Ajankohtaista | WalkHelsinki

Kaupunkipyöräkausi käynnistyy – näin halpaa se on!

Helsingissä ja Espoossa kaupunkipyöräkausi on huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Koko kauden eli seitsemän kuukauden käyttöoikeus maksaa 35 euroa. Päivän ja viikon käyttöoikeudet maksavat 5 ja 10 euroa.

Kaikkiin tuotteisiin sisältyy rajaton määrä 30 minuutin matkoja niiden voimassaolon ajan. Jos pyörää käyttää yhtäjaksoisesti pidempään kuin puoli tuntia, lisäveloitus on euro kutakin puolta tuntia kohden. Enimmäiskäyttöaika on 5 tuntia. Ylityksestä veloitetaan lisämaksujen ohella 80 euron viivästysmaksu.

Helsingissä ja Espoossa on kauden alkaessa käytössä yhteensä 3 520 pyörää. Pyöräasemia on Helsingissä 242 ja 110 Espoossa.

HKL laajentaa kaupunkipyöräpalvelua Helsingissä, jonne tulee kauden aikana 105 uutta asemaa ja 1 050 uutta pyörää. Uudet asemat asennetaan vaiheittain touko- ja kesäkuun aikana. Kaikki uudet pyörät tulevat käyttöön heinäkuun alkupuolelle mennessä.

Kaupunkipyöräkausi käynnistyy myös Vantaalla huhtikuun alussa. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelu ei ole yhteensopiva Vantaan palvelun kanssa, joten pyöriä ei voi käyttää ristiin.

Asemien sijainti kartalla löytyy täältä.

Muutama ohje, jotta kaupunkipyöräily sujuu:

Pyörällä on aina ajettava pyörätiellä, tai jos sitä ei ole, ajoradalla.
Jalkakäytävällä pyörää on talutettava.
Näin korona-aikana tulee huolehtia myös turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta. Ajaessa voi käyttää hanskoja.
Pyörän palautuksessa on oltava tarkkana, että pyörän näytölle tulee viesti palautuksen onnistumisesta.
Täydelle asemalle palautus onnistuu, jos ”Palautus” on valittavissa näytöltä. Helsingin pyörässä (ohjaustangossa HKL:n logo) palautus on numero 1 ja Espoon pyörässä (ohjaustangossa Espoon logo) numero 2. Kun pyörän ohjaustanko on lukittunut, on vielä vedettävä ohjaustangosta tuleva vaijeri viereisen pyörän rungon ympäri ja lukittava se takaisin palautettavan pyörän rungossa olevaan koloon.
Telineen viereen palautettu pyörä kannattaa ottaa ensimmäisenä käyttöön. Näin asemat saadaan pidettyä siistimpinä.
Jos huomaa epäkunnossa olevan pyörän, sen satula kannattaa kääntää taaksepäin merkiksi huoltohenkilöstölle ja muille kaupunkipyöräilijöille. Lisäksi tulee tehdä vikailmoitus.
Kaupunkipyörien vikailmoituksen voi tehdä osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät/palaute tai matkahistoriasta löytyvän linkin kautta.

Suomen romanttisin ravintola löytyy Helsingistä

Toptaste kysyi lukijoilta, mistä löytyy Suomen romanttisin ravintola. Katso alta mitä ravintoloita äänestettiin.

1. Meripaviljonki, Helsinki

Meripaviljonki on puitteiltaan täysin uniikki ravintola Helsingin Hakaniemessä. Säästöpankinrannan laineilla kelluvan panoraamaravintolan ikkunoista avautuu merimaisema, jonka äärellä voi nauttia kauden parhaita herkkuja. Ravintola on kala- ja äyriäispainotteinen, mutta listalta löytyy myös kasvis- ja liharuokia.

Säästöpankinranta 3, 00530 Helsinki

2. Ravintola Näsinneula, Tampere

Tampereen kattojen yläpuolella, 124 metrin korkeudessa sijaitsevassa Ravintola Näsinneulassa pääsee herkuttelemaan arjen yläpuolelle maistuvan lähiruoan ja upeiden maisemien äärelle.

Ruokalista päivittyy vuodenaikojen mukaan, jolloin ravintolassa voidaan hyödyntää kunkin vuodenajan parhaat raaka-aineet: Näsijärven ravut, kotimaiset sienet, marjat, juurekset, riista, lähipuutarhojen sato sekä kalat ympäröivistä vesistöistä.

Laiturikatu 1, 33230 Tampere

3. Kappeli, Helsinki

Ravintola Kappelin tekee Espan puiston kauneus, lasiverannan avaruus, rakennuksen arvokas olemus ja moderni keittiö. Kappelin vetovoimalla on pitkät perinteet ja Eino Leinon kantapöytä on edelleenkin omalla paikallaan.

Ruokalistan pohjana on tarjota perinteistä ruokaa parhaista raaka-aineista. Tarjolla on uusia makuja klassikoita kuitenkaan unohtamatta.

Eteläesplanadi 1, 00130 Helsinki

4. Tintå, Turku

Tintå on rento ja tunnelmallinen ravintola Auransillan kupeessa, joen ravintolarikkaalla länsirannalla. Ravintolaan kannataa suunnata, jos haluaa kokea aitoa Turkua. Tintå on paikallistenkin suosima ravintola!

Läntinen Rantakatu 9, 20100 Turku

5. Viikinkiravintola Harald, Kuopio

Viikinkiravintola Haraldit sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Oulussa, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa ja Jyväskylässä. Viikinki Haraldin Kylissä tarjotaan runsaita annoksia pohjoisten metsien, vesien, ilman ja maan parhaista antimista.

Tulliportinkatu 44, 70110 Kuopio

6. Saslik, Helsinki

Rakastu Klassikoihin – From Russia with Love! Šašlikin rakastetuimmat klassikoita ovat Savukalacoulibiacia, Uspenskin suklaakupolia ja Romanovin Mansikoita. Näiden lisäksi listalta löytyvät myös Bortštš-keitto, Zakuska, Maustehärkä, Iivanan Miekka ja Uunijäätelö, sekä harvinaiset karhuannokset. Kaikki pääruoat tarjoillaan perinteiseen Šašlikin tyyliin parilalta runsaiden venäläisten lisukkeiden kera, ja lihat sekä kalat saavat upean makunsa aidosta puuhiiliuunista.

Neitsytpolku 12, 00140 Helsinki

7. Rafaels Steakhouse & Bistro, Porvoo

Rafael’s Steakhouse on tyylikkään rento ja lämminhenkinen ruoka- ja seurusteluravintola Porvoon keskustan torinlaidalla. Rafael’s tarjoaa rentoutta, viihtyisyyttä ja laadukkaita grilliannoksia aidolta hiiligrilliltä.

Piispankatu 28, 06100 Porvoo

8. Salve, Helsinki

Ravintolan kunniakas taival alkoi pienestä kioskista, jonka luukusta myytiin ruokaa ja tupakkaa lähinnä merimiehille jo vuonna 1897. Pitkästä ja värikkäästä historiastaan huolimatta Salve elää vahvasti ajan hermolla. Kuuluisat ja ehkäpä maan parhaat silakat sekä merimiesten kulta-ajoilta säilynyt Salven pannu ovat edelleen listalla.

Hietalahdenranta 5 C, 00180 Helsinki

9. Ravintola Tampella, Tampere

Ravintola Tampellassa pääsee nauttimaan tuoreista raaka-aineista valmistettua ruokaa upeassa miljöössä. Tunnelma on puoli ruokaa ja hurmaava henkilökunnan nostalgisten puitteiden kanssa tekevät Ravintola Tampellasta helposti lähestyttävän ja kiehtovan ruokapaikan keskellä kaupungin arvostetuinta aluetta.

Ruokalistalta löytyy niin klassikoita pippuripihvistä ritareihin kuin myös innovatiivisia uusia annoksia, joissa luodaan kokonaan uutta tai tehdään moderneja tulkintoja. Listan ruoissa maistuu vuodenaika sekä rakkaus ja intohimo ruoan valmistukseen.

Kelloportinkatu 1, 33100 Tampere

10. Ravintola Salud, Tampere

Salud on kuin andalusialainen kortteli, jonka varrella seurueet illallistavat väljästi pitkissä pöydissä, kokoontuvat omiin viihtyisiin loosseihin tai kabinetteihin. Tapas-baarin puolelle voi poiketa nauttimaan hyviä viinejä tai sangriaa pienten tapaksien kera.

Saludin espanjalais-latinalainen keittiö, rento tunnelma ja mutkaton palvelu ovat tunnettuja jo vuosien takaa.

Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere

Myös näitä ravintoloita äänestettiin:

Helsinki: Ravintola Muru, Pastis, Bar Teos, Treffi Pub, Ristorante Il Trio, Lappi Ravintola, Santa Fe, Baskeri & Basso, Ravintola Savoy, Ristorante Ravello, Bellevue, 10. Kerros, Shelter, Gaijin, Natura, Ravintola Teatteri, Olo by Garden ja Ravintola Penny.

Espoo: Näkoalaravintola Haikaranpesä ja Lucy in The Sky.

Kirkkonummi: Bistro O mat ja Långvik Bistro.

Porvoo: Zum Beispiel, El Patio, Haikon Kartanon Ravintola, Sinne Porvoo ja Wanka Laamanni (suljettu).

Loviisa: Ravintola Gille.

Hämeenlinna: Fresno Bar & Kitchen.

Lahti: Ravintola Roux, Santa Fe, ja Viikinkiravintola Harald.

Imatra: Ravintola Linnasali.

Lappeenranta: Ravintola Lalo.

Turku: Bistro F, Ravintola Kaskis, Ravintola Teini, Ravintola Di Trevi ja Ravintola Hügge.

Pori: Andalusia.

Tampere: Ravintola Periscope, Ravintola Coussicca, Sorella Dining & Cellar Club, Tiiliholvi, Ravintola Frankly, Pispalan Pulteri, Ravintola Astor ja Ravintola Telakka.

Savonlinna: Perlina di Castello.

Kuopio: Ravintola Musta Lammas, Ravintola Urban, Gusto Runin, Ravintola Isä Camillo ja Ravintola Kummisetä.

Jyväskylä: Ravintola Pöllöwaari, Sohwitar, Ravintola Kissanviikset, Café & Restaurant Vesilinna, Savutuvan Apaja ja Amarillo.

Joensuu: Ravintola Filipof.

Oulu: Ravintola Nallikari, Sokeri-Jussin Kievari, Oula Kitchen & Bar ja Viikinkiravintola Harald.

Rovaniemi: Gustav Kitchen & Bar ja ja Sky Kitchen.

Sirkka: Ravintola Saamen Kammi.

Lähde: Toptaste

Kuusi lähimatkailun tulevaisuuden trendiä

Matkailualalla kuumeisesti pohditaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Uskon, että massaturismin aika on ohi. En usko, että se palaa ainakaan samanlaiseksi, jollaista se viime vuosikymmeninä oli. Enkä itse jää sitä kaipaamaankaan. Massaturismiin liittyy monia epäeettisiä ja epäekologisia piirteitä, joista on hyväkin päästä eroon. Massaturismin väheneminen koettelee tiettyjä matkailuelinkeinoja, mutta tilalle syntyy uutta ja kestävämpää.

Tulevaisuudessa matkailu on entistä ekologisempaa, kestävämpää ja vastuullisempaa. Uudet ideat, paikalliset palvelut ja villit konseptit lyövät läpi. Matkailu linkittyy yhä enemmän kiertotalouteen.

Lähimatkailu tulee olemaan jatkossa entistä suositumpaa. Ei tarvitse lentää maapallon toiselle laidalle löytääkseen elämyksiä ja nähtävyyksiä. Omassa kotimaassa, maakunnassa ja jopa kotikaupungissa on upeita kohteita, jos osaa nähdä metsän puilta. Lähimatkailu on ekologista, sen hiilijalanjälki on pieni.

Lisäksi lähimatkailu tukee paikallisia palveluita, kuten ravintoloita, matkanjärjestäjiä, kauppoja, panimoita, kahviloita, yms.

WalkHelsingissä olemme ylpeästi lähimatkailun asialle. Työ lähimatkailun parissa nähtiin niin arvokkaaksi, että WalkHelsingille myönnettiin Helsinki Travel Award.

Uskon, että seuraavat asiat ovat tulevaisuudessa lähimatkailun kuumia trendejä:

1. Ruokamatkailu

Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että ruokailu on matkan tärkeimpiä hetkiä. Foodtravelling on pitkään ollut maailmalla nousussa, mutta aivan lopullisesti se ei vielä ole lyönyt läpi, ainakaan Suomessa. Vaikka onhan meillä oma ruokamatkailustrategiakin.

Maakuntien toimijoiden tulisi ottaa roolia ruokamatkailussa, jossa kohderyhmänä ovat kotimaanmatkailijat. Savolaiselle voisi olla eksoottista tutustua Satakunnan perinnemenuun – ja päinvastoin. Perinneruuista voi valmistaa modernia fine diningia. Ruokamatkailu kotimaan sisällä on vielä lapsenkengissä.

2. Kulttuurimatkailu

Kulttuurimatkailu on matkailun kovinta ydintä. Museot ja linnat käydään läpi, vaikkei taide ja historia edes kiinnostaisi. Tulevaisuudessa kulttuurimatkailu saattaa kohdentua entistä voimakkaammin kulttuurin suurkuluttajiin, siihen varsinaiseen ydinkohderyhmään. Heille räätälöidään pidempiä kulttuurimatkoja kotimaassa ja lähimaissa, jossa bussilla kierretään museoita ja muita kohteita. Kierrokset voivat painottua vaikka tiettyyn maakuntaan tai alueeseen, esimerkiksi kivikirkkojen Uusimaa. Tai Pirkanmaan ja Hämeen museokierros. Ei lennetä viikonlopuksi katsomaan Bilbaon Guggenheimia. Tämä liittyy hitaan matkailun (slow tourism) trendiin.

3. Luontomatkailu

Suomessa puhdas luonto on tärkeä vetovoimatekijä. Monille matkailijoille luonto on tärkein syy tulla Suomeen. Luontomatkaajat on tunnistettu kolmeen ryhmään: seikkailijat, ihmeiden metsästäjät ja luotonautiskelijat. Jokainen ryhmä haluaa kokea luonnon omalla tavallaan.

Vaikka luonto vetää Suomeen turisteja, sillä on lähtemätön paikka myös suomalaisten sydämissä. Luonto on kotimaanmatkailussa keskeinen tekijä: kansallispuistoissa on ruuhkaa, Helsingistä lähdetään päiväretkelle Porkkalaan, Lapissa käydään vaeltamassa. Suomessa on loputtomasti huikeita luontokohteita Örön saaresta pohjoisen tuntureihin.

4. Elämysmatkailu

Elämysmatkailuun liittyy usein luonto: revontulet, patikkaretket, riippusillat, jylhät kosket. Se voi olla myös kalliokiipeilyä tai melontaa. Jollekin Sipoonkorven synkkä metsä saattaa olla elämys. Meillä kotimaassa löytyy elämyksiä moneen lähtöön. Elämystenmetsästäjät ovat jo nyt iso matkailijaryhmä.

Elämysmatkailu voi olla myös osa luontomatkailua – ja päinvastoin. Jokainen, joka on nähnyt Pyhän Isokurun tai kiivennyt Pyhä-Nattasen tunturille, tietää mitä tarkoitan.

5. Hyvinvointimatkailu

Jos ennen lähdettiin Kreetalle possujuhliin, nyt keskitytään henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Kiireiset ihmiset hakevat matkalta helpotusta stressiin. Tutkimusten mukaan hyvinvointimatkailu kasvaa voimakkaammin kuin matkailu yleisesti. Kylpylälomat ovat saaneet rinnalleen pilatesmatkoja, meditaatioretriitteja, yms.

Hyvinvointimatkailussa on runsaasti potentiaalia meillä kotimaassakin. Suomessa voisi entistä vahvemmin brändätä saunaturismia – ihan kotimaanmatkailijoidenkin kesken. Katso tästä vinkit Helsingin saunoihin.

6. Hidas matkailu

Hidas matkailu ja kohtuullistaminen ovat päivän sanoja. Ei eletä överisti kuluttaen, vaan matkustetaan lyhyen viikonloppumatkan sijaan hitaasti ja rauhallisesti ja ollaan matkalla pidempään. Matkaan voi yhdistää kulttuurikohteita, joogaretriitin tai luontoretken. Kenties Interrail nousee uuteen suosioon.

Hidasta matkailua voi tehdä Suomessakin. Maa on täynnä pieniä majataloja, bed & breakfast -paikkoja, museoita, ruukkeja, ravintoloita. Matkaan voi lähteä omalla autolla, junalla, veneellä tai vaikka polkupyörällä – tai yhdistellä näitä kaikkia.

Pauli Jokinen,
WalkHelsinki

Gillet luottaa perusjuttuihin

Kaksi vuotta sitten kuopatun Cantana Westin paikalle on avautunut uusi ravintola Gillet. Kun Cantina West avautui 1990-luvun alussa, sen mex mex -maut ja -estetiikka olivat uutta, mutta aika ajoi sen ohi. Kun rakennus peruskorjattiin, Ravintolakolmio päätti laittaa ravintolan uuteen uskoon.

Uutta Gillet-ravintolaa ei tunnistaisi vanhaksi Cantina Westiksi. Vain yksi western-taulu on jätetty seinälle muistoksi.

Cantina Westin vanhasta keittiöstä on tehty Can can -ruokailusali, joka henkii art decoa. Suuri muutos on myös sisäpihan kattaminen. Se oli ennen avoin ulkotila, jossa oli pari autopaikkaa. Nyt siitä on tehty viihtyisä talvipuutarhamainen baari, jonne voi pistäytyä drinkille tai syömään.

Gillet levittäytyy kolmeen kerrokseen. Katutaso on avointa asiakastilaa. Kellariin valmistuu kabinetteja. Toinen kerros on tilausryhmien käytössä. Kaikkiaan tuhannen neliön ravintolassa on runsaat 500 asiakaspaikkaa.

Kiinteistö henkii historiaa. Rakennus on vuodelta 1908. Herraklubi Handelsgillet aloitti siellä 1920-luvulla ja jatkaa edelleen toimintaansa toisessa kerroksessa. Ravintola on ottanut nimensä Handelsgilletistä.

Historian saatossa rakennuksessa on toiminut teatteri sekä elokuvateatteri. 1920-luvulta 1940-luvulle elokuvateatteri Kamera näytti siellä filmejä. Kiinteistössä on toiminut myös lukuisia ravintoloita. Sota-aikana kiinteistö kärsi pommituksista ja pommien jälkiä on edelleen julkisivun kivijalassa.

VINKKI: Herätä ruokahalua WalkHelsingin kävelyllä!

Gillet tarjoaa kolmen vaihtoehdon lounasta. Kolmen ruokalajin bisneslounas maksaa 29 euroa, vaihtuva lautasannos 12-15 euroa ja green tablesta voi koota salaattiannoksen hintaan 10,90 euroa.

A’la carte on monipuolinen kokonaisuus, jonka punaisena lankana on skandinaavisuus. Teemaa on sitten varioitu erilaisilla mauilla Aasiasta Etelä-Eurooppaan.

Alkupalaksi voi valita vaikkapa mac & cheese -kroketteja ja tryffeliä. Ankanrinta ja ohrarieska ovat myös hyviä vaihtoehtoja.

Gillet on panostanut äyriäisiin. Niiden ystävä voi tilata ostereita, hummeria, savustettuja katkarapuja tai bouillabaissea.

Pääruokana on saatavilla esimerkiksi kuhaa ja turskaa, Ahvenanmaan karitsaa tai kananpoikaa. Jännittävä valinta on munakoiso ”snitchtzel”. Pääruokien hinnat vaihtelevat 20-35 euron välillä.

Palan painikkeeksi suositellaan Gilletin omaa 5,2-prosenttista American lageria, joka on pantu Mallaskosken panimolla.

Jälkiruokalautaselle voi tilata monia herkkuja, kuten xoco-kakkua mustaherukalla tai karamellisoitua persikkaa.

Ravintolakolmion ravintolat eivät juokse kuumimpien trendien perässä, vaan luottavat perustekemiseen ja pitkäikäisyyteen. Cantina West jaksoi lähes 30 vuotta, katsotaan mihin Gillet yltää. Alku on lupaava.

Kotisivut
Gillet, Kasarmikatu 23

WalkHelsingille myönnettiin Helsinki Travel Award

WalkHelsinki sai vuoden 2020 matkailupalkinto Helsinki Travel Awardsin. Palkinnon myöntää Helsingin Matkailusäätiö.

Vuosittain jaettavien Helsinki Travel Award -tunnustusten myötä Helsingin Matkailusäätiö haluaa palkita paikallisia toimijoita pitkäjänteisestä työstä Helsingin kehittämiseksi. Vuoden 2020 palkintojen perusteluissa korostuivat lisäksi myös uudenlaiset innovaatiot ja ratkaisut.

“Koronakevät pysäytti toimintamme kuin seinään, mutta viime syksy oli meillä kiireisempi kuin koskaan. Paikalliset löysivät palvelumme muun muassa tykypäivien merkeissä, kun sisällä ei voinut järjestää mitään yhteistä. Lisäksi järjestimme Helsingin kävelyfestivaalin, jossa oli kahden viikon aikana yli 120 kävelyä. Otamme Helsinki Travel Award -palkinnon suurella kunnioituksella ja kiitollisuudella vastaan. Upeaa, että työ kaupunkikävelyiden parissa on huomattu ja tällä tavoin huomioitu”, WalkHelsingin Pauli Jokinen iloitsee.

Walkhelsingin lisäksi palkittin Ateneumin taidemuseo, Kämp Galleria ja Senaatintorin kesäterassi.

“Palkitut toimijat ovat onnistuneet löytämään uudenlaisia tapoja kaupungin elävöittämiseen sekä ihmisten ja yritysten yhteentuomiseen. Helsinkiläiset matkailualan ammattilaiset tekevät upeaa työtä ja valmistautuvat parhaansa mukaan tulevaan. Kaikkien toiveissa on aika, jolloin ihmiset läheltä ja kaukaa taas saapuvat nauttimaan maailman parhaasta kaupungista”, Helsingin Matkailusäätiön puheenjohtaja Mikko Leisti kertoo.

Leisti kehottaa kaupunkilaisia tukemaan paikallisia matkailualan toimijoita nyt kun ne apua eniten tarvitsevat.

“Matkailu on merkityksellinen osa Helsinkiä, joten on äärimmäisen tärkeää turvata sen tulevaisuus näin haastavina aikoina. Jokainen pystyy itse kannustamaan paikallisia alan toimijoita käyttämällä heidän palveluitaan esimerkiksi tekemällä viikonloppumatkan lähialueelle.”

****

Tässä vielä Helsingin matkailusäätiön perustelut:

”Kävelyllä asiat ratkeavat. Jos ajatuksia pitää selvittää, haluaa keskustella tai tarvitsee omaa aikaa, niin kävely toimii aina. Kävellen edetään sopivalla nopeudella, siinä ehtii samalla omaksumaan virikkeitä ympäriltään. Monimutkaisetkin kuviot jäsentyvät, on kyseessä sitten uusi idea tai vaikkapa kiinnostava tarina kaupungissa.

Kaupungit on alkujaan suunniteltu käveltäviksi. Väkimäärien kasvaessa ja kulkuvälineiden kehittyessä hevoset, polkupyörät, autot, bussit ja muut välineet ovat tietty ottaneet suunnittelussa suuren tilan, mutta edelleen kävelijä on kaupunkien ykkönen. Ihmiset pitävät lukua päivittäin otetuista askeleista ja kävely on suosituin ulkoilu- ja kuntoilumuoto Suomessa. Hyvä kävely on hyvän matkailukokemuksen keskiössä. Pidemmät siirtymät, kun on eri kulkuvälinein tehty, niin matkailija vetäisee jalkaan mukavat kengät ja lähtee tutustumaan kohteeseen.

Historia, taide- ja kulttuuri, kaupunginosat, kiinnostavat henkilöt ja monet muut teemat toimivat kävelyn ja pohdinnan innoittajina. WalkHelsingin pelit, murhamysteerit ja tehtävät rikastuttavat kokemusta, kun kävelijä haluaa uutta näkökulmaa kokemukseensa. Suositut ja hyvin valmistellut kokonaisuudet ovat tapahtumia, jotka saavat osallistujan näkemään Helsingin aivan uudella tavalla ja muuttavat suhdetta hienoon kaupunkiimme osaavammaksi ja omakohtaisemmaksi. Ja aivan varmasti kuullut tarinat kerrotaan innolla eteenpäin.

On ilo ja kunnia myöntää Helsinki Travel Award 2020 WalkHelsingille ja Pauli Jokiselle.”

Helsingin kävelyfestivaalille Kulttuuriteko-kunniamaininta

WalkHelsingin pyörittämä Helsingin kävelyfestivaali palkittiin kunniamaininnalla Helsingin kulttuuriteko 2020 -valinnan yhteydessä. Kunniakirjan otti vastaan festivaalin järjestäjä Pauli Jokinen.

Kunniamaininta myönnettiin merkittävästä ja uutta luovasta tavasta esitellä Helsinkiä, sen historiaa ja monimuotoista kulttuurin kirjoa ja elämänpiiriä asukkaille ja vierailijoille.

Keväällä 2020 Helsingin kävelyfestivaali jouduttiin perumaan koronan takia, mutta syksyllä festivaali järjestettiin suurempana kuin koskaan. Kahden viikon sisällä järjestettiin 125 kävelyretkeä.

– Se oli ankean koronakevään jälkeen hieno tapahtuma. Oppaat pääsivät tekemään omaa työtään ja asiakkaat pääsivät tekemään ulkona jotain aktiviteettia, kun lähes kaikki muut tapahtumat oli kesän ja syksyn aikana peruttu. Tämän kunniamaininnan omistan festivaalin oppaille ja asiakkaille, summaa Pauli Jokinen.

Varsinainen Helsingin kulttuuriteko 2020 -palkinto myönnettiin Suvilahden TBA ravintola- ja tapahtuma-alan yritykselle.

– Suvilahti TBA on ravintola ja tapahtuma-alan yritys, joka on kulttuurialalle vaikeana vuonna 2020 merkittävästi kehittänyt Suvilahteen tapahtumallisuutta. Suvilahti Summer- ja elo-syyskuun tapahtumat tuotettiin rajoitusten mukaisesti ja turvallisesti ja ne saivat paljon huomiota ja kiitosta muuten varsin hiljaisen kulttuuritarjonnan aikana. Järjestäjillä oli varsin suuri riski, jonka he kuitenkin kokeneella tuotannon järjestelyllä välttivät toteutumasta, perustelee palkitsemista kulttuuri- ja kirjastojaoston puheenjohtaja Tuomas Finne.

Kävelyfestivaalin lisäksi Kulttuuriteko-kunniamaininta myönnettiin myös Radio Majavalle.

Ravintola Meicussa klassisuus näkyy lautasella

Vanhanajan ranskalais-skandinaavinen keittiö loistaa omalaatuisuudellaan Meilahdessa, mutta katse ravintolalla on vahvasti tässä hetkessä. Ravintoloitsija, Meicun omistaja ja yksi perustajajäsenistä, Leo-Jukka Salonen, puhuu kauniisti ruokalistastaan. Lista on niin ansiokkaasti kuratoitu, että à la cartea menee tasaisesti, ja vegaaneja annoksia tullaan kehittämään perinteisten rinnalla.

Meicun menu rakennettiin ympäristöönsä sopivaksi

– Olisi ollut hullua lähteä kehittämään jotain täysin uutta. Vastaavia, alkuperää kunnioittavia interiöörejä ei enää tule vastaan, joten menu noudattelee samaa linjaa. Lautasen eteen saadessaan ei tarvitse arvuutella mitä syö, Salonen toteaa.

Ruokalistalta löytyykin sellaisia annoksia kuten oopperavoileipä, pannupihvi, mustatorvisienirisotto ja tartarpihvi. Meicun tilatuimpiin annoksiin kuuluu paistetut muikut, oskarinleipä ja muut perinteiset annokset, mutta samaan aikaan ravintolan kehittämä vegaani vorschmack löysi tiensä nopeasti moniin sydämiin.

Rakkaus ruokaan on veressä

Salosilla ruoantuotantoa löytyy jo neljässä polvessa. Salosen isoisällä oli eineskeittiö ja säilyketehdas Viipurissa ja isänsä Leo Salonen oli aikansa tunnetuin keittiömestari, ravintoloitsija ja ensimmäinen TV-kokki Suomessa. Salonen itse häärää Meicussa ja poikansa jatkaa niin ikään ruoan parissa.

– Perinteitä kunnioittaen, mutta omaa juttuaan tehden, Salonen sanoo iloisesti.

Meicussa lisäksi tarjolla päivittäin vaihtuva lounaslista, myös mahdollisuus ostaa mukaan.

Teksti: Tarja Van Veldhoven

Ravintola Meiccu: Pihlajatie 34, 00270 Helsinki | www.meiccu.fi

Kaivopihalle nippu uusia ravintoloita

Helsingin keskustan solmupisteessä sijaitseva Kaivopiha yhdistää Aleksanterinkadun, Mannerheimintien ja Rautatieaseman. Kaivopihalla sijaitsevat liiketilat ovat kokeneet historiallisen muutoksen, kun Vanhan ylioppilastalon alapuolella olevat tilat on uudistettu täysin.

Uudistuneen Kaivopihan konseptissa on haluttu luoda Helsingin keskustaan uusia paikkoja kohdata ja kokea elämyksiä. Vuokralaisvalinnoissa on pyritty ennen kaikkea löytämään joukko toimijoita, joita Helsingin keskustasta tai jokaisesta kehäalueen ostoskeskuksesta ei löydy.

Jatkossa Kaivopihalla palvelevat muun muassa Bites Burgers, Fat Lizard, Formal Friday, Grind Coffee & Wine, Platito, Street Canteen, Ruohonjuuri ja Ruosniemen Panimon Taproom.

”Ravintolatarjontamme on yhdistelmä pienpanimotuotteita, kiinnostavia uutuuksia ja paikallisia toimijoita. Myös myymälävalikoimassa on keskitytty vastuullisiin toimijoihin, joilla on vastaukset kaupunkilaisten toiveisiin ja tarpeisiin hyvin hallussa”, kertoo Ylvan kiinteistöjohtaja Ville Vaarala.

Kaivopiha on rakentunut 150-vuotiaan Vanhan ylioppilastalon ympärille, joka rakennettiin aikanaan suolle silloisen kaupungin keskustan laidalle. 40 vuotta myöhemmin Vanha ylioppilastalo sai naapurikseen nyt 110-vuotiaan Uuden ylioppilastalon. Kaivotalo ja siihen silloin liittyvä kauppakuja olivat moderneja keskustan kehittämishankkeita 1950-luvulla. Sama edelläkävijäote jatkui 1980-luvulla, kun Kaivopihalta häädettiin autot ja siitä tuli Suomen ensimmäinen jalankulkijoille suunnattu kortteli. Virallisesti Kaivopiha vihittiin käyttöön vuonna 1981, jolloin sisäpihan rakennukset valmistuivat. Pihan yleisölle avasi pääministeri Mauno Koivisto.

Näköalaravintola 10. Kerroksessa tärkeintä on tunnelma

Keskustassa sijaitsevan legendaarisen Vaakunan näköalaravintola on kaupungin upeimpia interiöörejä. Ravintola 10. kerroksen sisustus on aitoa funkkista valaisimineen, huonekaluineen ja seinäkoristeineen. 1940- ja 1950-luvun alkuperäiset designesineet ovat saaneet seurakseen muun muassa Tynellin uustuotantoa. Vaakunan kokonaisuus, johon kuuluu ravintolan lisäksi hotelli ja tavaratalo, avattiin vuoden 1952 olympialaisiin. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Erkki Huttunen.

Ravintolasta avautuu hienot näkymät Kampin suuntaan. Narinkkatorille kulkevat ihmiset näyttävät pieniltä muurahaisilta. Jos mahdollista, ravintolasta kannattaa varata ikkunapöytä. Ravintolalla on myös terassi, jossa voi säiden salliessa käydä nauttimassa drinkit. Sieltä pääsee ihastelemaan maisemia useaan suuntaan. 10. Kerroksen cocktailien inspiraationa ovat olleet olympiavuosi 1952 ja suomalaisuus. Gin-drinkit tekevät kunniaa olympiavuonna 1952 lanseeratulle Long Drinkille, joka nousi kansan suosikiksi samaan aikaan kuin hotelli Vaakuna avautui. Ravintolassa voi testata myös Vaakunan nimikko-olutta.

Hotellinjohtajan mukaan 10. Kerroksen tekee erityiseksi se, ettei sinne ole pakko tulla syömään. Hissillä voi ajella ylimpään kerrokseen pelkästään pistäytymään, katsomaan maisemia ja ihailemaan funkkissisustusta.

Entäpä se ruoka? Ravintola avasi hiljattain uudistuneena ovensa. Listalla on hyvin mutkatonta suomalaista ruokaa. Klassikkolistalta voi poimia vaikka pippuripihvin, paistettua siikaa, poronpaistia tai grillattua lohta. Lisäksi vaihtoehtoina on muun muassa Vaakunan lohikeittoa, punajuuriwallenbergia, Saimaan muikkuja sekä salaattia ja burgeria. Ruokalistaan pääset tutustumaan täällä.

Ravintola 10. Kerroksessa tärkeintä ei ole ruoka, vaan tunnelma. Siellä kokee olevansa osa Helsingin historiaa.

Helsingin paras pizzeria

Oulunkylässä sijaitseva Capperi on Helsingin paras pizzeria. Näin päätti Helsingin uutisten lukijat syksyllä 2020. Capperista saa lounasta sekä a’la carte -pizzaa.

Capperi sijaitsee Oulunkylän entisen Elannon talossa Siltavoudintiellä. Oulunkylän asemalta ja kauppakeskus Ogelista on muutaman sadan metrin matka pizzeriaan. Sinne on siis helppo tulla kauempaakin.

Capperi on perustettu muutama vuosi sitten ja paikka halusi alusta saakka keskittyä laadukkaaseen napolilaiseen gourmet-pizzaan. Pizzerian perusti ystävysten joukko, joka asui lähistöllä ja kaipasi laadukasta ruokaa. Sitä kun ei liikaa ollut tarjolla, he päättivät perustaa itse ravintolan. Heidän omin sanoin: ”Paikan, josta sai hyvää ruokaa, jota pystyisi syömään vaikka joka päivä.”

Capperin päällikkönä häärii italialais-argentiinalainen Miguel Angel Papaianni. Sittemmin Capperi on laajentunut ja ravintola on avannut toimipisteet myös keskustaan Rikhardinkadulle ja Pasilan Triplaan.

Capperi tarjoaa aitoa napolilaista pizzaa. Mitä se sitten tarkoittaa? Sitä, että kunnioitetaan perinteitä. Pizzat ovat alkujaan lähtöisin Napolista ja sieltä löytyy maailman vanhin pizzeria.

Napolilainen pizza on pyöreä ja sen reunat ovat paksut ja pehmeät. Keskusta on ohut ja sen päälle ladotaan täytteet. Pizza paistetaan kuumassa uunissa, lämpöä pitää olla 460-490 astetta. Paistotapahtuma on nopea. Pizza on uunissa vain noin minuutin.

Napolilaisen pizzan pohja on tehty italialaisista vehnäjauhoista. Niin tekee Capperikin. Jauhot ovat kylmäjauhettua täysjyvävehnää. Capperi tuo maahan kaikki käyttämänsä raaka-aineet: tomaatteja San Marzanosta, Vesuviuksen alueelta ja Corbarasta sekä kolme kertaa peräkkäin maailman parhaaksi valittua Ella Mozzarellaa Campaniasta.

Capperin pizzojen täytteinä on lisäksi muun muassa italialaista ilmakuivattua kinkkuna, villisian tuoremakkaraa, tatteja ja artisokkaa. Kasvisversioita löytyy myös.

Tällä kertaa lounaslistalla oli Pizza Calabrese, joka pitää sisällään tomaattia, mozzarellaa, salamia, basilikaa ja tulista n’duja-levitettä. Se oli juuri sitä, mitä luvattiin. Aitoa napolilaista pehmeillä reunoilla ja maistuville täytteillä.

Tänne kannattaa kävellä pidempikin matka.

Capperi, Siltavoudintie 9, Oulunkylä

Mitä tehdä Kasarmitorille?

Kasarmitori on yksi Helsingin hienoimmista aukioista. Se on Kaartinkaupungin sydän – tai voisi olla. Nykyisellään se on ankea parkkipaikka, josta ihmiset kiiruhtavat läpi. Autot pahimmillaan lähes kolhivat talvisodan muistomerkkiä. Toiset jonottavat Hesburgerin drive in -tiskille.

Kasarmitori on saanut nimensä aukean laidalla olevasta Kaartin kasarmista. Se on arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema rakennus. 1800-luvulla venäläiset sotilaat tarvitsivat majoituspaikkoja, ja kaupunkiin rakennettiin useita kasarmeja. Nykyään Kaartin kasarmi on puolustusministeriön käytössä.

Kasarmitorin laidalla on vanhoja arvorakennuksia. Esimerkkeinä Ylen vanha radiotalo, sen vieressä arkkitehtikolmikko Saarinen-Gesellius-Lindgrenin suunnittelema Agronomitalo, toisella laidalla Nylands Nation- osakunnan talo, johon liittyy muun muassa jääkäriliikkeen historia.

Torille nousi kauppahalli vuonna 1906 arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelemana. Kaartin halli purettiin 1950- ja 1960-lukujen taitteessa, jolloin tilalle nousi hyvin epäesteettinen ja apea liikerakennus. Rakennusta ollaan nyt korvaamassa uudella.

Mitä Kasarmitorille voisi tehdä? Kirpputori olisi yksi vaihtoehto, mutta Hietsu hoitaa tällä hetkellä sen puolen. Mutta saman tyyppistä kesäterassia voisi kokeilla, jollainen oli Senaatintorilla viime kesänä. Se olisi hyvä alku.

Tai lasten leikkipaikkoja, pari puuta ja puistopenkkejä. Ne tekisivät torista elävän.

Tai sotahistoriallisia muistotauluja, jotka kertoisivat Helsingin suurpommituksista. Sopisi teemaan, koska torilla on jo talvisodan muistomerkki ja sen takana vanha kasarmi.

Mikä tahansa on parempi kuin nykyinen versio. Kasarmitori ansaitsee parempaa. Se on miljöönä hienompi kuin Hietalahden tori, Hakaniemen tori, Rautatientori tai Kauppatori.

Pauli Jokinen

Hyväntoivonpuisto Jätkäsaaressa palkittiin

Kun seuraavaksi lähdet kävelylle, niin suuntaa lenkkisi Jätkäsaaren Hyväntoivonpuistoon. Puisto nimittäin palkittiin Vuoden Ympäristörakenteena.

Kaunis ja toimiva kaupunkiympäristö on tärkeää asukkaille. Kun kaupungissa vietetään aikaa ja liikutaan, ei ole yhdentekevää, millainen ympäristö on. Siksi Vuoden Ympäristörakenne -palkintoa on jeattu jo 30 vuotta.

”Hyväntoivonpuisto on Helsingin Jätkäsaaren sydän, uudenlainen viheralue ja asukkaiden olohuone, joka on täynnä elämää. Hyväntoivonpuistosta on jo muodostunut toimiva kaupunginosan maamerkki ja sillä on vahva oma identiteetti.” Näin Vuoden Ympäristörakenne 2020 -kilpailun tuomaristo luonnehti voittajaa palkintojenjakotilaisuudessa.

Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää korkeatasoisten ympäristökokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta. Kilpailussa arvostetaan uusien ratkaisumallien, käyttökohteiden ja sovellutusten kehittämistä sekä kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin toteutumista kohteissa.

Hyväntoivonpuisto sijaitsee Hyväntoivonkadun pohjoispäässä.

Kysely: Ihmiset haluavat Heurekaan

Tiedekeskus Heureka on säilyttänyt koronavuodesta huolimatta asemansa vapaa-ajankeskusten kärkijoukossa vuosittaisessa Taloustutkimuksen Vapaa-ajankeskusten imagot -tutkimuksessa. Tutkimuksessa oli tänä vuonna mukana uusi kysymys, jossa vastaajilta tiedusteltiin, mihin vapaa-ajankohteeseen menisi mieluiten seuraavan vuoden aikana. Tähän vastanneiden mielestä Heureka oli ykköskohde, jossa haluttaisiin vierailla.

Taloustutkimuksen mukaan Korkeasaaren eläintarha on Suomen paras vapaa-ajankohde. Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten mielikuvia kolmestakymmenestä kotimaisesta vapaa-ajankeskuksesta.

Kiitosta tuli etenkin eläintarhan sopivuudesta koko perheelle, siisteydestä ja henkilökunnan palvelualttiudesta. Hintatasoltaan Korkeasaari on paras vapaa-ajankeskus jo kolmatta vuotta peräkkäin.

TUTUSTU MYÖS WALKHELSINGIN OPASTETTUIHIN KAUPUNKIKÄVELYIHIN!

Uudistettu Vuosaaren huippu avataan yleiseen käyttöön

Vuosaaren virkistysalueet laajenevat lähivuosina merkittävästi, kun useat virkistysalueisiin liittyvät suunnittelu- ja rakennushankkeet etenevät. Vuosaaren entisen kaatopaikan kunnostus valmistuu ensi vuonna, jolloin on myös tarkoitus juhlistaa koko Vuosaarenhuipun avaamista yleiseen käyttöön.

Vuosaarenhuippua viimeistellään parhaillaan monipuoliseksi lähiluontokohteeksi. Samalla reitistöä parannetaan ja ne kytkevät Vuosaarenhuipun entistä paremmin osaksi Mustavuorta ja muita viheralueita. Lähiluontopalvelut kohenevat Vuosaarenhuipun alueella kertaheitolla, kun alueelle tulee kaksi opastuskonttia, piknikpaikka, kuivakäymälä sekä kaksi opastettua luontopolkua. Vuosaarenhuipun virkistysaluekokonaisuus on yli 60 hehtaaria, mikä vastaa nelinkertaista Kaivopuistoa.

Lisäksi Uutelan aluetta kehitetään. Uutelan virkistysalueeseen ollaan liittämässä noin viiden hehtaarin laajuista aiemmin yksityisomistuksessa ollutta aluetta Hallkullanniemestä ja Nuottasaaresta. Virkistysalueen laajentamisen lisäksi alueen luontoon sekä huvilakulttuuriin liittyvät arvot pyritään turvaamaan ja Nuottasaaren laiturin uudistaminen mahdollistetaan. Laiturin läheisyyteen on suunnitteilla myös pienimuotoisia merellisiä matkailupalveluita.

Lisäksi pienempiä muutoksia on suunnitteilla Ramsinrannassa vireillä olevissa kaavamuutoksissa, joissa nykyisistä yksityisalueista tulee osittain yleisiä virkistysalueita. Muutosten tavoitteena on mm. yhtenäisen rantareitin toteuttaminen.

*****

TUTUSTU MYÖS WALKHELSINGIN OPASTETTUIHIN KAUPUNKIKÄVELYIHIN.

Palkittu panimo avaa olutravintolan Esplanadille

Kansainvälisestikin mainetta niittänyt Pyynikin Brewing Company avaa olutravintolan Helsingin ytimeen. Pyynikin Taproom Helsinki aukeaa marras–joulukuun vaihteessa Eteläesplanadille. Luvassa on laaja kattaus palkitun tamperelaispanimon juomia aina oluista gineihin, joiden kyljessä tarjoillaan rentoa ja laadukasta pubiruokaa.

Pyynikin Brewing Company avasi Pyynikin Brewhouse -ravintolan vuonna 2017 Tampereen keskustaan yhdessä NoHo Partnersin kanssa. Ravintola löysi nopeasti tiensä tamperelaisten sydämiin, ja se on äänestetty kaksi kertaa Tampereen parhaimmaksi olutravintolaksi.

– Brewhouse on todistanut toimivuutensa, ja siitä vaahtosikin idea avata samankaltaisella reseptiikalla varustettu olutravintola yhdessä myös Helsinkiin. Vaikka alalla eletään haastavia aikoja, luotamme ravintolan vetovoimaan. Vastaavantyyppistä rennon tyylikästä olutravintolaa näin keskeiseltä paikalta saa hakea, kertoo Pyynikin Brewing Companyn perustaja Tuomas Pere.

****

VINKKI: Tutustu myös WalkHelsingin opastettuihin kaupunkikävelyihin!

****

Osoitteessa Eteläesplanadi 14 sijaitseva Pyynikin Taproom Helsinki on avoinna tiistaista lauantaihin. Asiakaspaikkoja on liki sata. Hanasta löytyy 20 olutlaatua, ja Pyynikin oluiden lisäksi ravintola tulee tarjoamaan panimon tislaamon tuotteita sekä erikoiseriä, joita saa ainoastaan Pyynikin Taproomista sekä Pyynikin Brewhousesta Tampereelta.

– Erikoiserien lisäksi muutama toivottu ja käsistä viety tuote tekee paluun. Pyynikin Taproom on helppo ja keskeinen paikka, jonne piipahtaa vaikkapa etätyöpäivän jälkeen perinteisille afterworkeille nauttimaan laatuoluista ja rehdin ronskista ruoasta. Meiltä tulee paljon uutuustuotteita, jotka julkaistaan Pyynikin Taproomissa samaan aikaan kuin Tampereella, kuvailee Pere.

Intohimo olueen ja rohkeaan ruokaan näkyy ja maistuu Taproomin ruokalistassa. Tarjolle tulee laadukasta pubiruokaa niin pieneen kuin isompaankin nälkään, aina oluen kyljessä nautittavista tapaksista runsaisiin annoksiin, joiden raaka-aineissa suositaan kotimaisia pientuottajia, unohtamatta makuja myös maailmalta.

Pyynikin Brewing Companyn eli alun perin Pyynikin käsityöläispanimona tunnetun panimon vuosi on ollut menestyksekäs. Maaliskuussa panimo pääsi Financial Timesin FT-1000-listalle Euroopan nopeimmin kasvavana panimo- ja juomayhtiönä. Loppukesästä Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonnan Arvostetuimmat brändit 2020 -tutkimuksen mukaan tamperelaispanimo on Suomen arvostetuin olutbrändi.

****

VINKKI: Tutustu myös WalkHelsingin opastettuihin kaupunkikävelyihin!