Tekijä: WalkHelsinki

Arkkitehti Carl Ludvig Engel pääsi suunnittelemaan Helsinkiä lähes tyhjästä, kun Helsingistä tuli maan pääkaupunki. Saksalainen Engel on vaikuttanut Helsingin kaupunkikuvaa enemmän kuin kukaan toinen arkkitehti.

Engelin 1800-luvun alun rakennuksia on yhä varsin kattavasta jäljellä. WalkHelsingin opastuksilla pääset tutustumaan Helsingin arkkitehtuuriin, mutta Engelin rakennuksia voi kierrellä myös omatoimisesti.

Esittelemme 10 kohteen reitin, joka alkaa Kaivohuoneelta ja päättyy Pyhän kolminaisuuden kirkolle.

1. Kaivohuone

Iso Puistotie 1

Omatoimisen Engel-kierroksen voit aloittaa vaikkapa Kaivohuoneelta. Vuonna 1838 valmistunut Kaivohuone on Helsingin vanhimpia ravintoloita. Se rakennettiin Kaivopuiston kylpylän tarpeisiin.

2. Tähtitorni

Kopernikuksentie 1

Kaivohuoneelta noustaan mäki ylös tähtitornille eli Helsingin observatoriolle. Vuonna 1832 avattu rakennus palveli Helsingin yliopiston tutkijoita, ja nykyään se on museona.

3. Kaartin kasarmi

Kasarmitori

Engel suunnitteli Helsinkiin kolme isoa kasarmia. Turun kasarmi tuhoutui vuoden 1918 sodassa. Merikasarmi Katajanokalla on ulkoministeriön käytössä.
Kaartin kasarmi Kasarmitorin laidalla on puolustusministeriön tukikohta. Kasarmi tuhoutui pahoin jatkosodan ilmapommituksissa. Se rakennettiin käytännössä uudelleen, ja vain julkisivut muistuttavat Engelistä.

4. Smolna

Eteläesplanadi 6

Matka jatkuu Esplanadille. Vuonna 1822 valmistunut Smolnan rakennus oli pitkään Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto. Nykyään Eteläesplanadilla sijaitseva talo toimii valtioneuvoston juhlahuoneistona.

5. Kaupungintalo

Pohjoisesplanadi 11–13

Seurahuoneeksi valmistunut rakennus avasi ovensa 1833. Ravintola oli suomalaisen gourmet’n lippulaiva. Noin sata vuotta myöhemmin Seurahuone siirtyi Kaivokadulle. Pohjoisesplanadin rakennus toimii nykyisin kaupungintalona. Rakennus on sisätiloistaan uusittu täysin.
Pohjoisesplanadilla on myös Presidentin linna, jonka uudistustöistä Engel vastasi.

6. Valtioneuvoston linna

Snellmaninkatu 1

Seuraavaksi saavutaan Senaatintorille, joka on täysin Engelin valtakuntaa. Valtioneuvoston linna oli Engelin ensimmäinen suurtorin ympärille valmistunut monumentaalirakennus. Niin massiivista rakennusta ei Helsingissä ennen ollut. ”Vahinko, ettei se sijaitse Berliinissä, missä se antaisi aihetta moniin kauniisiin lehtiartikkeleihin,” saksalainen Engel kirjoitti aikanaan.
Rakennus suunniteltiin senaatin kokoontumispaikaksi, ja nykyään siellä on muun muassa tasavallan presidentin istuntosali, pääministerin virkahuone sekä osa valtiovarainministeriöstä.

7. Yliopiston päärakennus

Unioninkatu 34

Yliopiston päärakennus muodostaa vastaparin torin toisella puolella olevalle Valtioneuvoston linnalle. Eroa on lähinnä yksityiskohdissa: siinä missä Valtioneuvoston linnassa on korinttilaiset pylväät, on yliopiston talossa joonialaiset.
Yliopiston talossa on luentosaleja, juhlasali ja toimistohuoneita.

8. Helsingin Tuomiokirkko

Unioninkatu 29

Vuonna 1852 valmistunut Tuomiokirkko on Helsingin symboli ja yksi tunnetuimmista turistikohteista. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1830, mutta se valmistui vasta 22 vuotta myöhemmin. Suunnittelija Engel oli siinä välissä jo ehtinyt kuolla, eikä koskaan nähnyt mestariteostaan valmiina. Engelin kuoleman jälkeen kirkkoon suunniteltiin neljä pientä tornia sekä teetettiin Berliinissä kaksitoista apostoliveistosta.

9. Kansalliskirjasto

Unioninkatu 36

Kansalliskirjastoon eli entiseen yliopiston pääkirjastoon kannattaa ehdottomasti tutustua myös sisäpuolelta. Kirjaston sisäosan on sanottu muistuttavan roomalaisia kylpylöitä holvikaarineen. Kupolisalin koristelusta vastasi F. A. Sjöström ja freskot maalasi Severin Falkman.

10. Pyhän kolminaisuuden kirkko

Unioninkatu 31

Engel-kierroksen voi päättää ortodoksiselle kirkolle. Ortodoksikirkko rakennettiin väliaikaiseksi kirkoksi ennen Uspenskin katedraalin valmistumista. Kirkon ikonit lahjoitti aikansa mahtiliikemies Nikolai Sinebrychoff. Jumalanpalveluksia pidetään nykyään myös kirkkoslaaviksi.

*****

Tutustu Etusivulla opastettuihin kierroksiimme!

Uusrenessanssi oli rakennustaiteen tyylisuunta 1800-luvun loppupuolella. Sillä aikakaudella Helsinki kasvoi voimakkaasti, ja kaupunkiin nousi monia merkkirakennuksia. Helsingissä on useita näyttäviä uusrenessanssirakennuksia, joita suunnitteli aikansa tunnetut arkkitehdit, kuten Theodor Höijer ja Gustaf Nyström.

Uusrenessanssi haki innoitteensa renessanssista, jolle puolestaan oli keskeistä oli antiikin ja humanismin ihailu. Uusrenessanssin ajan rakennukset ovat koristeellisia, mahtailevia ja suuria.

Esittelemme 5 uusrenessanssikohdetta Helsingistä:

1. Snellmaninaukio

Snellmaninaukiolla on kolme merkittävää uusrenessanssirakennusta. Niistä vanhin on Suomen pankin talo, jonka suunnitteli saksalainen arkkitehti Ludwig Bohnstedt. Rakennus valmistui vuonna 1883.

Pankkia vastapäätä on Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo, ja aukion laidalla on saman arkkitehdin Kansallisarkisto. Molemmat rakennukset valmistuivat vuonna 1890.

Kansallisarkistoon pääsee katsomaan myös sisätiloja. Joskus Suomen pankkiin ja Säätytaloonkin on järjestetty avoimien ovien päiviä.

2. Ateneum

Ateneumin taidemuseon rakennus valmistui Rautatientorin reunalle vuonna 1887. Rakennuksen suunnitteli ehkäpä maamme merkittävin uusrenessanssin parissa työskennellyt arkkitehti, Theodor Höijer.

Taidemuseon rakennus kattaa koko korttelin. Sen julkisivua on koristeltu reliefein ja rintakuvin. Pääoven päällä vieraat ottaa vastaan Rafael, Feidias ja Bramante.

3. Aleksanterinkatu

Aleksanterinkadulla on monia näyttäviä uusrenessanssitaloja. Huomio kannattaa kiinnittää Aleksanterinkatu 36:n rakennukseen. Se on vanha pankkirakennus, jonka suunnitteli Gustaf Nyström. Talo valmistui 1898. Kun nostaa katsetta, rakennuksen julkisivusta löytää yksitoista veistosta, jotka edustavat eri elinkeinoja. Ne ovat taiteilija Walter Runebergin tekemiä.

Samalla kadulla voi pysähtyä Aleksanterinkatu 46:n kohdalla. Esplanadille ulottuva rakennus ja sen keskellä oleva kuja tunnetaan monella nimellä: Wreden talo, Wreden pasaasi, Vanha kauppakuja, Mummotunneli. Oikeastaan se koostuu paristakin eri rakennuksesta, mutta ne muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Suunnittelija oli arkkitehti K. A. Wrede. Rakennukset valmistuivat 1880- ja 1890-lukujen taitteessa.

4. Esplanadi

Esplanadin näyttävistä rakennuksista nousee omaan luokkaansa Grönqvistin talo. Se jättää varjoonsa jopa vieressä olevan Kämpin. Rakennuksen osoite on Pohjoisesplanadi 25-27. Valtavan kokoinen talo on koristeellinen ja sitä hallitsee kulmatornit. Se oli tiettävästi aikanaan Pohjoismaiden suurin yksityistalo.

Talo on saanut nimensä sen rakennuttajan, liikemies Fredrik Wilhelm Grönqvistin mukaan. Sen suunnitteli Theodor Höijer ja rakennus valmistui 1880-luvun alussa. Julkisivun koristeet suunnitteli kuvanveistäjä Karl Magnus von Wright.

5. Pohjoisranta

Pohjoisranta on niin kaunis, että sitä voisi kävellä loputtomiin edestakaisin. Suoran komein uusrenessanssitalo löytyy osoitteesta Pohjoisranta 4. Punatiilinen rakennus tunnetaan nimellä Standerskjöldin talo. Se valmistui vuonna 1884 arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemana. Nimensä rakennus sai sen rakennuttajan, kenraaliluutnantti Carl August Standerskjöldin mukaan.

Helsingin suurpommitukset ajoittuivat helmikuulle 1944. Silloin Neuvostoliiton pommikoneet pudottivat Helsinkiin tuhansia pommeja. Joidenkin talojen kivijaloissa on edelleen jälkiä näkyvissä.

Pommeja putosi muun muassa Kasarmikadulle. Yläuvassa näkyy, miten Kasarmikadun talossa korjataan vaurioita. Alhaalla puolestaan katunäkymä pommituksen jälkeen (SA-kuva).

Kasarmikatu 23:n taloon on kiinnitetty muistolaatta, joka kertoo rakennuksen saaneen huomattavia vaurioita pommituksissa. Kivijalkaan on jätetty pommien jälkiä muistoksi.

Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa sijaitsi komea uusrenessanssitalo. Talo oli osoitteessa Bulevardi 21, aivan Aleksanterin teatteria vastapäätä. Ennen kuin Suomi itsenäistyi, talossa toimi venäläisiä virastoja sekä tyttökoulu.

Itsenäisen Suomen alkutaipaleella Bulevardin rakennuksessa aloitti toimintansa valtiollinen poliisi, Etsivä keskuspoliisi. Sen tehtäväksi muodostui kommunistien ja maanpettureiden jahtaaminen. Etsivä keskuspoliisi ei ehtinyt toimia Bulevardilla kuin pari vuotta, kunnes se muutti legendaarisen maineen saaneelle Ratakadulle. Nimeksi tuli ensin Valpo, siten Supo.

Bulevardi 21:een muutti Neuvosto-Venäjän suurlähetystö. Kun lähetystö muutti rakennukseen, työntekijät löysivät kellarista ihmisen luurangon. Sitä ihmeteltiin: miten kummassa sellainen on kellariin joutunut?

Liikkeelle lähti huhuja Etsivän keskuspoliisin epäinhimillisistä kuulustelumetodeista. Vankeja kenties on kidutettu kellarissa, ja luurangot jätetty sinne.

Lopulta selvisi vastaus, joka oli vähemmän dramaattinen. Luuranko oli vanhan tyttökoulun opetusmateriaalia. Se oli vanhingossa unohtunut kellariin.

Neuvostoliiton lähetystö toimi talossa sotaan saakka, jolloin heidän omat pommikoneet tuhosivat rakennuksen. 1960-luvulla tilalle nousi virastotalo ja Neuvostoliitto sai uuden lähetystön Tehtaankadulle.

*****

Tarina kerrottu kirjassa Minä vakooja – vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007)

Sivun kuva: HKM