Huippukokit avaavat uuden ravintolan Punavuoreen

Suomen tunnetuimpiin keittiömestareihin kuuluvat ravintolayrittäjät Kari ”Kape” Aihinen ja Olli Kolu avaavat ravintolan Antiloopin Merikortteliin. Telakkakadulle sijoittuva ravintola avautuu näillä näkymin joulukuussa 2023.

– Meillä on jo pitkään kytenyt unelma avata oma ravintola Helsinkiin. Koronan jälkeen tarve päästä takaisin juurillemme vain vahvistui. Uusi ravintolamme sijaitsee kerrassaan herkullisella paikalla Punavuoressa, ja se tulee olemaan täysin meidän näköisemme. Pääosassa ovat hyvin tehdyt annokset, korkealaatuiset raaka-aineet ja hyvä fiilis. Satsaamme myös laadukkaaseen pöytiin tarjoiltuun lounaaseen, Kari Aihinen kertoo.

Aihinen ja Kolu ovat pitkän linjan ravintola-ammattilaisia, jotka luotsaavat yhdessä menestyksekästä Roster Turku -ravintolaa. Lisäksi he pyörittävät suosittua Chefslive-kokkikoulua. Miehet ovat kerryttäneet työkokemusta legendaarisessa ravintola Savoyssa ja muissa fine dining -ravintoloissa. Lisäksi he ovat olleet mukana Roster Helsingin ja ravintola Versionin toiminnassa. Aihinen tunnetaan myös mm. Kaappaus keittiössä ja MasterChef Suomi -ohjelmista sekä keittokirjoistaan.

Luvassa kaupungin mielenkiintoisimpia makuelämyksiä

Uuden à la carte -ravintolan ruokafilosofia perustuu Aihiselle ja Kolulle tyypillisiin juureviin, ajattomiin ja sesonkiin sidottuihin makuihin. Laadun takeena toimii ravintoloitsijoiden pitkä kokemus ja klassisen keittiön tausta. Aihinen ja Kolu aikovat vaalia myös hyvää hinta-laatusuhdetta, ja asiakaskunnasta kysyttäessä he toivottavat kaikki tervetulleiksi bisnesväestä ohikulkijoihin.

– Ruokatarjonta tulee heijastamaan tyyliämme ja taustaamme pienellä modernilla lisällä. Kokkaamme sesonkeja ja raaka-aineita kunnioittaen. Ruoan lisäksi juoma on iso osa syömisen nautintoa. Tämä tulee näkymään laadukkaassa juomatarjonnassa cocktaileista viineihin, joita saa myös laseittain. Meille voi piipahtaa nauttimaan matalalla kynnyksellä, Olli Kolu sanoo.

Illallista tarjoillaan maanantaista lauantaihin ja lounasta maanantaista perjantaihin. Tilan sydämenä toimii upea ja yhteisöllinen avokeittiö, josta henkilökunta ja ravintoloitsijat voivat tervehtiä ohikulkevia asiakkaita. Asiakaspaikkoja ravintolaan tulee noin 80, jonka lisäksi yläkerrasta löytyy kabinetti yksityistilaisuuksia varten. Tilaan tulee myös tyylikäs baari, joka tuo mielenkiintoisen säväyksen Punavuoren vilkkaaseen after work -kulttuuriin.

Tässä ovat Helsingin suosituimmat museot

Museovirasto on julkaissut tilastot vuoden 2022 museokäynneistä. Helsingissä eniten kävijöitä keräsi kansallismuseo, jossa vieraili hieman yli puoli miljoonaa kävijää. Se oli eniten myös kaikista Suomen museoista. Toiseksi tilaistoitiin Kansallisgalleria, joka pitää sisällään kolme eri museota.

Tässä lista Helsingin suosituimmista museoista:

  1. Suomen kansallismuseo, 544 000 kävijää
  2. Kansallisgalleria (Ateneum, Kiasma, Sinebrychoff), 397 000
  3. Helsingin kaupunginmuseo, 318 000
  4. Amos Rex, 241 000
  5. Luonnontieteellinen keskusmuseo, 210 000
  6. Designmuseo, 130 000
  7. Sotamuseo, 125 000
  8. HAM, 107 000
  9. Suomen valokuvataiteen museo, 70 000
  10. Didrichenin taidemuseo, 52 000

Tilastoihin pääset tutustumaan täällä.

Hakaniemeen uusi kattoterassi

Toisen linjan ja Porthaninkadun kulmaan rakentuvaan Lyyra-kortteliin on tulossa Hakaniemen ja Kallion alueen ensimmäinen kattoterassi, kun Bistro O mat avaa uuden ravintolan korttelin toimistotalon ylimpään kerrokseen. Ravintola avautuu loppukesästä 2023.

Helsingin keskustassa on ollut jo pitkään mahdollista nauttia ravintolaillallisesta tai lasillisesta kaupungin kattojen yllä, mutta Pitkänsillan toiselta puolelta kattoterassit ovat toistaiseksi puuttuneet. Nyt keskustaa ja merta pääsee tähyilemään ensimmäistä kertaa uudesta näkökulmasta, kun Bistro O mat avaa uuden ravintolan Lyyra-korttelin toimistotalon 9. kerrokseen.

Yrittäjäpariskunta Päivi ja Marko Palovaaran pyörittämä Bistro O mat toimii ennestään Tapiolassa ja Kirkkonummella. Lyyraan aukeava ravintola on ensimmäinen laatuaan Helsingissä.

– Kohde houkutteli meidät tänne. Olemme etsineet jo pitkään sopivaa tilaa Helsingistä. Lyyra on rakennuksena hieno, ja ravintolatilan valoisuus ja upea terassi tuntuivat heti meille omalta, iloitsee Päivi Palovaara.

Uuden ravintolan keskiössä ovat rento tunnelma ja laadukkaista raaka-aineista valmistettu herkullinen ruoka. Inspiraatiota haetaan erityisesti ranskalaisesta keittiöstä.


Lyyran Bisto O mat tulee olemaan avoinna maanantaista lauantaihin lounaasta aina iltamyöhään asti. Asiakaspaikkoja ravintolan sisätiloihin tulee noin 150.

Lyyra-korttelin ensimmäinen osa valmistui helmikuussa. Uuden toimistotalon katutasoon avautuivat alkukesästä Ville Haapasalon georgialaista katuruokaa tarjoileva ravintola Adzika sekä Smash-hampurilaisiin ja cocktaileihin erikoistunut bistro The Cave.

Korttelin toinen osa saavutti harjakorkeuden maaliskuussa. Siltasaarenkadun toiselle puolelle tulevaan rakennukseen valmistuu vuokra-asuntoja sekä Suomen ensimmäinen Citybox-hotelli. Lisäksi tiloihin avaavat muun muassa nuudeliravintola Fat Ramen ja uusia kiinnostavia ravintolakonsepteja yhteen kokoava Urban Gourmet food court.

Lyyra-korttelin rakennuttaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva.

Helsingin kesäteatterit

Kesäteatterit kuuluvat kesään kuin aurinko ja jäätelö. Helsingissä on lukuisia kesäteattereita, joissa voi katsoa vakavaa draamaa, kepeää komediaa ja koko perheen näytelmiä.

Listaamme tähän alle Helsingissä toimivia kesäteattereita. Linkeistä pääsette teattereiden kotisivuille katsomaan kesän tarjontaa.

Suomenlinna

Stadin kesäteatterista ehkä se legendaarisin. Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnakkeessa teatteriesityksiä pyörittää Ryhmäteatteri. Vuosien saatossa siellä on nähty monia suuria esityksiä Tuntemattomasta sotilaasta lähtien. Kotisivut

Kivinokan kesäteatteri

Teatteri Tuli on toiminut Kivinokassa kesästä 2021 lähtien. Ohjlemistossa kevyttä kesäviihdettä aikuisille ja usein myös esityksiä perheen pienemmille. Katettu katsomo. Tutustu ajankohtaiseen tarjontaan kotisivuilla

Laajasalon huvilateatteri

Laajasalon teatterissa draama ja lastenteatteri kulkevat sulassa sovussa käsi kädessä. Ammattijohtoinen harrastajateatteri. Tutustu ohjelmistoon kotisivuilla

Mustikkamaan kesäteatteri

Ylioppilasteatterin kesäisiä näytöksiä pääsee katsomaan Mustikkamaalle. Taatusti yllättävää ja erilaista kesäteatteria. Katso ohjelma kotisivuilta

Tervasaaren kesäteatteri

Kuvankauniissa Tervasaaressa, aivan kantakaupungin kupeessa, näytöksiä pitää Helsingin kesäteatteri. Ohjelmisto on monipuolinen sekoitus vakavaa draamaa ja koko perheen esityksiä. Katso ohjelmisto kotisivuilta

Puotilan kesäteatteri

Puotilan kartanon yhteydessä toimiva kesäteatteri tarjoaa esityksiä sekä aikuisille että lapsillekin. Tutustu tarjontaan kotisivuilla

Helsingin parhaat rantakahvilat

Meri on olennainen osa Helsinkiä. Ja yhtä tärkeä osa Helsingin kesää ovat ihanat rantakahvilat, joita kaupungissa on lukuisia. Kesäiset sunnuntai- ja iltakävelyt eivät ole täydellisiä, jos matkan varrelle ei osu mukavaa kahvilaa.

Listaamme tässä Helsingin 10 kohdetta, joissa kannattaa käydä pullakahvilla:

Cafe Torpanranta

Munkkiniemessä sijaitseva kahvila on paikallisten suosikki, jonne saavutaan kauempaakin. Kahvittelun yhteydessä voi käydä kävelyllä ihastelemassa Munkkiniemen vanhaa arkkitehtuuria tai kierrellä rantoja pitkin. Kotisivut

Kaivopuiston kahvilat

Suomen tunnetuimman puiston kahvilat eivät juuri esittelyä kaipaa. Kaivopuiston rannalla herkkusuita ja kahvinjanoisia hemmottelevat Cafe Carusel, Cafe Ursula ja Mattolaituri. Niiden terasseille on mukava päättää pieni puistokävely. Kotisivut: Cafe Carusel, Cafe Ursula, Mattolaituri

Kivinokan kesäkahvila

Herttoniemessä Kivinokan uimarannalla on pieni kesäkahvila. Kivinokassa on pitkät kesäkahvilaperinteet. Metroasemalta tulee kahvilalle kävelyä mukavat kaksi kilometriä, jonka aikana kahvijano vain yltyy. Kiva retkikohde.

Cafe Regatta

Regatan korvapuustit ovat klassikoita. Kahvila sijaitsee Töölössä Sibeliuspuiston ja soutustadionin välimaastossa. Kahvittelun yhteydessä kannattaa käydä ihailemassa Sibelius-monumenttia tai kävelyllä Rajasaaressa. Kotisivut

Kahvila Kampela

Itä-Helsingin Vuosaaresta löytyy eräs kaupungin viehättävimmistä kahviloista. Kampela palvelee sekä paikallisia asukkaita että Uutelan ulkoilualueen retkeilijöitä. Ennen kahvia voi käydä kävelemässä Uutelan luontopolut, jotka kulkevat merenrannoissa ja metsissä. Facebook-sivut

Linnunlaulun kahvilat

Töölönlahti on kaupungin suosituimpia ulkoilupaikkoja keskeisen sijaintinsa takia. Linnunlaulun huvila-alueella on vierekkäin kaksi kivaa kahvilaa, joista on mukavat näkymät lahdelle. Kotisivut: Sinisen huvilan kahvila, Art Cafe Taideterassi

Paseo Cafe & Grill

Lauttasaari on hienoista merellistä Helsinkiä. Sen rannat ovat upeita ja suosittuja ulkoilumaastoja. Lauttasaaren eteläosassa ulkoilijoita palvelee Paseo Cafe & Grill. Sieltä saa sekä tuhdinpaa ruokaa, pientä makeaa ja myös gelatoa. Kotisivut

Johan & Nyström

Katajanokalla sijaitseva kahvila, jonka terassilta on kesällä mukavat näkymät Pohjoisrantaan. Kahvilaan on vain muutaman minuutin matka Senaatintorilta. Samalla kannattaa käydä ihailemassa Katajanokan komeita jugend-kortteleita ja valtavia jäänmurtajia, joiden satama on vieressä. Kotisivut

Kahvihuone Mieritz

Seurasaaren ulkomuseon sillan pielessä on vanha metsänvartijan talo, jossa nykyisin toimii kahvila. Se on saanut nimensä rakennuksen arkkitehdin Frithiof Mieretzin mukaan. Kahvilassa kannattaa poiketa joko menomatkalla Seurasaareen tai viimeistään sieltä poistuessa. Kotisivut

Kustaa Saksin ryijyjä ja Betoniunelmia

Nyt kannattaa suunnata nenä kohti Designmuseota ja sen vieressä sijaitsevaa Arkkitehtuurimuseota. Molemmissa on menossa kiinnostavat näyttelyt.

Kustaa Saksi Designmuseossa

Unen ja valveen rajamailla, alitajunnan ja tietoisuuden rajamailla, taiteen, muotoilun ja käsityön rajamailla. Designmuseon 150-vuotisjuhlavuoden päänäyttely on laaja katsaus tekstiilitaiteilija Kustaa Saksin uraan ja yli 10 vuotta jatkuneeseen yhteistyöhön Alankomaissa toimivan TextielLabin kanssa.

Saksin töissä yhdistyvät digitaalinen ja analoginen työskentely. Tietokoneella ja käsin piirretyt kuvat muuttuvat tekstiiliteoksiksi 1800-luvulla kehitetyllä jacquard-kudontatekniikalla.

Amsterdamissa asuvan Kustaa Saksin omaleimaisessa tyylissä sekoittuvat fraktaalit, migreenikuviot, psykedelia, geometria sekä kulttuuriset viittaukset ja kasvioppi. Saksi työskentelee nykyaikaisten kuvakudosten parissa, joissa sekoittuu analoginen ja digitaalinen tekniikka.

Kustaa Saksi: Rajamailla, Designmuseossa 5.5.-15.10. 2023.

Betoniunelmia Arkkitehtuurimuseossa

Designmuseon vieressä olevassa Arkkitehtuurimuseossa on esillä näyttely, joka esittelee 1970-luvun arkkitehtuuria. Se on aihe, joka herättää keskustelua, mielipiteitä ja ristiriitoja. Arkkitehtuurin 1970-luku mielletään betonielementtien, tasapäisyyden ja tehokkuuden ajaksi. Tuon ajan arkkitehtuuri on ehtinyt peruskorjausikään ja sitä puretaan nyt ennätystahtia. Pitäisikö sen ajan rakennuskantaa säästää ja suojella? Olemmeko oppineet mitään vanhoista virheistämme?

Betoniunelmia avaa kiistanalaisen vuosikymmenen arkkitehtuuria ja ajan ilmiöitä kutsuen elämykselliselle retkelle 1970-luvun Suomeen. Tällä vuosikymmenellä Suomessa unelmoitiin talouskasvusta, hyvinvoinnista ja tasa-arvosta. Betoniunelmia jatkaa Arkkitehtuurimuseossa menneiden vuosikymmenien arkkitehtuuria käsittelevien näyttelyjen sarjaa, jossa on nyt saavuttu 1970-luvulle asti.

Betoniunelmia ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin, Arkkitehtuurimuseossa 17.5.–15.10.2023

Tullimuseossa autolauttojen historiaa

Tullimuseon uudessa Lautalla lännestä -teemanäyttelyssä tutustutaan autolauttaliikenteen ja Tullin yhteiseen tarinaan aina 50-luvulta nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Autolauttaliikenne on meille tuttua arkipäivää – Itämeren autolautoilla seilaavat niin risteilymatkustajat kuin rahtirekat. Arkisella lauttaliikenteellä on kuitenkin ollut valtava merkitys Suomelle paitsi talouden myös kulttuurin näkökulmasta. Autolautat ovat toimineet porttina ja liittäneet meidät läntiseen maailmaan.

Tullimuseon uudessa näyttelyssä pääset sukeltamaan autolauttojen tarinaan. Näe, mistä kaikkialta autolautoilla on lähdetty maailmalle tai kokeile itse, miten rahtikuorman sinetöinti varmistetaan. Tullimuseon pysyvä näyttely puolestaan kertoo laajemmin tullitoiminnan historiasta Suomessa.

Suomenlinnan Susisaaressa sijaitseva Tullimuseo on mainio kesän päiväretkikohde kaikenikäisille. Samaan vierailuun voi helposti yhdistää muitakin Suomenlinnan lukuisista nähtävyyksistä. Vaihtuvan teemanäyttelyn lisäksi Tullimuseossa voi tutustua laajemmin Tullin historiaan ja sen merkitykseen yhteiskunnassamme. Museossa on esillä esimerkiksi aikojen saatossa salakuljetettuja esineitä, Tullin toimintaan liittyviä työvälineitä ja vanhan ajan virka-asusteita.

Tullimuseoon on ilmainen sisäänpääsy.

Maauimalat avataan räpin ja DJ:n tahdissa

Maauimalat ovat oleellinen osa Helsingin kesää, ja monille Uimastadionin aukeaminen onkin merkki kesän alkamisesta. Uimastadion avataan tänä vuonna äitienpäivänä sunnuntaina 14.5. kello 9.00. Uimastadika on avoinna syyskuun 10. päivään asti.

Uimastadikan avajaisten ja äitienpäivän kunniaksi sadalle ensimmäiselle asiakkaalle on maksuton kahvitarjoilu. Lisäksi avajaispäivänä järjestetään kaksi maauimalan sisäänpääsymaksuun sisältyvää vesijumppaa. Ensimmäinen hyppyaltaassa järjestettävä vesijumppa on kello 10.00, ja toinen on kello 12.00. Hyppyaltaassa järjestettävät vesijumpat kestävät 45 minuuttia, ja niiden enimmäisosallistujamäärä on 50 henkilöä.

Avajaispäivän aikana juhlamusat Uimastadikalla loihtii DJ RNo, joka on niittänyt mainetta niin Suomen kuin ulkomaiden keikkapaikoilla. DJ RNon letkeä setti sisältää uusia hittejä ja vanhoilla klassikoilla höystettynä. DJ RNon musiikit alkavat heti aamusta, ja setti jatkuu rennon lungisti pitkin päivää.

Uimastadionia on myös valmisteltu kesäkuntoon. Sisääntuloa on remontoitu, ja Uimastadikan edustalle on pystytetty uusia pyörätelineitä. Lisäksi maauimala-alueelta löytyvät jo aiemmilta kesiltä tutut ja suositut aktiviteetit, kuten monipuolinen ulkokuntosali, ulkosählykaukalo, koripallo- ja rantalentiskentät, pingispöydät, sisäkuntosali, jättishakkialue, lasten leikkialueet ja piknik-pöydät pelialustoineen. Uimastadikalta on myös mahdollista lainata panttia vastaan niin sähly-, koris- ja rantalentisvälineitä sekä mm. shakkinappuloita. Nälkä ei myöskään Uimastadionilla pääse yllättämään, sillä kahvilaravintola palvelee tutusti maauimalan alueella.

Kumpulan maauimala avataan urbaanien rytmien tahdissa

Kumpulan maauimala avataan viikko Uimastadionin jälkeen sunnuntaina 21.5. kello 9.00. Kumpulan avajaispäivää tähdittää suomalainen rap-artisti Stoge, joka heittää avajaispäivänä peräti kolme settiä. Energiseksi esiintyjäksi kuvaillun Stogen setit Kumpulassa ovat kello 14.00, 16.30 ja 19.30.

Kumpulan maauimala on Uimastadionin tapaan valmisteltu viimeisen päälle kesää varten. Kumpulastakin löytyy rantalentis- ja korisalueet, laadukas ulkokuntosali, pingispöytiä sekä piknik- ja lasten leikkialueet. Lisäksi alueelle on asennettu lisää piknik-pöytiä, joissa voi myös pelata mm. shakkia tai ludo-peliä. Pelinappuloita saa maauimalasta lainaksi panttia vastaan, kuten myös nyrkkeily-, koris- ja rantalentisvälineitä. Myös Kumpulassa toimii kahvilaravintolayrittäjä.

Lähde: Helsingin kaupunki

Lentoasemalle 17 uutta ravintolaa ja myymälää – katso koko lista

Helsinki-Vantaan lentoasemalle avataan ennätysmäärä uusia ravintoloita, kahviloita ja myymälöitä. Finavian mukaan palveluiden kehittämisessä seurataan trendejä ja matkustajien toiveita.

Kaikkiaan Helsinki-Vantaalle avautuu kesän ja syksyn aikana 17 uutta ravintolaa ja myymälää. Uudet palvelut luovat lentoasemalle noin 170 uutta työpaikkaa. Liiketilaa valmistuu noin 3 000 neliötä lisää, mikä laajentaa liiketilat terminaalissa 29 000 neliöön.

Kesällä avautuu yhteensä kymmenen uutta ravintolaa ja kahvilaa. Joukossa ovat muun muassa hampurilaisravintola Bastard Burgers, kasvispainotteista ruokaa tarjoava Fafa’s ja rento Toastery-kahvila. Legendaarinen Oak Barrel lisää reilusti kesän aikana asiakaspaikkojansa ja ruokatarjontaansa, mutta muutoin monen matkustajan suosikkipubi säilyy entisellään.

Syksyllä 2023 ovensa avaa seitsemän uutta myymälää. Niitä ovat esimerkiksi ekokauppa Ruohonjuuri, muumimyymälä Moomin Shop, Kankurin Tuvan ympärivuotinen joulumyymälä sekä koru- ja designmyymälä Via Minnet.

Suurin osa ravintoloista ja myymälöistä sijoittuu uudelle elämykselliselle palvelu- ja kohtaamisalueelle, joka rakentuu parhaillaan entisen lähtöaulan paikalle. Helsinki-Vantaan isoon palvelu-uudistukseen ja palvelu- ja kohtaamisalueen valmistumiseen huipentuu myös Finavian 10-vuotinen investointiohjelma, joka päättyy syksyllä.

Helsinki-Vantaan uudet ravintolat, kahvilat ja myymälät:

– Aasialainen ravintola Asian Kitchen
– Hampurilaisravintola Bastard Burgers
– Kotimainen kasvispainotteinen ravintola Fafa’s
– Matkamuistomyymälä Finspiration by Kankurin Tupa
– Ympärivuotinen joulumyymälä by Kankurin Tupa
– Leipomotuotteisiin erikoistunut kahvila Kaffet Bakery
– Muumimyymälä Moomin Shop
– Pizzeria Pala Pizza Bar
– Kotimainen kahvila Robert’s Coffee
– Ekokauppa Ruohonjuuri
– Kotimainen kahvila Toastery
– Kotimainen kahvila Tori Kitchen & Café
– Second hand -liike Relove
– Voileipäravintola Subway 24/7
– Kahvila Starbucks
– Koru- ja designmyymälä Via Minnet
– Vaateliike Boss & Ralph Lauren

Uusi kattoterassi Katajanokalla

Miltä tuntuisi nauttia valoisasta kevätyöstä hyvässä seurassa Katajanokan sydämessä, upouudella kattoterassilla, hyvä ruoan, juoman ja ystävien seurassa?

Helsingin kattoterassitarjontaan on tullut mahtava uusi lisä, kun Katajanokalla Jungmannin talossa sijaitseva Beaky Basterd & Co laajensi toimntaansa talon ylimpään kerrokseen. Katutason Beaky Basterd & Co panostaa vieraanvaraiseen palveluun, välimerelliseen drinkkituotteeseen sekä Helsingin parhaaseen baariruokaan.

Uusi kattoterassi Beaky Peak on keskustan uusin hotspot tyylikkäisiin illanviettoihin. Baari on suurelta osin katettu, joten upeista näkymistä pääsee nauttimaan säällä kuin säällä.

– Kattoterassimme elävöittää ja rikastaa jo ennestään tunnelmallista Katajanokan aluetta, toteaa alan PRO-palkinnolla tunnustettu ravintolapäällikkö Ville Liikanen, joka on aiemmin vastannut mm. Hotelli Kämpin baaritoiminnasta.

– Terassilla voi viettää iltaa ympäri vuoden myös saunoen ja porealtaassa nautiskellen – nämä toki vain ennakkovarauksella.

Välimerellisiä herkkuja

Beaky Basterd & Co:n keittiö tarjoaa illanistujaisiin pitapohjaisia aterioita välimerellisellä twistillä. Välimeren henkeä annoksiin tuovat mustekala, feta ja monet muut eteläiset maut, kuvailee Liikanen.

– Toki keittiömme joustaa ja esimerkiksi yritystilaisuuksiin kehitämme purtavat asiakkaan toiveiden mukaan. Juomaksi voit valita esimerkiksi laadukasta samppanjaa, maukasta viiniä tai maistuvia drinkkejä.

Yksäreihin ja yritysjuhliin 120 asiakaspaikan kattoterassi on ihanteellinen lokaatio. Ulkotilojen lisäksi pitkälti katettu terassi toimii hienosti myös kevään ja syksyn aikana. Terassikesä alkaakin Katajanokan katolla aiemmin ja loppuu myöhemmin kuin muualla ydin-Helsingissä.

– Toivotamme sekä uudet että jo ennestään tutut Beaky Basterd & Co:n asiakkaat yläkertaan viettämään upeita terassi-iltoja. Sen elämyksen saat vain parin sporapysäkin päässä keskustasta, toteaa Liikanen.

Teksti: Kaisa Mäntyranta

Beaky Basterd & Co / Beaky Peak, Ankkurikatu 5, 00160 Helsinki

Lähde: Toptaste

Kaukasialainen ravintola Bridge avasi Erottajalla

Aitoihin raaka-aineisiin ja perinteisiin Kaukasian resepteihin perustuva ravintola Bridge avasi vapun alla ovensa Helsingin Erottajan- ja Uudenmaankatujen kulmassa. Sieluaan myöten kaukasialaisen ravintolan sydämenä on puuhiiligrilli. Bridgen upeita puitteita täydentävät uusrenessanssia ja jugendia henkivä sisustus.

Ravintola Bridge on Salmisen ja hänen georgialasisyntyisen miehensä Nikolozi ”Nika” Nikuradzen viides ravintola. Neljä muuta ovat laajaa suosiota saaneet Rioni-ravintolat Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

– Halusimme tehdä Bridgestä erilaisen kuin Rioneista laajentamalla teemaamme Georgiasta muihin Kaukasian maihin. Sananmukaisesti Bridge pyrkii toimimaan siltana alueen erilaisten keittiöiden ja makujen välille, Salminen perustelee.

Menu on Nika Nikuradzen käsialaa. Reseptiikka on niin lähellä aitoa kuin Suomessa vain voi olla.

Valtaosa raaka-aineista ja mausteista tulee suoraan Kaukasiasta

Ravintola Bridgen keittiö pyrkii mahdollisimman tarkkaan autenttisuuteen.

– Annosten ja menun suunnittelusta pitää huolen Nikan Suomessa asuva georgialainen äiti, joka suhtautuu ruokaan suurella intohimolla. Hän oli kotimaassaan koko suvun arvostama kokki, jonka keittotaito tunnetaan oman perheen ulkopuolellakin, Salminen kehuu anoppiaan.

Bridgen sieluna on aito puuhiiligrilli. Menu on lihapainotteinen, kuten kaukasialainen ruoka yleensä, mutta vegaanisten ja kasvisruokien valikoima on laaja. Tuhdit pataruoat ja grilliannokset muodostavat ruokalistan ytimen. Niitä täydentävät keitot, salaatit, itsevalmistetut leivät ja jälkiruoat. Hatsapurit, kebabit ja baklava kuuluvat luonnollisesti listalle. Annokset ovat täyttäviä ja suuria.

– Hatsapurin resepti on salainen. Listalla on lammasta, vuohenlihaa, ankanrintaa, kanaa ja porsasta. Kasvisruokina on muun muassa maukasta kasvispataa, sieniä ja täytettyä munakoisoa. Kaukasialaiseen perinteeseen kuuluu, että vieraan ei tarvitse lähteä nälkäisenä, Salminen luettelee.

Arvotalon ensimmäisessä kerroksessa

Sijainti on aivan Helsingin sydämessä, Erottajankadun ja Uudenmaankadun kulmassa. Sisäänkäynti on Uudenmaankadun puolelta. Suurista ikkunoista avautuu näkymät Erottajalle ja Dianapuistoon.

Kiinteistöllä on arvokas historia. Arkkitehtonisesti ainutlaatuinen rakennuskokonaisuus on valmistunut kolmessa osassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tyylillisesti kokonaisuus edustaa sekä jugendia että uusrenessanssia. Rakennukset peruskorjattiin huolellisesti pari vuotta sitten.

Huoneet ovat yli neljä metriä korkeat. Yksi kiinnostavimmista ravintolan tiloista on kulmasali, jonka kuusikulmainen muoto on säilynyt alkuperäisenä.

– Olemme pyrkineet säilyttämään rakennuksen arvokkuuden. Emme halunneet muuttaa juuri mitään. Koko kiinteistä ja sisätilat toimivat myös siltana eri kulttuurien ja aikakausien välillä. Olemme ylpeitä kokonaisuudesta, Salminen perustelee.

Kaukasialainen ravintola Bridge. Osoite: Erottajankatu 2, Helsinki. Kotisivut.

Lähde: Viisi tähteä

Näyttelyarvio: Kesytön taide kansallismuseossa

Suomen kansallismuseon viimeinen näyttely ennen vuosia kestävää remonttia on keskittynyt taidemaailman marginaaliin. Kesytön taide -näyttely esittelee outsider-taiteilijoita meiltä ja muualta. Outsider-termillä viitataan taiteilijoihin, jotka ovat niin sanotun korkeataiteen ulkopuolella. Sillä on monta rinnakkaistermiä: ITE-taide, marginaalitaide, naiivi taide, art brut, jne.

Suomessa tällainen taide on yleistä. Maaseutujen kyläkoulut ja -kahvilat täyttyvät paikallisesta marginaalitaiteesta. Näyttelyitä järjestetään ladoissa ja työväentaloilla. Mieleen tulee ensimmäisten joukossa Kauhajoella Alpon savannia pitävä Alpo Koivumäki (vuoden ITE-taiteilija 2023) ja Parikkalassa Hiljaisen kansan luonut Reijo Kela. He ovat paikallisia sankareita, joita usein on pidetty myös kylähullun maineessa.

Silvino Hector da Rosa Pratas, Hullu sillalla, 1999

Kansallismuseon näyttelyssä on esillä 280 teosta 46 outsider-taiteilijalta. Heitä yhdistää muun muassa se, että he ovat itseoppineita ja työskentelevät taideinstituutioiden ulkopuolella. Monet heistä ei edes halua ammattitaiteilijoiksi. Usein he karttavat julkisuutta. Outsider-taide on viime vuosina nostanut päätään, siitä on tullut keräilykohde ja taidetta on esitelty Venetsian Biennaalia myöten.

Kansallismuseon näyttelyn ovat kuratoineet taidehistorioitsija Tuula Karjalainen sekä kulttuurituottaja Liisa Heikkilä-Palo. Teokset ovat lainassa muun muassa K. H. Renlundin museosta Kokkolasta ja Saarijärven museosta.

Näyttely on monin paikoin riemastuttava. Naivistiset kristushahmot ja hollantilainen mäkihyppääjä saavat väkisin hymyn naamalle. Jussi Tukiainen on tehnyt laivan kanojen luista. Franjo Klopotanin kuvissa yhdistyy Teletappien maailma ja Salvador Dali. Viehättävimpiä teoksia ovat Tyyne Eskon poliittiset maalaukset. Hänen mielestään Kekkonen oli ainoa oikea poliitikko, muut olivat selkärangattomia oman edun tavoittelijoita. Esko maalasi itsensä tauluihin koiransa kanssa. Hän edusti kuvissa pientä ihmistä.

Tyyne Esko, Kalliit siivet, 1982.

Näyttely on rakennettu pitkälti olemassa olevien kokoelmien varaan, jotka nyt on saatu lainaan. Niiden ehdoilla mennään. Mutta se on näyttelyn ensimmäinen kirous. Valtaosa teoksista on ulkomaalaisia. Saksalainen tai englantilainen outsider-taide tuntuu olevan kovin väärässä paikassa Suomen kansallismuseossa. Mieluusti olisin nähnyt enemmän kotimaista outsider-taidetta, sillä sitä piisaa. Maamme on pullollaan idearikkaita ja luovia taiteilijoita, jotka puurtavat omaehtoisia teoksiaan liitereissä ja autotalleissa. Tyyne Eskon ja Jussi Tukiaisen kaltaisia taiteilijoita olisi kaivattu lisää tähän näyttelyyn.

Näyttelyn toinen kirous on perustavampaa laatua. Onko kansallismuseo (tai mikään museo) oikea paikka esittelemään outsider-taidetta? Tekijät ovat usein tietoisesti marginaalissa, sitoutumattomia ja irrallaan instituutioista. Nyt he ovat osana instituutiota. Vähän kuin punkbändi raahattaisiin Finlandia-talon estradille soittamaan RSO:n kausikorttilaisille. Tällainen Outsider-taide kuuluu luontevimmin osuuskauppojen kesänäyttelyihin, Tapanilan vanhaan kyläkouluun, kirpputoreille ja navettojen seinille. Museoissa siitä yritetään tehdä salonkikelpoista, johon se ei oikein taivu. Museossa outsider-taide on irrotettu alkuperäisestä ympäristöstään.

Näyttely jatkuu syyskuulle saakka, jonka jälkeen museossa alkaa laajennus ja peruskorjaus. Seuraavaksi museo avautuu jälleen parin kolmen vuoden kuluttua.

Kesytön taide -näyttely Suomen kansallismuseossa 5.5.-24.9.2023

Teksti: Pauli Jokinen

Näyttelyarvio: Albert Edelfeltin näyttely Ateneumissa

Ateneumin näyttelyssä on esillä yli 200 Albert Edelfeltin teosta. Huoneita kiertäessä vaivun jonkinlaiseen lievään Firenze-syndroomaan. Sillä tarkoitetaan liiallisista taide-elämyksistä johtuvaa sekavuuskohtausta. Näyttelyssä on esillä valtava määrä Edelfeltin kuuluisimpia ja parhaimpia töitä. Tuolla on Kuningatar Blanka ja tuolla Ruokolahden eukot. Kulman takana odottaa Virginie ja Larin Paraske. Poltettu kylä. Lapsen ruumissaatto. Kaukolanharju. Rannalla leikkivät pojat. Kaarle-herttua ja Klaus Fleming.

Edelfelt-näyttely on ollut aiemmin esillä Pariisissa ja Göteborgissa, ja nyt se ilahduttaa taiteen ystäviä myös Helsingissä. Näyttelyn ovat koonneet kuraattorit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari. Näyttelyn keskeinen teema on Edelfeltin kansainvälisyys. Tunnettujen maalausten lisäksi esillä on harvinaisuuksia ja jokunen teos on esillä ensimmäistä kertaa.

Albert Edelfeltin (1854-1905) porvarillisuus ei ole minua puhutellut liiemmin. Hänen aihevalintansa olivat konservatiivisia, jopa tylsiä, joskin aikakaudelle tyypillisiä. Mutta sanattomaksi vetää, kun kaikki hänen teoksensa tuodaan nenän eteen kerralla. Samalla voi miettiä, mikä tekee hänestä niin suuren taiteilijan. Edelfeltissä on jotain mystistä. Hänen tekniikkansa oli suvereenia ja tuotantonsa laajaa. Maalausten taso oli kauttaaltaan korkea. Hän oli myös ulospäin suuntautunut ihminen ja puhui monia kieliä. Hän oli myös uranuurtaja, jos ajatellaan taiteilijoiden kansainvälistymistä 1800-luvulla. Hänen suuruutensa lienee monien asioiden summa.

Kolme kohtaa näyttelyssä sävähdytti minua erityisesti. Ensimmäinen oli historiahuone, jossa on esillä Edelfeltin historiallisia maalauksia. Hän kuvitti paljon kansamme vaiheita, muun muassa Vänrikki Stoolia. Historiahuoneen kokokohta on Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista. On aina suuri hetki nähdä tämä maalaus kaikessa komeudessaan. Normaalisti se on esillä Turun linnassa lasivitriinissä.

Toinen sykähdyttävä hetki oli huone, jonne oli koottu Edelfeltin Helsinki-aiheisia maalauksia. Ne olivat minulle entuudestaan jokseenkin vieraita. Edelfelt on Helsinki-maalauksissaan kuvannut muun muassa Kauppatoria, merimaisemia, Kaivopuistoa ja Katajanokkaa. Useissa maalauksissa eletään talvea. Niissä näkyy pohjoinen valo, joka oli Edelfeltille tunnusomaista.

Kolmantena nostan esiin hienon rinnastuksen. Vierekkäin on aseteltu Lapsen ruumissaatto ja vähemmän tunnettu sisarteos Ristiäissaatto. Toisessa soudetaan kohti elämää, toisessa kohti kuolemaa. Ristiäissaatto kuuluu nykyään Anders Wiklöfin kokoelmiin, ja on aika harvoin ollut esillä.

Albert Edelfeltin pääteoksia on syytä esitellä aika ajoin. Ne ovat Suomen kulttuurihistorian kovinta kivijalkaa. Viimeksi Edelfelt oli laajemmin esillä Ateneumissa vuonna 2004. Parin vuoden takainen näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa vesittyi koronaan. Tätä näyttelyä voi suositella kaikille yleissivistävänä kokemuksena. Näyttely on niin laaja, että sitä voi käydä pureksimassa useamman kerran.

Albert Edelfeltin näyttely Ateneumissa 5.5.–17.9.2023.

Teksti: Pauli Jokinen

Uutelaan uusi luontopolku – keskiössä liskot ja matelijat

Itä-Helsingissä sijaitsevaan Uutelaan avautuu uusi luontopolku. Herppipolun keskiössä ovat nimensä mukaisesti sammakot, liskot ja käärmeet. Polku johdattaa paikoille, joissa näitä eläinlajeja voi tarkkailla. Reitin varrella on aiheesta kertovia opastauluja.

Herppipolku on 1,4 kilometrin pituinen rengasmainen luontopolku, jonka lähtö- ja loppupiste sijaitsevat Uutelan kodalla osoitteessa Särkkäniemi 5.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on tuottanut Herppipolun yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Polun opastaulujen sisällöt ovat tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Kolin käsialaa.

Uutela sijaitsee Vuosaaressa. Se on kaunis luontokohde, jossa on jylhää metsää ja merenrantaa. Uutelassa on entuudestaan noin 4 kilometriä opastettuja polkuja.

Uusi Herppipolku avautuu toukokuussa 2023.

Näyttelyarvio: Tom of Finland Kiasmassa

Kiasman yksi kokonainen kerros on nyt omistettu Tom of Finlandin taiteelle. Touko Laaksonen alias Tom of Finland on eräs Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Hänen homoeroottiset kuvansa olivat erittäin rohkeita aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli laitonta.

Näyttelyssä on kiinnostavaa seurata, miten hänen estetiikkansa kehittyi ajan saatossa. Vuonna 1920 syntynyt Laaksonen piirteli tietysti jo lapsena, kuten kaikki. Näyttelyssä on esillä hänen lapsena tekemiä sarjakuvia. Sota-aikana hän alkoi piirtää eroottisia kuvia, jotka olivat vielä kovin kilttejä verrattuna myöhempiin töihin. Ajan mittaan piirustuksiin tuli mukaan hänen tunnetut sankarinsa: metsurit, motoristit, sotilaat, poliisit.

Tom of Finlandin tyyli kehittyi vuosikymmenten varrella yhä rohkeampaan suuntaan. Siihen vaikutti muun muassa pornolehtien yleistyminen. Tom of Finland halusi kilpailla niiden kanssa kuvaamalla miehet entistä haluttavimmiksi ja heidän elimensä ylisuuriksi. Sellaisia ei nähnyt edes pornolehdistä.

Hänen mustavalkoiset kuvansa olivat lähes valokuvamaisia. Estetiikkaan yhdistyi myös antiikista tuttu alastomien mieskehojen palvonta. Hän korosti miehisiä piirteitä, hauikset ja rintalihakset olivat jykeviä. Nahka kiilsi epäluonnollisen kirkkaana. Vaikka hänen tyylinsä kehittyi, punainen lanka säilyi kirkkaan punaisena: kuvien miehet olivat aina eräänlaisia päiväunien kohteita.

Näyttely on jaoteltu eri osiin ja se jako toimii. Yhdessä osassa ollaan retkeilemässä luonnonhelmassa, toisessa moottoripyörien kanssa tien päällä, kolmannen keskiössä on nahka ja univormut ja niin pois päin. Näyttely antaa hyvän kokonaiskuvan Tom of Finlandin taiteesta.

Vaikka näyttely itsessään toimii, ei voi välttyä kysymykseltä, miksi vasta nyt? Miksi Suomen nykytaiteen ykkösnäyttämö nostaa vasta nyt Tom of Finlandin esille? Suurin Tom of Finland -huuma oli jo muutamia vuosia sitten.

Taidehalli esitteli kattavasti Tom of Finlandin taidetta 2016. Seuraavana vuonna ilmestyi Touko Laaksosen tarinan kertova elokuva. Finlayson valmisti Tom of Finland -lakanoita. Hype oli suurta. Vaikka Kiasma esittelee Tom of Finlandin taidetta kenties laajemmin kuin kukaan Suomessa koskaan, näyttelyssä tulee väistämättä olo, että tämä kaikki on jo nähty.

Tom of Finlandin kuvista on tullut valtavirtaa, eivätkä ne edes hätkähdytä enää. Kymmenen vuotta sitten tämä näyttely olisi ollut kova juttu.

Kaikesta huolimatta Tom of Finlandin taidetta on syytä pitää esillä. Se muistuttaa ajoista, jolloin homot luokiteltiin sairaiksi ja fetisismi oli rikos. Hän oli uraauurtava taiteilija omalla sarallaan. Näyttelyä tukee samaan aikaan julkaistu kirja Tom of Finland – rohkea matma.

Ja hänestä on muodostunut brändi, yhdenlainen suomalaisuuden symboli. Se kertoo maailman muutoksesta. Olisi ihan suotavaa, että Helsingissä olisi yksi paikka, jossa Tom of Finlandin taidetta olisi pysyvästi esillä.

Tom of Finland – rohkea matka, Kiasmassa 28.4.-29.10.2023

Kirjoittaja: Pauli Jokinen