiskokoelmista lainatuissa, 2017–2018 valmistuneissa teoksissa, joista monet ovat nyt ensimmäistä kertaa nähtävillä Helsingissä. Uusia teoksia näyttelyyn on valmistunut seitsemän, joukossa maalauksia kankaalle ja paperille sekä lasiesineitä.

Hellberg on myös suunnitellut ja toteuttanut yhteistyössä Helsingin kivipainon kanssa näyttelyyn uniikin tapettiseinän.

Hellbergin näyttely on avoinna 25.1.-5.5.2019

Tässä kuvia näyttelystä:

Helsinkiin voit tutustua myös WalkHelsingin kaupunkikävelyillä:

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

10 kuvaa Helsingin vanhoista puhelinkopeista

Viimeisetkin lankapuhelimet poistuvat hiljalleen käytöstä, uutisoivat mediat. Uutisen innoittamana kaivoimme arkistoista kuvia Helsingin vanhoista puhelinkopeista. Muistatko vielä nämä, ja oletko kenties joskus jopa puhunut sellaisessa?

Mariankatu (1982)

Sama koppi Mariankadulla, mutta nyt vieressä on lehtikioski (1975)

Tämä koppi on Laajasalontien varrella (1960)

Puistolantie (1960)

Hesperian puisto (1970)

Koppi Hakasalmen huvilan edustalla (1996)

Kopit jäässä Töölössä (1973)

Vilhonkatu (1970)

Liikennelaitoksen rahastaja puhelinkopissa Rautatieasemalla (1971)

Nainen puhelinkopissa (1969)

Kuvat HKM (Eeva Rista, Volker von Bonin, Constantin Grünberg, Simo Rista, Jan Alanco, Pertti Oskala, Matti Honkavaara)

Helsingin historiaan voit tutustua myös WalkHelsingin kaupunkikävelyillä:

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

8 must-kohdetta Helsingissä, joissa käydä vuonna 2019

Oodi avattiin loppuvuodesta 2018.

Helsingissä on paljon uutta ja vanhaa nähtävää ja koettavaa. WalkHelsinki listasi paikkoja, joihin kannattaa tutustua vuonna 2019.

1. Oodi

Keskustakirjasto Oodi avasi ovensa joulukuussa 2018. Sinne kannattaa mennä pelkästään arkkitehtuurin takia. Kotisivut

2. Amos Rex

Lasipalatsin yhteyteen avattuun taidemuseoon on jonotettu ennennäkemättömällä innolla. Näyttelyt tulevat olemaan sekoitus uutta kokeilevaa nykytaidetta sekä 1900-luvun modernismia. Kotisivut 

3. Uusi Sauna

Jätkäsaaressa avattu korttelisauna Uusi sauna jatkaa Helsingin yleisten saunojen buumia. Kiukaat lämpiävät puupelleteillä. Saunan yhteydessä on myös ravintola, jossa voi käydä viilentymässä löyölyjen välissä. Kotisivut 

4. Imax-teatteri

Suomen ensimmäinen Imax-elokuvateatteri löytyy Itäkeskuksesta. Valtava kangas tarjoaa uudenlaisia elokuvaelämyksiä. Kotisivut

5. Redi

Kauppakeskus Redi Kalasatamassa avattiin syksyllä 2018. Se edustaa sokkeloineen ja käytävineen täysin uudenlaista kauppakeskuksen mallia. Cinemon-elokuvateatteri, kymmeniä ravintoloita, vaatekauppoja, vapaakaupunki ja paljon muuta. Kotisivut

6. Isosaari

Jos et ole vielä käynyt Isosaaressa, niin nyt on korkea aika. Sotilassaari avattiin yleisölle pari vuotta sitten. Laivayhteys Kauppatorilta. Kotisivut 

Vielä ehtii:

7. Lapinlahden sairaala

Kaupunki irtisanoi vuokrasopimukset ja vuokralaiset lähtevät sieltä vuoden 2019 aikana. Vielä ehti käydä haistelemassa tunnelmaa ja syömässä ravintolassa, käydä saunassa ja Aleksis Kiven huoneessa. Kotisivut 

8. Suomen Ilmailumuseo

Lentoaseman lähellä olevan Ilmailumuseon kohtalo on vaakalaudalla, kun tontin vuokrasopimus loppuu parin vuoden kuluttua. Vielä ehtii käydä tutustumassa suomalaisen ilmailun historiaan. Kotisivut 

* * * * *

Lisäksi kannattaa tutustua WalkHelsingin kaupunkikävelyihin!

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

Hienoja kaupunkikohtaamisia Ateneumin näyttelyssä

Ateneumin Kohtaamisia kaupungissa -näyttelyssä pääsee tutustuman vanhoihin kaupunkimaisemiin maalausten välityksellä. WalkHelsinki suosittelee keskittymään etenkin Helsingistä kertoviin kuviin ja grafiikoihin.

Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Marcus Collin, Antti Favén, Aarre Heinonen, Tove Jansson, Olli Lyytikäinen, Åke Mattas, Ulla Rantanen, Sigrid Schauman ja Esko Tirronen. Teoksista noin puolet on grafiikkaa.
Näyttely on avoinna 20.1.2019 saakka.

Tässä maistiaisia näyttelystä (kuvat: Ateneum):

Henry Ericsson: Fazerin baari (1931)
Väinö Kunnas: Kaupunkikuva (1926)
Aarre Heinonen: Kahvipöydässä (1938)
Harry Henriksson: Keskuskatu (1945)
Einari Wehmas: Katukuva (Syyskuva Töölöstä) (1946)

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

10 historiallista onnettomuuskuvaa Helsingistä

WalkHelsingin suosituilla Murhakävelyillä pääset tutustumaan kaupungin rikoshistoriaan, mutta on sitä poliiseja tarvittu näissäkin tapauksissa. Ja joskus myös palokuntaa ja ambulanssia. Keräsimme arkistojen kätköistä 10 kuvaa Helsingissä sattuneista onnettomuuksista.

Postijuna ajoi aseman seinään 1926.

Sompasaaren lastensiirtolan tulipalo kesällä 1936.


Aero Oy:n kone teki pakkolaskun VR:n makasiinien viereen 1925.


Raitiovaunu suistui kiskoilta Itäisellä Heikinkadulla (nyk. Mannerheimintiellä) vuonna 1920.

Säiliöauton ja raitiovaunun yhteenajo Mäkelänkadun ja Sturenkadun kulmassa 1955.


Kuorma-auto ajanut tieltä. Vuosi 1947.


Nordenskiöldinkadulla tulvii vuonna 1972.


Bore II tuhoutunut tulipalossa vuonna 1915.


Kolari ruuhkautti Turunväylän talvella 1970.


Kaatunut puu tukki Bulevardin 1960-luvulla.


Kuvat: HKM (Sundström Eric, Heinonen Eino, Rosenberg Harald, Okkola Bertel, Kannisto Väinö, Hakli Kari, Timiriasew Ivan, Rista Simo, Grünberg Constantin)

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

 

Tutustu myös suosittuihin visoihimme:

– Tunnetko ammatit Stadin slangilla?

– Testaa miten hyvin tunnet Helsingin lähiöt?

– Tunnetko Helsingin vanhoista kuvista?

– Tunnetko Helsingin rikoshistorian?

WalkHelsingin esittelyssä Kalastajatorpan joulupöytä

Legendaarisen Kalastajatorpan eli Fiskiksen joulupöytä on täyttänyt helsinkiläisten vatsoja vuosikymmeniä. Niin tänäkin vuonna. WalkHelsinki sai kutsun tulla tutustumaan tämän vuoden joulupöytään ja mielenkiinnolla kävimme katsomassa mitä sieltä löytyi.

Ravintolapäällikkö Reijo Junkkari on työskennellyt Kalastajatorpalla 1970-luvulta lähtien ja nähnyt monenlaista joulupöytää.

– Silloin aikanaan joulupöytä oli hyvin paljon raskaampi kun nykyään. Oli sylttyä, suolakalaa ja erilaisia punajuurisalaatteja. Nykyään tarjonta on kevyempää ja makuihin keskitytään enemmän. Yksi ero on myös se, että aikanaan täällä tehtiin enemmän itse; suolattiin kalat, ryöpättiin sienet ja paljon muuta, Junkkari kertoo.

Vuoden 2018 joulupöytä on runsas ja monipuolinen – ja kaunis. Runsaan kasvis- ja vegaanipöydän tarjottavat ovat tehty jouluisista raaka-aineista – kuten myskikurpitsasta, punajuuresta, kaalista sekä luumuista. Kalapöydästä löytyy muun muassa akvaviitti-graavattua lohta, kylmäsavusiikaa ja sahramilla maustettua fenkoli-katkarapusalaattia. Lämpimästä pöydästä saa karitsanniskaa, pihviä ja päivän kalaa. Palanpainikkeeksi voi jälkiruokapöydästä maistaa vaikkapa erilaisia jouluhalkoja.

Kalastajatorpan ketju lanseerasi myös oman jouluisen Gosa-glögin, jonka valmistaa Lignell & Piispanen. Mainiossa puolukkaglögissä on noin 15 prosenttia, joten vahvaa se on, kuten glögin kuuluukin.

Tässä maistiaisiksi muutamia kuvia Fiskiksen joulupöydästä:

Kalastajatorpan joululounaan hinta arkisin 68 € ja lauantaina 58 €/aikuiset, lapset 4-12 v. 29 € ja lapset alle 4 v. maksutta.

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

Retkivinkki: Nikkilän mielisairaala ja hautausmaa

Hieman erilaisempi syksyinen retkikohde on Nikkilän entinen mielisairaala Sipoossa. Laajaa aluetta on kunnostettu ja sairaalan rakennuksiin on tehty muun muassa asuntoja. Alueella voi kuitenkin kävellä ihan vapaasti.

Nikkilän mielisairaala perustettiin vuonna 1914 ja se oli Helsingin kaupungin sairaala, vaikka Sipoossa sijaitsikin. Sairaalan tunnettuja potilaita olivat muun muassa L. Onerva, Uuno Kailas ja ministeri Ritavuoren surmaaja Ernst Tandefelt. Paikka oli sairaalakäytössä vuoteen 1999.

Sairaalan lähistöllä metsän keskellä on mielisairaalan hautausmaa, jonne haudattiin sairaalan potilaita. Kaikkiaan hautausmaalle haudattiin yli 700 ihmistä, joista valtaosa sota-aikana. Hautakiviä ei ole säilynyt kuin muutama.

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

Näyttelijät ja laulajat Malmin hautausmaalla

Malmin hautausmaa on tunnelmallinen paikka lähteä tekemään omatoimista kävelykierrosta. Alue on valtavan suuri ja koko hautausmaata tuskin kerralla ehtii edes käydä läpi, joten hyvä teema on kierrellä vaikkapa laulajien ja näyttelijöiden haudoilla.

Tässä 8 tutustumisen arvoista kohdetta:

Tauno Palo

Ansa Ikonen

Armi Aavikko

Laila Kinnunen

Matti Pellonpää

Mikko Niskanen

Olavi Virta

Tapio Rautavaara

Sokkona ei tarvitse lähteä hautoja etsimään, sillä Helsingin seurakunnat on laatinut listan, johon on merkitty julkisuuden henkilöiden hautapaikat Malmilla. Se löytyy täältä. 

Tutustu myös WalkHelsingin opastettuihin kävelyretkiin Helsingissä:

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

Syksyinen Sipoonkorpi houkuttelee retkelle – 10 kuvaa

Sipoonkorven kansallispuisto on vain parinkymmenen minuutin matkan päässä Helsingistä. Sipoonkorpea on luonnehdittu Suomen metsäisimmäksi metsäksi ja toden totta – synkkää korpea ja vanhaa metsää siellä riittää.

Syksy on erinomaista aikaa käydä kävelyretkellä Sipoonkorvessa. Siellä saa kulumaan vaikka koko päivän. Parhaat paikat aloittaa kävelyretket ovat Byabäcken pohjoisessa, Bakunkärr idässä ja Tasakallion parkkipaikka Sotungissa. Lisätietoa Sipoonkorvesta löytyy Luontoon.fi-sivustolta.

Tässä tunnelmia ja kuvia syksyisestä Sipoonkorvesta.

Storträsk on suosittu kalastuspaikka. Pientä järveä kiertää pitkospuut, jotka ovat syyssateiden jäljiltä hyvin liukkaat. Kaunis paikka.

Kalkkiruukin luontopolun varrella on Högberget, joka on alueen korkein kohta. Sieltä on mainiot näkymät Sotungin pelloille.

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

 

Luontopolku kiertää vanhan kalkkikaivoksen vierestä.

Sipoonkorvessa on monia hiidenkirnuja.

Nimensä mukaisesti alue on synkkää korpimetsää.

Nuotiokallio on vaikuttava seinämä, joka on kymmeniä metrejä pitkä ja kymmenisen metriä korkea.

Retken voi päättää laavulle, jossa voi grillata makkaraa. Sipoonkorven laavut sijaitsevat Ängesbölessä ja Kalkkiruukin luontopolun varrella.

Tutustu WalkHelsingin opastettuihin kävelyretkiin Etusivulla.

Kävelyretki Taivaskalliolle

Iltakävelyn retkikohteeksi kannattaa joskus valita Taivaskallio Käpylässä. Paikalliset kutsuvat sitä Taivariksi.

Taivaskallio on Helsingin korkein luonnonmukainen kohta. Vain täyttömäet ovat korkeampia. Taivarilta onkin erinomaiset näkymät moneen suuntaan.

Taivaskallion laella on toisen maailmansodan aikaisia tykkipattereita ja yksi museotykki muistuttamassa noista ajoista. Siellä on myös pikkulottien ja sotilaspoikien muistokivi. Kalliolle vievä tie on nimetty Pekka Jokipaltion mukaan. Hän johti suurpommitusten aikaan Helsingin ilmapuolustusta.

Taivaskallion huipulla on pieni lampi, jonka ääressä on mukavaa syödä eväsleivät.

Katso kuvat Taivaskalliolta:

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

 

Tiedätkö, mistä löytyy Tapio Wirkkalan veistos Suomen leijona?

Tapio Wirkkala (1915-1985) on maamme historian tunnetuimpia muotoilijoita, ja monet tuntevat esimerkiksi hänen Iittalalle suunnittelemia astioita.

Mutta hieman vieraammaksi suurelle yleisölle on jäänyt hänen veistoksensa. Helsingistä löytyy Suomen leijona -patsas, vuodelta 1943. Se sijaitsee Suomenlinnassa Merisotakoulun pihalla, jonne on kaikilta vapaa pääsy.

Graniittiveistos suunniteltiin sota-aikana Äänislinnaan (eli Petroskoihin). Tarkoitus oli pystyttää taisteluiden muistomerkki Äänislinnan keskusaukiolle. Kun suomalaiset joutuivat perääntymään, Wirkkalan tekemä patsas tuotiin mukana Suomeen.

Veistos sai uuden kodin Merisotakoulun pihalta.

[useful_banner_manager banners=2 count=1]

Oletko huomannut vanhan höyryveturien vesipostin?

Kun Kauppatorilta kävelee Katajanokalle, niin hieman ennen Allas Sea Poolia eteen tulee vanha vesiposti. Siitä kävelee usein ohi, eikä edes noteeraa historiallista maamerkkiä.

Höyryveturin vesiposti on jätetty rantaan muistoksi niiltä ajoilta, kun Katajanokan ja Länsisataman välillä vielä oli junayhteys. Rata lakkautettiin vuonna 1980. Vesipostin kylkeen on kiinnitetty aiheesta kertova laatta.

Mukavaa, että kaupunkiin jätetään tällaisia pieniä herkkupaloja paikallishistorian ystäville.


WalkHelsingin blogissa reissataan Helsinkiä ristiin rastiin ja bongaillaan kaikkea kiinnostavaa ja erikoista.

[useful_banner_manager banners=2 count=1]