Uusi cocktailbaari huikeilla näkymillä

Helsingin ydinkeskustaan historialliseen hotellikortteliin avatun NH Collection Helsinki Grand Hansa -hotellin tornin lanterniin avautui klassisista cocktaileista ja pohjoisesta luonnosta inspiroitunut, kansainvälisen drinkkimaailman huipulle tähtäävä cocktailbaari.

Uudelle Ylioppilastalolle sähköä ja lämpöä tuottaneen voimalan piipun suojana ja opiskelijoiden yksityisenä bilepaikkana toimineen Kupolin huikeat 360-asteen panoraamamaisemat avautuvat nyt ensi kertaa suurelle yleisölle. Kupoli yhdessä hotellinsa kanssa kuuluu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ja sillä on merkittävä kaupunkikuvallinen merkitys.

NH Collection Helsinki Grand Hansan juomatuotteesta vastaa Mika Koivula, joka on yksi Suomen cocktail-kulttuurin pioneereista ja maamme arvostetuimmista baarimestareista. Koivulan vastuulla ovat Hansa Café Bar & Brasserien katutason aamusta iltaan auki oleva baari, Ylioppilasaukion 80-paikkainen kesäterassi sekä elokuussa avattu Uuden Ylioppilastalon kupolin lanternissa sijaitseva Kupoli-cocktailbaari.

– Kupoli on täysverinen maailmanluokan cocktailbaari, joka ammentaa klassikoista. Me muokkasimme niitä talollemme tyypillisesti pohjoismaisilla vaikutteilla. Raaka-aineet ovat sesonkien mukaisia, mutta pohjoisen kasvukautta pidennetään keräämällä ja säilömällä luonnon aineksia perinteisin menetelmin, kuten maitopesulla ja pikkelöinnillä. Perinteinen reseptiikka ja ainesosat purettiin osiin, joista jokaista jalostettiin erikseen nykytekniikoita hyödyntäen. Prosessissa klassikot löysivät toki uuden muodon, mutta cocktailien perusidea pysyi samana. Lopputuloksena on helposti tunnistettavia moderneja klassikoita, joiden uskon saavan cocktailkansan arvostuksen, kertoo NH Collection Helsinki Grand Hansan Bar & Beverage Manager Mika Koivula.

Cocktailkulttuurin edistämistä

Koivula on ollut yksi avaintekijöistä cocktail-ilmiön luomisessa ja tuomisessa Suomeen. Hän on konseptoinut ja pyörittänyt baareja, kouluttanut ja kirjoittanut alan teoksia sekä edistänyt suomalaisen cocktail-kulttuurin mainetta ulkomailla.

– Olen koko urani tähdännyt suomalaisen baari- ja cocktailkulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen. Kupolin konseptin rakentaminen ja lanseeraaminen on tässä looginen askel, sillä baari itsessään on jo merkkiteos. Gastronomia on NH Collection -brändin DNA:ssa ja siihen panostetaan todella paljon. Hotelliyhtiöstä löytyy myös muita huippuluokan cocktailbaareja, kuten nhow Amsterdam RAI -hotellin Sonora ja NH Collection Copenhagen -hotellin ROOF. Taustatiimiltämme onkin saatu täysi tuki visiollemme rakentaa myös Kupolista kansainvälisesti tunnustettu cocktailbaari, sanoo Koivula.

Luonnonmukaisesti Helsingin huipulla

Luonto tulee sisälle paitsi cocktailien raaka-aineissa, myös kupolin lasi-ikkunoista ja kupolitornin ympäri kiertävältä parvekkeelta. Valaistus on luonnon armoilla, joten tunnelma on kesällä läpi yön valoisa ja talvella hämyisen tunnelmallinen.

– Haluamme luoda jokaisesta Kupoli-käynnistä kokemuksen. Kannustamme vieraitamme nauttimaan juomasta, näkymistä ja toistensa seurasta loppuun asti mietityillä yksityiskohdilla ja palvelupolullamme. Tavoite on, että meillä ollaan läsnä, sillä tätä elämystä ei voi etänä saada tai suorittaa, summaa Koivula.

Lähde: NH Collection Helsinki Grand Hansa

Täydellinen päivä Kalliossa – 13 vinkkiä

Helsingin Kallio on vanha työläiskaupunginosa, jossa on nykyään trendikkäitä ravintoloita, olutbaareja ja vintage-putiikkeja. Vinkkaamme tässä artikkelissa, miten Kalliossa ja sen lähiympäristössä voi viettää päivän.

1. Kiipeä Kallion kirkon torniin

Lars Sonckin suunnittelema Kallion graniittikirkko hallitsee maisemaa. Kirkon torniin johtaa 273 askelmaa, mutta näköalat huipulla ovat häikäisevät. Lisätietoa täällä.

2. Löylyt Kotiharjun saunassa

Kotiharjun sauna on viimeisiä vanhoja korttelisaunoja Helsingissä. Vuonna 1928 avatun puulämmitteisen saunan parhaat löylyt saa piippuhyllyltä. Viikonloppuna iltaisin saunassa on jopa tungosta. Saunan kotisivut.

3. Käy syömässä hyvin

Kalliossa on runsas valikoima laadukkaita ravintoloita. Voi valita vaikka kebabia Döner Harjussa tai klassikkoannoksia Cellassa. Tunnelmallinen vaihtoehto on myös Harju 8, jossa voit ruuan ja juoman lisäksi ostaa kukkia.

4. Maistele viinejä tai oluita

Kallion alueella on monia laadukkaita olutravintoloita ja viinibaareja. Oluenystävälle riittää valikoimaa Sivukirjastossa, kun taas viininystävä voi suunnata Winoon.

5. Rentoudu kirjastossa

Kallion kirjasto on pelkästään rakenuksena näkemisen ja kokemisen arvoinen. Karhupuiston vieressä sijaitseva kirjasto avautui 1912. Lukuparvella voi vilkaista päivän lehdet. Paavo Nurmi asui hetken kirjaston talonmiehen asunnossa, jossa on nykyään dekkariosasto.

6. Bongaa patsaita

Kalliossa ja sen ympäristössä on useita merkittäviä patsaita ja muistomerkkejä. Karhupuistossa on tunnettu Mesikämmen muurahaispesällä -patsas. Tokoinrannassa on Suomen ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään muistomerkki. Hämeentien varrelta löydät Väinö Tannerin muistomerkin. Julkisiin veistoksiin voit tutustua taidemuseo HAMin sivuilla.

7. Löytöjä kirppiksiltä

Kallion seudun paras kirppis järjestetään kesäsunnuntaisin Aleksis Kiven kadun varrella olevassa Dallapenpuistossa. Puisto on kauniilla säällä täynnä myyjiä, vaikkei kirppiksellä ole edes varsinaista järjestäjää.

8. Shoppaile kivijalkaputiikeissa

Kalliossa on lukuisia viehättäviä kivijalkakauppoja, joissa myydään vaatteita, kirjoja, vinyylilevyjä, taidetta ja paljon muuta. Hyviä paikkoja shoppailulle ovat muun muassa Karhupuiston ympäristö, Fleminginkatu, Porthaninkatu ja Hämeentie.

9. Ilta klubilla

Jos menojalkaa vipattaa, illan ja yön voi viettää klubilla tanssien. Kuudennella linjalla on livemusiikkia ja dj-iltoja. Hieman vastaava paikka on vieressä sijaitseva Kaiku.

10. Laula karaokea

Aleksis Kiven kadulla sijaitseva Populus on kaupungin tunnetuimpia ja suosituimpia karaoke-baareja. Siellä jokainen saa olla oman elämänsä stara ainakin yhden biisin verran.

11. Teatteria laidasta laitaan

Kallion seudulla on laaja repertuaari teattereita. Helsingin kaupunginteatterissa pääsee nauttimaan laadukkaan laitosteatterin esityksistä. Pommisuojassa sijaitseva Teatteri Kultsa on sympaattinen harrastajateatteri. Valtimonteatteri puolestaan tarjoaa yhteiskunnallisia ja kantaaottavia esityksiä.

12. Penkkiurheilua

Brahenkenttä eli Bragu on alueen urheilun sydän. Siellä pääsee seuraamaan divarifutista ja SM-tason jääpalloa. Bragu on HIFK:n bandyseuran kotikenttä.

13. Opastetut kierrokset

Jos haluat tutustua Kallion seutuun opastetuilla kierroksilla, WalkHelsingin valikoimista löytyy useita eri vaihtoehtoja. Meillä on valikoimissa mm. Murhakävely Kalliossa sekä kulttuurikierroksia. Tutustu valikoimaan etusivullamme.

7 museota jotka kannattaa kokea kesällä

Helsingissä on lukuisia museoita, jotka ovat edukseen etenkin kesäaikaan. Listasimme museoita, joissa kannattaa kokea kesäkaudella.

1. Tamminiemi


Presidenttien entinen koti sijaitsee hienossa paikassa merenrannalla Viher-Meilahdessa. Komean rakennuksen lisäksi vaikutuksen tekee kaunis piha komeine puineen. Lähistöllä on viiden tammen ryhmä, joka on rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Kotisivut


2. Seurasaaren ulkomuseo


Tamminiemen vierailun yhteydessä kannattaa tietysti pistäytyä Seurasaaren ulkomuseossa. Vaikka Seurasaaressa voi vierailla halki vuoden, museorakennukset ovat avoinna vain kesäisin. Kotisivut

3. Didrichsenin taidemuseo


Kuusisaaressa sijaitseva Didrichsenin taidemuseo on eräs kaupungin hienoimmista museorakennuksista. Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelma rakennus sopii täydellisesti mäntymetsän ja meren hallitsemaan lumoavaan ympäristöön. Kotisivut

4. Tekniikan museo


Tekniikan museo on avoinna läpi vuoden, mutta kesäaikana se on erityisen edukseen. Museon vieressä oleva Vanhankaupunginlahti koskineen, patoineen ja vanhoine voimalarakennuksiseen houkuttelee viettämään alueella aikaa pidempäänkin. Kotisivut

5. Herttoniemen kartanon museo


Kaunis Herttoniemen kartano on avoinna yleensä vain kesäaikana ja silloinkin kerran viikossa. Opastetulla kierroksella pääsee tutustumaan vanhaan säätyläiselämään. Puistoon voi tutustua omatoimisesti. Kotisivut

6. Kasvitieteelliset puutarhat


Kasvititieteellisen puutarhat Kaisaniemessä ja Kumpulassa kannattaa kokea silloin, kun kukkaloisto on parhaimmillaan. Puutarhoissa esitellään eksoottisia kasveja, joista iso osa on kauneimmillaan juuri kesällä. Kotisivut

7. Suomenlinnan museot


Suomenlinnassa on lukuisia museoita, kuten Tullimuseo, Ehrensvärd-museo ja Sotamuseo. Museohyppelyn välillä kannattaa käydä vallleilla ihailemassa merta tai pysähtyä piknikille rantakalliolle.

Kivisaari on kesän uusi retkikohde

Itä-Helsingin saaristossa sijaitseva Kivisaari avautui suurelle yleisölle alkukesällä 2024. Viehättävällä saarella on nyt myös ravintola ja monipuoliset mahdollisuudet majoittua.

Kivisaari on aiemmin toiminut yksityisenä huvilana ja Helsingin seurakuntayhtymän kurssikeskuksena, erityisesti rippileirikäytössä. Toiminta päättyi vuonna 2023. Seurakuntayhtymä on nyt vuokrannut saaren FRS Finland Oy:lle. Yritys tunnetaan suurena Helsingin vesibussitoimijana sekä viime vuoteen saakka mm Isosaaren linnakesaaren matkailuyrittäjänä.

– Kun meille tarjoutui mahdollisuus avata uusi, uniikki ja upea kohde, tartuimme siihen empimättä, sanoo toimitusjohtaja Tomi Ståhlberg.

– Saaressa on kaikki mielenkiintoisen matkailukohteen elementit: upea luonto, mielenkiintoinen historia, majoitustilat, ravintolapalvelut ja hieno arkkitehtuuri. Mitään vastaavaa Helsingin saaristossa ei ole tarjolla.

Kivisaaren huvilarakennuksen eli Merilinnan rakennutti K.E. ”Kalle” Kontro vuonna 1918. Kontro ei säästellyt rakennusprojektissa; päärakennuksen piirsi arkkitehti Eliel Saarinen.

Merilinna onkin tyylipuhdasta jugendia. Saaressa on Merilinnan lisäksi myös muita majoitusrakennuksia, sauna, kaksi laituria, grillipaikka sekä urheilukenttä vaikkapa lentopalloiluun. Kontro piti viereisessä Karhusaaressa myös karhunpentuja ja rakennutti sinne jopa kävelysillan. Myös Karhusaari avautuu nyt yleisölle.

Kivisaaaren ravintoloitsijana aloittaa tunnettu Theron Group, joka pyörittää monia lounasravintoloita ja saarikohteita Helsingissä.

– Olemme erittäin innoissamme tästä mahdollisuudesta. Hyvin harvoin tulee vastaan mitään näin upeaa kohdetta. On kunnia olla mukana avaamassa Merilinna yleisölle, hyvin harvoin tulee vastaan mitään näin täydellistä kokonaisuutta, iloitsee Theron Groupin toimitusjohtaja Tero Blom.

– Toivotamme tervetulleiksi niin reittiliikenteen matkustajat kuin yksityistilaisuuksia suunnittelevat. Tässä on tilaisuuksille poikkeuksellisen hieno kohde. Tulemme panostamaan myös laadukkaisiin yritystapahtumiin, Blom jatkaa. Ravintola Kivisaari avautuu myös 20.6., ja tarjolla tulee olemaan päivittäinen lounas, saaristolaisbuffet sekä saariston henkeen a´la carte annoksia, ja majoittujille tietenkin runsas aamiainen.

– Uskomme vahvasti Kivisaaren menestykseen. Vanhojen höyrylaivareittien varrella ei ole montaakaan yleisölle avointa saarta, ja hyvin harvoin pääsee kurkistamaan niin upeaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuin Eliel Saarisen piirtämään Merilinnaan. Nyt puhutaan sellaisesta menneen maailman charmista että oksat pois, lataa Ståhlberg.

Kivisaareen pääsee osana Helsingin itäistä saaristoreittiä joko Kalasatamasta, Laajasalosta tai Vuosaaresta. Suunnitteilla on myös lisäyhteyksiä saareen mm. Kauppatorilta. Vierasvenesatamaa saareen ei tälle kesälle ole tulossa.

Vuoden lähimatkailukohteet 2024 valittu

Helsingin kävelyfestivaali on valinnut vuoden 2024 lähimatkailukohteiksi Hakaniemen kauppahallin ja Cajsan Helmi -ravintolan.

Helsingin kävelyfestivaali jakaa vuosittain Vuoden lähimatkailukohde -tunnustusta kohteille, jotka ylläpitävät elävää kaupunkikulttuuria ja ovat saavutettavissa kävellen. Tunnustus annetaan yhdelle uudelle kohteelle ja yhdelle klassikkokohteelle. Kohde voi olla esimerkiksi jokin käyntikohde, museo, ravintola, tapahtuma tai paikka.

Hakaniemen kauppahalli valittiin vuoden klassikkokohteeksi. Vuonna 1914 rakennettu kauppahalli on pitkän remontin jälkeen avautunut uudistettuna. Cajsan Helmi on vuoden uusi kohde. Ravintola on avattu 1830-rakennetun Kaisaniemen ravintolan tiloihin.

Helsingin kävelyfestivaali valitsi shortlistan Vuoden lähimatkailukohde -ehdokkaista, joista festivaalin asiakkaat ja someseuraajat pääsivät äänestämään. Hakaniemen kauppahalli sai 34 prosenttia klassikkokohteiden äänistä. Cajsan Helmi puolestaan sai 36 prosenttia uusien kohteiden äänistä. Äänestys oli käynnissä 1.3. – 24.3.

Kuvassa Leo Kallio vastaanottamassa kunniakirjan Cajsan Helmi -ravintolassa.

Äänestä Vuoden lähimatkailukohde 2024

WalkHelsingin järjestämä Helsingin kävelyfestivaali alkaa jakaa vuosittain Vuoden lähimatkailukohde -tunnustusta kohteille, jotka ylläpitävät elävää kaupunkikulttuuria, ja jotka ovat saavutettavissa kävellen. Tunnustus annetaan yhdelle uudelle kohteelle ja yhdelle klassikkokohteelle. Kohde voi olla esimerkiksi jokin käyntikohde, museo, ravintola, tapahtuma tai paikka.

Festivaalin oppaat ovat laatineet shortlistan Vuoden lähimatkailukohteeksi. Festivaalin asiakkaat ja some-seuraajat pääsevät äänestämään kohteesta netissä. Eniten ääniä saaneet kohteet saavat Vuoden lähimatkailukohde -tunnustuksen. Äänestys on käynnissä 1.3. – 24.3. Äänestäjien kesken arvotaan 2 kahden hengen lippupakettia huhtikuun kävelyfestivaalille.

Voittajat julkistetaan huhtikuussa Helsingin kävelyfestivaalin yhteydessä.

Tässä kohteet, joista voi äänestää:

Klassikkokohde:

– Hakaniemen kauppahalli. Halli on saanut uuden elämän pitkään jatkuneen peruskorjauksen jälkeen.
– Ateneum. Remontin jälkeen avautunut taidemuseo veti yli puoli miljoonaa kävijää. Kokonaisuuden kruunasi uusi kahvila Cafe Höijer.
– Olympiastadion sekä urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto. Ohittamaton kokonaisuus urheiluhistoriasta kiinnostuneille.
– Seurasaaren ulkomuseo. Helposti niin kaupunkilaisten kuin matkailijoiden saavutettavissa. Kulttuuria, perinteitä, luontoa ja raitista ilmaa samassa paketissa.

Uudet kohteet:

– Cajsan Helmi. 1830-luvulla avattu ravintola Kaisaniemessä on noussut uuteen kukoistukseen.
– Kulttuurikasarmi. Elokuvateatteri, ravintola ja tapahtumatila Kampin ytimessä historiallisessa kasarmirakennuksessa.
– Le Ankka. Sari Helinin ja Ilkka Lääverin Le Ankka -ravintola on uusi tulokas Helsingin gourmet-maailmassa.
– Kahvila Willensauna. Kansallisteatteriin avautunut kaikille avoin kahvila. Uusi viihtyisä kaupunkitila.
– Amos Andersons Hem. Entisen taidemuseon tiloihin avattu kotimuseo.

Äänesi voit antaa täällä. 

Tiesitkö, että Torni sijaitsi maan alla?

Korkeavuorenkadulta löytyy muistolaatta, joka kertoo, että paikalla sijaitsi sota-aikana ilmatorjunnan johtokeskus. Laatta löytyy Erottajan paloaseman vieressä olevasta kivimuurista. Viereisestä ovesta mentiin sisään ja laskeuduttiin portaat alas. Sieltä johdettiin ilmatorjuntaa Helsingin suurpommitusten aikaan helmikuussa 1944.

Johtokeskus tunnettiin koodinimellä Torni, vaikka se toimi maan alla. Alkujaan Torni-nimitys tuli siitä, että valvontakeskus toimi Olympiastadionin tornissa. Sieltä toiminta siirtyi Temppeliaukion kalliosuojaan, ja sodan viimeiset vuodet johtokeskus oli Korkeavuorenkadulla. Siellä ainakin viestintäyhteydet olivat kunnossa, sillä puhelinyhdistyksen talo oli tien toisella puolella.

Johtokeskuksen suuri karttapöytä ja muuta välineistöä on nykyään nähtävillä Tuusulassa Ilmatorjuntamuseossa, joka on erinomainen päiväretkien kohde.

VINKKI: Tutustu WalkHelsingin sota-aiheiseen kävelyretkeen.

5 upeaa rakennusta 2000-luvulta

Helsinkiin rakennetaan jatkuvasti uutta. Joka vuosi nousee uusia rakennuksia, joista osa saa kaupunkilaisilta osakseen ihastusta, toiset vihastusta. Tässä viisi kohdetta 2000-luvulta, joita kannattaa käydä ihailemassa.

Kaisa-talo

Helsingin yliopiston uusi kirjasto, eli Kaisa-talo, valmistui vuonna 2012. Rakennuksen suunnittelusta vastasi Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Se on palkittu muun muassa Suomen arvostelijain liiton myöntämällä Kritiikin kannukset -palkinnolla. Rakennuksen aulatilat ovat erityisen hienot. Myös kattoterassilla kannattaa piipahtaa. Kirjasto sijaitsee Kaisaniemenkadun ja Fabianinkadun välissä.

Keskustakirjasto Oodi

Helsingin Keskustakirjasto Oodi hurmaa virtaviivaisilla ja laineita muistuttavilla muodoillaan. Vuonna 2018 avatun rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto ALA. Rakennuksen toiminnat on keskitetty kolmeen kerrokseen, joista suurimman vaikutuksen tekee ylimmän kerroksen Kirjataivas. Oodissa toimii myös elokuvateatteri. Kirjaston sijainti Kansalaistorin laidalla on koko Suomen keskeisimpiä paikkoja.

Löyly

Hernesaareen vuonna 2016 avattu saunakompleksi toi yleiset saunat 2000-luvulle. Rakennuksesta löytyy sekä perinteistä saunaa että savusaunaa. Ravintolasta voi hakea virvokkeita. Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian rakennuttaman kokonaisuuden suunnitteli Avanto Arkkitehdit Oy. Puurakennus suunniteltiin siten, että se muotoilee olemassa olevaa luontoa ja rantaa.

Kampin kappeli

Narinkkatorin laidalla sijaitseva Kampin kappeli avattiin vuonna 2012, jolloin Helsinki oli Euroopan kulttuuripääkaupunki. Puinen kappeli herättää huomiota erikoisella soikealla muodollaan. Kappelin suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto K2S.

Amos Rex

Taidemuseo Amos Rex rakennettiin osaksi ikonista Lasipalatsia. Sen tilat suunniteltiin pääosin maan alle. Sen hienoin tila on aula, jonka kattoikkunat ovat olennainen osa piha-alueen ilmettä. Amos Rex avasi ovensa vuonna 2018. Siitä on tullut yksi helsinkiläisten suosikkimuseoista.

Testaa nämä ravintolat Helsingissä vuonna 2024

Helsinkiin on avautunut viime aikoina lukuisia uusia ravintoloita. Listasimme ravintoloita, jotka kannattaa testata kuluvan vuoden aikana. Nämä paikat ovat saaneet kehuja osakseen.

Ravintoloiden varauksia hoitava TableOnline-palvelussa asiakkaat saavat antaa arvosanoja ravintoloille. Tässä viiden kärki vuodelta 2024:

Skröd
Fredrikinkatu 37. Kotisivut
Suomalaisiin raaka-aineisiin keskittynyt ravintola. Kuuden ruokalajin menu 82 euroa.

Bona Fide
Vironkatu 8. Kotisivut
Mannermainen kortteliravintola Kruununhaassa, joka on kerännyt ylistystä. Neljän ruokalajin menu 44 euroa.

Spis
Kasarmikatu 26. Kotisivu
Pieni ja tunnelmallinen ruokaravintola Kaartinkaupungissa. Suomalaisen keittiön herkkuja pohjoismaisella twistillä. Menu 87-97 euroa.

The Room by Kozeen Shiwan
Pohjoisesplanadi 17. Kotisivut
The Room -nimi viittaa huoneeseen, jossa kaikki istuvat saman pöydän ääreen syömään. Julkkiskokki Kozeen Shiwan tekee ruuat. 8 ruokalajin menu 99 euroa.

Grön
Albertinkatu 36. Kotisivut
Grön alkaa olla jo klassikko, joka ei juuri esittelyjä kaipaa. Raaka-aineet valikoituvat vuodenaikojen mukaan. Palkittu Michelin-tähdellä.

*****

Helsingin Sanomien ravintolakriitikot testasivat viime vuoden aikana useita uusia ravintoloita. Tässä poimintoja paikoista, jotka saivat eniten kehuja:

Karppi
Punavuorenkatu 3. Kotisivut
Kommentti: ”Neljä vietnamilaisnuorta saapuu opiskelemaan Suomeen. Muutaman mutkan kautta he päätyvät perustamaan ravintolan Helsingin Punavuoreen. Tuloksena on hurmaavan leikkisä ja persoonallinen pikkupaikka nimeltään Karppi, joka tarjoaa kekseliästä, eleganttia ja ennen kaikkea maistuvaa ruokaa. Vaikutteita on otettu Italiasta, Ranskasta, Koreasta, Thaimaasta, Japanista ja tietysti Vietnamista.” Annokset noin 13–20 e.

Outo
Pengerkatu 9. Kotisivut
Kommentti: ”Pöytään kannetaan udon-nuudeliannos, joka pitää sisällään juuri sopivan tulista, sienistä tehtyä xo-kastiketta, rouskuvia maapähkinöitä, korianteria, limettiä, kevätsipulia ja raastettua munankeltuaista. Se on kulhollinen iloa ja onnea. Kokonaisuus hellii jokaikistä makuhermoston mikrovillusta. Makeaa, hapanta, suolaista, karvasta ja ennen kaikkea suloista umamia.” Menu noin 69 e.

Le Coucou Vert
Bulevardi 32. Kotisivut
Kommentti: ”Bulevardilla majaileva Le Coucou Vert eli vihreä käki teki vaikutuksen niin ruuan kuin palvelun puolesta. Erityisesti kastikkeet ja liemet oli valmistettu asiaankuuluvan huolellisesti, onhan juuri kastike ranskalaisen ruokakulttuurin ydin.” Pääruuat 23–37 e.

Jos tekee mieli nopeaa ja maanläheisempää mättöä, niin hyvä kebab tai pizza on aina paikallaan. Helsingin Uutisten lukijat äänestivät kaupungin parhaat kebab-paikat ja pizzeriat. Kolmen kärjet tässä:

Kebab-paikat:

Döner Harju Kallio
Fleminginkatu 23
Döner Harju on ehtinyt jo kymmenen vuoden ikään. Sillä on useita ravintoloita pääkaupunkiseudulla, mutta aito ja alkuperäinen Harjun piste vei voiton tässä äänestyksessä.

Baba Döner
Mikonkatu 17
Fennia-korttelin uudessa ravintolakeskittymässä sijaitseva Baba Döner sai kehuja annosten tuoreudesta.

King Kebab
Mäkelänkatu 31
Tämä paikka sai paljon kiitosta asiakaspalvelusta.

Pizzeriat:

Via Tribunali
Sofiankatu 4
Viime vuoden kakkonen nousi tänä vuonna ykköseksi. Tarjolla kuohkeareunaista napolilaista pizzaa.

Capperi
Siltavoudintie 9
Oulunkylässä sijaitseva Capperi oli edellisessä äänestyksessä ykkönen. Napolilaista pizzaa tarjolla täälläkin.

Uuno Pinza
Atlantinkatu 20
Uunon omintakeinen herkullisuus pohjautuu italialaiseen pizzainnovaatioon: pinza-pohjaan. Pinza-pohja leivotaan hapanjuureen, vehnä-, soija-, ja riisijauhoja käyttäen.

KATSO MYÖS:
Helsingin parhaat ravintolat juuri nyt
Helsingin ravintolaklassikot
Afrernoon Tea Helsingissä

Helsingin parhaat rikoskävelyt

WalkHelsinki tarjoaa kiehtovan kattauksen jännittäviä rikoskävelyitä Helsingissä. Kävelyt ovat taatusti erilainen ja jännittävä tapa tutustua kaupungin rikoshistoriaan.

Järjestämme rikoskävelyitä avoimina yleisökävelyinä, joihin kuka tahansa voi ostaa lippuja (ajankohtainen tarjonta löytyy täältä).

Lisäksi kävelyitä voi tilata yksityistilaisuuksiin. Ne ovatkin olleet suosittu ohjelmanumero esimerkiksi työpaikan tykypäivään tai synttäreille.

Tilaa yksityistilaisuuksiin:

Murhakävelyt


Murhakävelyillä tutustutaan Helsingin eri kaupunginosien rikoshistoriaan. Kävelyillä vieraillaan vanhoilla tapahtumapaikoilla ja kerrotaan tapahtumien taustoista. Mukaan on poimittu jollain tapaa erikoisia ja poikkeuksellisia tapauksia: salamurhia, myrkytyksiä, mysteereitä ja unohdettuja tapauksia. Murhakävelystä sanottua: ”Historiaa olisi pitänyt jo koulussa opettaa tällä tapaa.”

Vaihtoehtoina ovat:

  • Murhakävely Kalliossa
  • Murhakävely Töölössä
  • Murhakävely Punavuoressa
  • Murhakävely keskustassa
  • Rikostarinoita Käpylässä

Tutustu kävelyihin etusivullamme.

Salamurhia ja terroristeja


Historian ystävien suosikkikierros! Kenraalikuvernööri Bobrikovin murha on varmaan Suomen tunnetuimpia salamurhia. 1900-luvun alussa Helsingissä liikkui monia salamurhaajia, aktivisteja ja pomminrakentajia. Venäläisiä vallankumouksellisia piileskeli kaupungissa. Kierros ydinkeskustassa johdattaa tähän erikoiseen maailmaan. Lue lisää täältä.

Dekkarikävely

Dekkarikävelyllä tutustutaan kotimaisen rikoskirjallisuuden vaiheisiin ja sankareihin. Kierroksella vieraillaan dekkareitten tapahtumapaikoilla ja kerrotaan tarinoita niin kirjailijoista kuin teosten päähenkilöistä. Tutuksi tulevat rikoskirjallisuuden klassikot Palmusta Harjunpäähän, mutta myös uudemmat kirjailijat Max Seeckista Ilkka Remekseen on huomioitu. Kierroksella selviää, mikä olikaan Suomen ensimmäinen salapoliisikirja ja mitkä romaanit ovat saaneet innoituksensa tosielämän tapahtumista. Lue lisää täältä.

Komisario Palmun Helsinki


Tämä kierros johdattaa vanhojen Suomi-filmien maailmaan. Komisario Palmu seikkaili kumppaneineen Mika Waltarin kirjoissa ja Matti Kassilan elokuvissa. Kävelykierroksella tutustutaan Palmun Helsinkiin ja kuullaan tarinoita liittyen kirjoihin ja elokuviin. Miten näyttelijät päätyivät elokuviin? Millaisen vastaanoton kirjat ja elokuvat saivat? Mihin päin Helsinkiä tarinat sijoittuvat? Lue lisää täältä.

Lenin, vallankumous ja Suomi


Tiesitkö, että Lenin ja Stalin tapasivat ensimmäistä kertaa juuri Suomessa? Mikä oli suomalaisten rooli Venäjän bolshevikkivallankumouksen syntymisessä? Olisiko vallankumous ollut mahdollinen ilman suomalaisten apua? Kävelykierroksella tutustumme Suomessa useaan otteeseen piileskelleen Leninin edesottamuksiin, Venäjän vallankumouksellisten suomalaisiin tukijoihin, sekä heidän toimintansa seurauksiin. Lue lisää täältä.

Syntinen Helsinki

Tervetuloa syntiseen Helsinkiin, joka huokuu rakkautta, erotiikkaa ja myös syntiä. Tällä kierroksella selviää, missä oli Helsingin tunnetuimmat punaisten lyhtyjen alueet, miten takaovista kuljettiin elokuvateattereihin katsomaan aikuisviihdettä, miten eroottisia lehtiä salakuljetettiin Suomeen ja miten alastonpatsaat saivat kaupunkilaiset sekaisin. Lue lisää täältä.

Yksityiskierrosten hinnat:

HINNAT

RYHMÄN KOKO

HINTA

1-10 hlö ryhmä

250 e (+ alv 25,5%) 

11-20 hlö ryhmä

350 e (+ alv 25,5%) 

21-30 hlö ryhmä

450 e (+ alv 25,5%) 

Yli 30 hlö

Pyydä tarjous


VARAUKSET JA TIEDUSTELUT: booking@walkhelsinki.fi, 050 553 2299


Tunnistatko Helsinkiä vanhoista kuvista?

Helsinkiä voi olla vaikea tunnistaa vanhoista valokuvista. Mutta joitain tuttuja maamerkkejä niissäkin saattaa olla, jotka kertovat kuvan paikan. Testaa 10 kuvan visassa, miten tunnistat Helsinkiä.

Tunnista paikat vanhoista kuvista?

10 kysymystä

Teatteriarvio: Skavabölen pojat

Keski-Uudenmaan Teatteri (KUT) esittää 25-vuotisjuhlansa kunniaksi Skavabölen pojat -näytelmän syksyn 2023 ja alkutalven 2024 aikana. Esityspaikkana on uusi komea puusta rakennettu kulttuuritalo Monio Tuusulassa. Paikka on monessa mielessä osuva. Ensinnäkin Monio on hieno rakennus ja sen esiintymissali on tunnelmallinen paikka (sellainen ongelma on, että katsomon takaosasta ei näe kaikkea, mitä tapahtuu näyttämön etuosassa). Toisekseen Tuusulan Hyrylä on oikea paikka esittää näytelmää, joka osittain sijoittuu niille kulmille. Skavaböle on Hyrylän ruotsinkielinen nimi.

Ja tietysti näytelmän ajankohta on nyt osuva, kun sen kirjoittaja Antti Raivio menehtyi loppukesällä. Sitä näytelmän tekijät eivät tietenkään osanneet ennakoida, kun esitystä suunniteltiin.

Skavabölen poikia voidaan pitää kotimaisen teatterin modernina klassikkona. Se sai valtavan suosion 1990-luvulla ja nosti kertaheitolla juuri perustetun Q-teatterin maineeseen. Raivio kirjoitti näytelmälle myös jatko-osan Huokausten laakso, joka esitettiin tänä syksynä teatteri Kultsalla. Kirjoitukseni siitä löytyy täältä.

Skavabölen pojat on Ravion omakohtainen tarina. Se kertoo kahdesta veljeksestä, Rupertista ja Evertistä, ja heidän perheestään. Äidillä on mielenterveysongelmia, isä juo viinaa. Siinä pojat yrittävät päästä elämänsyrjään kiinni. Pakoa todellisuudesta tuo villin lännen leikit, joita näytelmässä ryyditetään Ennio Morriconen musiikeilla.

Keski-Uudenmaan teatterin version on ohjannut David Sandqvist. Veljeksiä näyttelevät teatterikoululaiset Ville Hilska ja Akseli Lehtinen. Etenkin Ville Hilska tekee isoveljenä vakuuttavan roolin, ja tuo nuoren ihmisen ahdistuksen lähelle katsojaa. Veljesten välinen kemia ja heidän kokemansa kollektiivinen ahdinko ei kuitenkaan tunnu takariveille saakka. Olen tietoinen, että veljeksiä kohtaan pitäisi tuntea empatiaa, mutta jokin laittaa vastaan. He eivät vedä katsojaa suohon kanssaan.

Jari Vainionkukka tekee rajun ja fyysisen roolin viinaan menevänä isänä. Usein humalakohtaukset ovat kiusallista katsottavaa, mutta Vainionkukka tekee äärimmäisen uskottavan roolin. Inka Kallén tekee poikien epävakaana äitinä koskettavan roolin. Myös Anna-Leena Sipilä ja Saga Sarkola tekevät mainioita pieniä sivurooleja, joskin Sarkolan esittämä Ossi-setä, Horror-Ossi, on vähän hassu – tahallisesti tai tahattomasti.

KUT:n Skavabölen pojat on varmalla kädellä tehtyä perusteatteria. Ehkä Skavabölen poikien ongelma alkaa olla siinä, että se tuntuu jopa vanhalta. Kieli, puvut ja rekvisiitta ovat 1970- ja 1980-luvuilta, mutta silti näytelmästä ei ole nostalgia-tripiksi. Puhumattakaan, että se olisi minkäänlainen sukupolvikokemus, kuten se 1990-luvulla oli.

Aika näyttää, jääkö Skavabölen pojat oman aikansa kuriositeetiksi, vai kestääkö se aikaa vuosikymmeniä, kuten vaikkapa Minna Canthin tai Juhani Ahon tekstit. Kun tänä syksynä olen nähnyt Skavabölen pojat ja jatko-osan Huokausten laakson, jotenkin tuntuu, että aika on ajanut Raivion tekstien ohi. Vaikka sen keskeinen teema, veljesten välinen ystävyys, on ikuinen.

Skavabölen pojat, Keski-Uudenmaan Teatteri, esityksiä syksyllä 2023 ja alkuvuonna 2024.

TEKSTI: Pauli Jokinen

Näyttelyarvio: Garden Futures

Puutarhatkin voivat olla poliittisia. Niistä ollaan aikojen saatossa käyty lukuisia kiistoja, ne ovat olleet politiikan ja kaupunkisuunnittelun pelinappuloina. Garden Futures -näyttely pureutuu monien muiden teemojen ohella myös puutarhojen poliittiseen aspektiin.

Garden Futures -näyttely on Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon ensimmäinen yhteinen näyttely. Se jakautuu molempien museoiden tiloihin. Kyseessä on kiertävä näyttely, jonka ovat toteuttaneet Vitra Design Museumin, Wüstenrot Foundationin ja Nieuwe Instituut. Helsinki on ensimmäinen kohde, jossa näyttely on esillä. Kansainväliseen näyttelyyn on tuotu lokaalia ulottuvuutta muun muassa siirtolapuutarhojen muodossa ja esittelemällä lähiöiden viherrakentamista.

Puutarha on teemana laaja. Sillä on oma historiansa, joka on erilainen eri maailmankolkissa. Englantilainen, ranskalainen ja japanilainen puutarha eroavat kovasti toisistaan. Puhumattakaan vaikka pienistä kotipuutarhoista tai luonnontieteellisistä puutarhoissa. Näyttelyssä puutarhojen historiaa on elävöitetty muun muassa Birger Kaipiaisen keramiikalla. Kaipiaisen Paratiisi-astiat tietysti viittaavat Edenin puutarhaan, maailman ensimmäiseen puutarhaan.

Kaupunkisuunnittelussa puutarhat, puistot ja viheralueet ovat jatkuvia kiistojen kohteita. Poliitikot, virkamiehet ja kaupunkilaiset ovat alati napit vastakkain. Kiistoja syntyy siitä, mihin viheralueita rakennetaan, missä vanhaa pitää säästää, miten paljon vihreää pitää olla, millaisia puistoja ja puutarhoja halutaan, miten paljon niihin käytetään rahaa. Viheralueiden rakentamisessa on nähty onnistumisia ja epäonnistumisia.

Yksi kiistakysymys on, kenen tiloja puutarhat ovat. Ovatko ne yksityisiä vai julkisia paikkoja? Aidataanko ne vai jätetäänkö avoimiksi? Onko puutarhojen tarkoitus olla ilo silmälle vai viljelläänkö niissä ravintoa? Näyttelyssä esitellään muun muassa englantilaisen Ebenezer Howardin 1800-luvulla ideoima puutarhakaupunki, joka yhdisti maaseudun ja kaupungin parhaita puolia. Tätä ajatusta Suomessakin ollaan jalostettu, muun muassa Tapiolassa ja Maunulassa. Arkkitehtuurimuseon puolella ollaan nostettu esiin Soukan, Matinkylän ja Itä-Pasilan viherrakentaminen.

Garden Futures -näyttely avaa puutarhojen maailmaa uusista näkökulmista. Se sopii erinomaisesti Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon ensimmäiseksi yhteisnäyttelyksi. Toivotaan yhteistyölle menestyksekästä jatkoa.

Kritiikin sana: Näyttelyssä olisi ollut kiva nähdä, kokea ja haistaa aitoja kasveja. Mutta se on ymmärrettävää, että niitä on vaikea museo-oloihin tuoda. Siksi näyttelyn ajankohtana olisi toiminut paremmin kesä, jolloin museoiden väliselle pihalle olisi voinut rakentaa istutuksia.

Garden Futures: Suunnittelua luonnon kanssa, Arkkitehtuurimuseossa ja Designmuseossa 10.11.2023–31.3.2024

Teksti: Pauli Jokinen

Uusi kahvila avautui Ateneumin kuvanveistosaliin

Café Höijer tarjoaa klassisia kahvilatuotteita aisteja hemmottelevassa miljöössä – pöytiin tarjoiltuna. Suosittu Ateneum Bistro jatkaa toimintaansa tuttuun tapaan Ateneumin ensimmäisessä kerroksessa.

Ateneumin taidemuseon kolmanteen kerrokseen on juuri avautunut uusi kahvila. Café Höijeriksi Ateneumin suunnitelleen arkkitehti Theodor Höijerin mukaan nimetty kahvila tarjoaa klassisia kahvilatuotteita pöytiin tarjoiltuna. Tarjolla on myös monipuolinen kattaus viinejä sekä kahvijuomia.

– Taidemuseot ovat ainutlaatuisia toimintaympäristöjä ravintoloille, erityisesti Ateneumin historia ja miljöö tuovat oman tunnelmansa myös ravintolalle. Ruoka ja taide ovat molemmat parhaimmillaan vaikuttavia elämyksiä, Café Höijerin myötä nämä kaksi kulkevat Ateneumissa entistä vahvemmin käsi kädessä, Soupster Familyn toimitusjohtaja Kim Heiniö sanoo.

Soupster toimii ravintoloitsijana myös Ateneum Bistrossa, joka kahvilatuotteiden lisäksi tarjoaa lounasta noutopöydästä, mutkattomia lautasannoksia sekä suosittua Afternoon Tea -kattausta. Museon katutasossa sijaitseva Bistro on avoin kaikille ja ottaa vastaan pöytävarauksia. Café Höijeriin pöytävarausta ei ole mahdollista tehdä ja koska kahvila sijaitsee näyttelytilojen keskellä, on se avoinna ainoastaan museovieraille.

– Ateneum Bistro ja Café Höijer täydentävät mainiosti sekä toisiaan että Ateneumin ravintolatarjontaa. Omaperäiset ja laadukkaat museokahvilat ovat sekä maailmalla että Suomessa hyvin suosittuja ja tärkeä osa museokäyntiä. Olen iloinen, että voimme jatkossa tarjota vieraillemme taide-elämysten lisäksi myös kaksin verroin makuelämyksiä, Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari sanoo.

Tilassa on ennen ollut Ateneumin kuvanveistosali.

Café Höijer on jatkossa avoinna aina samaan aikaan Ateneumin kolmannen kerroksen vaihtuvien näyttelyiden kanssa. Näyttelyiden vaihtovälien aikana kahvila on suljettu teoskuljetusten sekä näyttelyn rakentamisen vuoksi.

Café Höijerin salissa 3.13 on vuosien saatossa toiminut mm. Suomen Taideyhdistyksen maalausateljee, Valtion taidemuseon Nykytaiteen museo Studio N sekä toisinaan pop-up kahvila. Tila on toiminut myös Ateneumin näyttelysalina.

– Korkeaa tilaa hallitsee kaunis vihreä kalkkikivilattia sekä valtava kaari-ikkuna, josta avautuu näkymä Rautatientorille. Suuret kattokruunut ja tilaa kiertävät seinävalaisimet sekä harmoninen värimaailma luovat kahvilaan lämpimän ja rauhallisen tunnelman. Pitkät sohvat ja klassikko-tuolit houkuttelevat istahtamaan, ja kalkkikivi-pöydänkansista voi löytää jopa kotilo-fossiileja. Kaikki tämä tarjoaa upeat puitteet klassiselle kahvilalle, kertoo Cafe Höijerin suunnittelusta vastannut Päivi Meuronen JKMM Arkkitehdeistä.

Lähde: Ateneum

Näyttelyarvio: Volker von Bonin Hakasalmen huvilassa

Hakasalmen huvila on täyttynyt komeista Helsinki-kuvista. Siellä on esillä parisen sataa saksalaissyntyisen Volker von Boninin (1924-2006) hurmaavaa valokuvaa rakkaasta pääkaupungistamme. Von Bonin oli aikanaan hyvinkin tunnettu kuvaaja ja hänen kuvista koostetut valokuvakirjat olivat erittäin suosittuja, mutta nykypäivän ihmisille hän on jo hieman vieraampi tapaus. Siksi Hakasalmen huvilan näyttely on oiva muistutus, millainen kuvaaja von Bonin oli.

Von Boninin elämäntarina on mielenkiintoinen ja täynnä hurjia käänteitä. Sodassa hän palveli Natsi-Saksaa ja virui aikansa venäläisillä vankileireillä. Niistä ei tässä yhteydessä sen enempää, sillä hänen elämänvaiheistaan kiinnostuneet voivat perehtyä niihin kirjassa, joka julkaistiin näyttelyn yhteydessä. Hänen elämästään kerrotaan myös Helsingin Sanomien ansiokkaassa artikkelissa.

Von Bonin palasi sodan jälkeen Suomeen ja Helsinkiin. Tänne häntä veti rakkaus. Von Bonin sai työpaikan Tilgmannin kirjapainosta ja vapaa-ajallaan hän kuvasi helsinkiläistä elämänmenoa. Koko elämänsä hän tunsi itsensä hieman ulkopuoliseksi täällä pohjoisessa ja se välittyy hänen kuvistaan. Hän on eräänlainen ulkopuolinen tarkkailija, joka kuvaa kohteitaan etäältä. Näyttelyn valokuvissa lähikuvia on hyvin vähän. Esimerkiksi toinen ulkopuolinen Helsingin kuvaaja, venäläinen Ivan Timiriasev, tykkäsi mennä lähelle ja kuvata ihmisiä ihan läheltä. Von Bonin pitää hajuraon.

Vaikka von Bonin kuvasi ihmisiä kauempaa, ei hänen kuvissaan silti ole kylmyyttä. Erittäin lämpimästi hän kaupunkia ja kaupunkilaisia kuvasi. Aiheiden valinnatkin ovat lempeitä: lapsia, puistoja, kesäpäivää viettäviä perheitä. Von Boninin suosikkipaikkoja näyttivät olleen Kaivopuisto ja Suomenlinna. Hän viehättyi niin merestä kuin betonikaupungistakin.

Von Boninin näyttely on Helsinki-harrastajien aarreaitta. Kuvissa näkyy, millainen kaupunki oli 1950-1970-luvuilla, ja on jännittävää verrata miten se on muuttunut. Näyttely toimii myös nostalgiapakettina vanhoille stadilaisille. Helsinkiläisille tämä on varmasti syksyn kiinnostavimpia näyttelyitä.

Monet kuvista ovat minulle tuttuja entuudestaan. Näitä näkee jatkuvasti erilaisissa Helsinki-aiheisissa Facebook-ryhmissä. Silti on hienoa nähdä von Bonin kuvia ammattimaisesti kuratoituna ja isoina printteinä.

Katse Helsinkiin – Volker von Boninin valokuvia
6.10.2023–25.8.2024
Hakasalmen huvila

Teksti: Pauli Jokinen