Kivisaari on kesän uusi retkikohde

Itä-Helsingin saaristossa sijaitseva Kivisaari avautui suurelle yleisölle alkukesällä 2024. Viehättävällä saarella on nyt myös ravintola ja monipuoliset mahdollisuudet majoittua.

Kivisaari on aiemmin toiminut yksityisenä huvilana ja Helsingin seurakuntayhtymän kurssikeskuksena, erityisesti rippileirikäytössä. Toiminta päättyi vuonna 2023. Seurakuntayhtymä on nyt vuokrannut saaren FRS Finland Oy:lle. Yritys tunnetaan suurena Helsingin vesibussitoimijana sekä viime vuoteen saakka mm Isosaaren linnakesaaren matkailuyrittäjänä.

– Kun meille tarjoutui mahdollisuus avata uusi, uniikki ja upea kohde, tartuimme siihen empimättä, sanoo toimitusjohtaja Tomi Ståhlberg.

– Saaressa on kaikki mielenkiintoisen matkailukohteen elementit: upea luonto, mielenkiintoinen historia, majoitustilat, ravintolapalvelut ja hieno arkkitehtuuri. Mitään vastaavaa Helsingin saaristossa ei ole tarjolla.

Kivisaaren huvilarakennuksen eli Merilinnan rakennutti K.E. ”Kalle” Kontro vuonna 1918. Kontro ei säästellyt rakennusprojektissa; päärakennuksen piirsi arkkitehti Eliel Saarinen.

Merilinna onkin tyylipuhdasta jugendia. Saaressa on Merilinnan lisäksi myös muita majoitusrakennuksia, sauna, kaksi laituria, grillipaikka sekä urheilukenttä vaikkapa lentopalloiluun. Kontro piti viereisessä Karhusaaressa myös karhunpentuja ja rakennutti sinne jopa kävelysillan. Myös Karhusaari avautuu nyt yleisölle.

Kivisaaaren ravintoloitsijana aloittaa tunnettu Theron Group, joka pyörittää monia lounasravintoloita ja saarikohteita Helsingissä.

– Olemme erittäin innoissamme tästä mahdollisuudesta. Hyvin harvoin tulee vastaan mitään näin upeaa kohdetta. On kunnia olla mukana avaamassa Merilinna yleisölle, hyvin harvoin tulee vastaan mitään näin täydellistä kokonaisuutta, iloitsee Theron Groupin toimitusjohtaja Tero Blom.

– Toivotamme tervetulleiksi niin reittiliikenteen matkustajat kuin yksityistilaisuuksia suunnittelevat. Tässä on tilaisuuksille poikkeuksellisen hieno kohde. Tulemme panostamaan myös laadukkaisiin yritystapahtumiin, Blom jatkaa. Ravintola Kivisaari avautuu myös 20.6., ja tarjolla tulee olemaan päivittäinen lounas, saaristolaisbuffet sekä saariston henkeen a´la carte annoksia, ja majoittujille tietenkin runsas aamiainen.

– Uskomme vahvasti Kivisaaren menestykseen. Vanhojen höyrylaivareittien varrella ei ole montaakaan yleisölle avointa saarta, ja hyvin harvoin pääsee kurkistamaan niin upeaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuin Eliel Saarisen piirtämään Merilinnaan. Nyt puhutaan sellaisesta menneen maailman charmista että oksat pois, lataa Ståhlberg.

Kivisaareen pääsee osana Helsingin itäistä saaristoreittiä joko Kalasatamasta, Laajasalosta tai Vuosaaresta. Suunnitteilla on myös lisäyhteyksiä saareen mm. Kauppatorilta. Vierasvenesatamaa saareen ei tälle kesälle ole tulossa.

Tiesitkö, että Torni sijaitsi maan alla?

Korkeavuorenkadulta löytyy muistolaatta, joka kertoo, että paikalla sijaitsi sota-aikana ilmatorjunnan johtokeskus. Laatta löytyy Erottajan paloaseman vieressä olevasta kivimuurista. Viereisestä ovesta mentiin sisään ja laskeuduttiin portaat alas. Sieltä johdettiin ilmatorjuntaa Helsingin suurpommitusten aikaan helmikuussa 1944.

Johtokeskus tunnettiin koodinimellä Torni, vaikka se toimi maan alla. Alkujaan Torni-nimitys tuli siitä, että valvontakeskus toimi Olympiastadionin tornissa. Sieltä toiminta siirtyi Temppeliaukion kalliosuojaan, ja sodan viimeiset vuodet johtokeskus oli Korkeavuorenkadulla. Siellä ainakin viestintäyhteydet olivat kunnossa, sillä puhelinyhdistyksen talo oli tien toisella puolella.

Johtokeskuksen suuri karttapöytä ja muuta välineistöä on nykyään nähtävillä Tuusulassa Ilmatorjuntamuseossa, joka on erinomainen päiväretkien kohde.

VINKKI: Tutustu WalkHelsingin sota-aiheiseen kävelyretkeen.

5 upeaa rakennusta 2000-luvulta

Helsinkiin rakennetaan jatkuvasti uutta. Joka vuosi nousee uusia rakennuksia, joista osa saa kaupunkilaisilta osakseen ihastusta, toiset vihastusta. Tässä viisi kohdetta 2000-luvulta, joita kannattaa käydä ihailemassa.

Kaisa-talo

Helsingin yliopiston uusi kirjasto, eli Kaisa-talo, valmistui vuonna 2012. Rakennuksen suunnittelusta vastasi Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Se on palkittu muun muassa Suomen arvostelijain liiton myöntämällä Kritiikin kannukset -palkinnolla. Rakennuksen aulatilat ovat erityisen hienot. Myös kattoterassilla kannattaa piipahtaa. Kirjasto sijaitsee Kaisaniemenkadun ja Fabianinkadun välissä.

Keskustakirjasto Oodi

Helsingin Keskustakirjasto Oodi hurmaa virtaviivaisilla ja laineita muistuttavilla muodoillaan. Vuonna 2018 avatun rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto ALA. Rakennuksen toiminnat on keskitetty kolmeen kerrokseen, joista suurimman vaikutuksen tekee ylimmän kerroksen Kirjataivas. Oodissa toimii myös elokuvateatteri. Kirjaston sijainti Kansalaistorin laidalla on koko Suomen keskeisimpiä paikkoja.

Löyly

Hernesaareen vuonna 2016 avattu saunakompleksi toi yleiset saunat 2000-luvulle. Rakennuksesta löytyy sekä perinteistä saunaa että savusaunaa. Ravintolasta voi hakea virvokkeita. Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian rakennuttaman kokonaisuuden suunnitteli Avanto Arkkitehdit Oy. Puurakennus suunniteltiin siten, että se muotoilee olemassa olevaa luontoa ja rantaa.

Kampin kappeli

Narinkkatorin laidalla sijaitseva Kampin kappeli avattiin vuonna 2012, jolloin Helsinki oli Euroopan kulttuuripääkaupunki. Puinen kappeli herättää huomiota erikoisella soikealla muodollaan. Kappelin suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto K2S.

Amos Rex

Taidemuseo Amos Rex rakennettiin osaksi ikonista Lasipalatsia. Sen tilat suunniteltiin pääosin maan alle. Sen hienoin tila on aula, jonka kattoikkunat ovat olennainen osa piha-alueen ilmettä. Amos Rex avasi ovensa vuonna 2018. Siitä on tullut yksi helsinkiläisten suosikkimuseoista.

Kiistellyn Viljo Revellin Helsinki

Arkkitehti Viljo Revell on saanut kaupunkilaisilta vuosien saatossa paljon epäsuotuisaa huomiota, mutta hänen maineensa ja kädenjälkensä Helsingin kaupunkikuvassa on kiistaton.

Vaasassa syntynyt Viljo Revell on 1900-luvun maineikkaimpia arkkitehtejämme. Ilman Alvar Aaltoa Revell saattaisi olla meidän modernismin suurin arkkitehtinimi. Hän teki mittavan kansainvälisen uran, josta muistetaan muun muassa Toronton kaupungintalo.

Helsingissä Revellin kädenjälki näkyy monissa paikoissa. Esittelemme tässä keskeiset rakennukset.

Lasipalatsi


Lasipalatsin paikalla ollut kasarmirakennus tuhoutui vuoden 1918 sisällissodassa. Tyhjälle tontille rakennettiin 1930-luvulla Lasipalatsi, jonka piti olla vain väliaikainen rakennus.

Tyyliltään Lasipalatsi edustaa funktionalismia. Lasipalatsin suunnitteli kolme arkkitehtiopiskelijaa, joista nuori Viljo Revell oli yksi. Kaksi muuta olivat Niilo Kokko ja Heimo Riihimäki. Valmistuessaan se oli jotain poikkeuksellista: valtava ravintola, kaupungin johtava elokuvateatteri, liiketiloja joiden läpi pääsi kulkemaan.

Eteläranta 10

Näyttävä rakennus Etelärannassa valmistui olympiavuonna 1952 ja rakennuksessa olleeseen hotelliin majoitettiin kisojen arvovieraita.

Eteläranta 10 eli Teollisuuskeskus on tunnettu työantajajärjestöjen pääkonttorina, joissa on käyty tiukkoja työmarkkinaneuvotteluja. Rakennuksen yläkerroksessa on Michelin-ravintola Palace.

City-Center

Kaupunkilaisten suussa rakennus tunnetaan Makkaratalona, koska sitä kiertää makkaran muotoinen palkki. Rakennus edustaa betonibrutalismia ja se on valittu kaupungin rumimpien rakennusten joukkoon. Rakennuksessa on toimistoja, kauppoja ja ravintoloita. Vuonna 1967 valmistuneen rakennuksen Revell suunnitteli yhdessä Heikki Castrenin kanssa.

Didrichsenin taidemuseo

Kuusisaaressa sijaitseva museorakennus valmistui alkujaan Didrichsenin perheen kodiksi. Meren rannalle noussut rakennus on valmistunut vaiheittain 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Kaikessa luonnonmukaisuudessaan ja herkkyydessään rakennus edustaa vastapainoa jykevälle City-Centerille.

Kuusisaaren rakennuksessa järjestetään korkeatasoisia taidenäyttelyitä ja pihasta on tehty viehättävä patsaspuisto.

Engelin Helsinki – tutustu 10 kohteeseen

Arkkitehti Carl Ludvig Engel pääsi suunnittelemaan Helsinkiä lähes tyhjästä, kun Helsingistä tuli maan pääkaupunki. Saksalainen Engel on vaikuttanut Helsingin kaupunkikuvaa enemmän kuin kukaan toinen arkkitehti.

Engelin 1800-luvun alun rakennuksia on yhä varsin kattavasta jäljellä. WalkHelsingin opastuksilla pääset tutustumaan Helsingin arkkitehtuuriin, mutta Engelin rakennuksia voi kierrellä myös omatoimisesti.

Esittelemme 10 kohteen reitin, joka alkaa Kaivohuoneelta ja päättyy Pyhän kolminaisuuden kirkolle.

1. Kaivohuone

Iso Puistotie 1

Omatoimisen Engel-kierroksen voit aloittaa vaikkapa Kaivohuoneelta. Vuonna 1838 valmistunut Kaivohuone on Helsingin vanhimpia ravintoloita. Se rakennettiin Kaivopuiston kylpylän tarpeisiin.

2. Tähtitorni

Kopernikuksentie 1

Kaivohuoneelta noustaan mäki ylös tähtitornille eli Helsingin observatoriolle. Vuonna 1832 avattu rakennus palveli Helsingin yliopiston tutkijoita, ja nykyään se on museona.

3. Kaartin kasarmi

Kasarmitori

Engel suunnitteli Helsinkiin kolme isoa kasarmia. Turun kasarmi tuhoutui vuoden 1918 sodassa. Merikasarmi Katajanokalla on ulkoministeriön käytössä.
Kaartin kasarmi Kasarmitorin laidalla on puolustusministeriön tukikohta. Kasarmi tuhoutui pahoin jatkosodan ilmapommituksissa. Se rakennettiin käytännössä uudelleen, ja vain julkisivut muistuttavat Engelistä.

4. Smolna

Eteläesplanadi 6

Matka jatkuu Esplanadille. Vuonna 1822 valmistunut Smolnan rakennus oli pitkään Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto. Nykyään Eteläesplanadilla sijaitseva talo toimii valtioneuvoston juhlahuoneistona.

5. Kaupungintalo

Pohjoisesplanadi 11–13

Seurahuoneeksi valmistunut rakennus avasi ovensa 1833. Ravintola oli suomalaisen gourmet’n lippulaiva. Noin sata vuotta myöhemmin Seurahuone siirtyi Kaivokadulle. Pohjoisesplanadin rakennus toimii nykyisin kaupungintalona. Rakennus on sisätiloistaan uusittu täysin.
Pohjoisesplanadilla on myös Presidentin linna, jonka uudistustöistä Engel vastasi.

6. Valtioneuvoston linna

Snellmaninkatu 1

Seuraavaksi saavutaan Senaatintorille, joka on täysin Engelin valtakuntaa. Valtioneuvoston linna oli Engelin ensimmäinen suurtorin ympärille valmistunut monumentaalirakennus. Niin massiivista rakennusta ei Helsingissä ennen ollut. ”Vahinko, ettei se sijaitse Berliinissä, missä se antaisi aihetta moniin kauniisiin lehtiartikkeleihin,” saksalainen Engel kirjoitti aikanaan.
Rakennus suunniteltiin senaatin kokoontumispaikaksi, ja nykyään siellä on muun muassa tasavallan presidentin istuntosali, pääministerin virkahuone sekä osa valtiovarainministeriöstä.

7. Yliopiston päärakennus

Unioninkatu 34

Yliopiston päärakennus muodostaa vastaparin torin toisella puolella olevalle Valtioneuvoston linnalle. Eroa on lähinnä yksityiskohdissa: siinä missä Valtioneuvoston linnassa on korinttilaiset pylväät, on yliopiston talossa joonialaiset.
Yliopiston talossa on luentosaleja, juhlasali ja toimistohuoneita.

8. Helsingin Tuomiokirkko

Unioninkatu 29

Vuonna 1852 valmistunut Tuomiokirkko on Helsingin symboli ja yksi tunnetuimmista turistikohteista. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo vuonna 1830, mutta se valmistui vasta 22 vuotta myöhemmin. Suunnittelija Engel oli siinä välissä jo ehtinyt kuolla, eikä koskaan nähnyt mestariteostaan valmiina. Engelin kuoleman jälkeen kirkkoon suunniteltiin neljä pientä tornia sekä teetettiin Berliinissä kaksitoista apostoliveistosta.

9. Kansalliskirjasto

Unioninkatu 36

Kansalliskirjastoon eli entiseen yliopiston pääkirjastoon kannattaa ehdottomasti tutustua myös sisäpuolelta. Kirjaston sisäosan on sanottu muistuttavan roomalaisia kylpylöitä holvikaarineen. Kupolisalin koristelusta vastasi F. A. Sjöström ja freskot maalasi Severin Falkman.

10. Pyhän kolminaisuuden kirkko

Unioninkatu 31

Engel-kierroksen voi päättää ortodoksiselle kirkolle. Ortodoksikirkko rakennettiin väliaikaiseksi kirkoksi ennen Uspenskin katedraalin valmistumista. Kirkon ikonit lahjoitti aikansa mahtiliikemies Nikolai Sinebrychoff. Jumalanpalveluksia pidetään nykyään myös kirkkoslaaviksi.

*****

Tutustu Etusivulla opastettuihin kierroksiimme!

7 Alvar Aaltoa Helsingin keskustassa


Alvar Aalto on Suomen historian kenties tunnetuin arkkitehti. Vuosina 1898-1976 elänyt arkkitehti oli modernismin kärkinimiä ja teki pitkän ja näyttävän uran. Hän oli lisäksi muotoilija.

Helsingin keskustassa pääsee tutustumaan lukuisiin Aallon merkkiteoksiin. Näitä seitsemää kohdetta voit lähteä katsomaan omatoimisesti. Moniin näistä paikoista pääsee tutustumaan myös sisätiloihin.

1. Sähkötalo


Malminrinne 1

Kaupungin sähkölaitoksen konttoriksi valmistunut rakennus on vuodelta 1973. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa on lounasravintola.

2. Rautatalo


Keskuskatu 3

Rautatalo valmistui vuonna 1955 rautakauppiaiden keskusjärjestöjen rakennukseksi. Siitä sen nimitys on peräisin. Rakennuksen näyttävin tila on Marmoripiha, joka toimii nykyään ravintolana. Sähkötalon talon tavoin myös Rautatalon julkisivussa on käytetty kuparia.

3. Akateeminen kirjakauppa


Keskuskatu 1

Akateeminen kirjakauppa on Helsingin ainoa paikka, jossa voi kokea todellisen kirjakaupan henkeä. Aallon suunnittelema talo valmistui vuonna 1969. Kirjakaupassa on arkkitehdin nimeä kunnioittava Cafe Aalto.

4. Erottajan väestönsuojan sisäänkäynti


Erottaja

Alvar Aallon vähiten tunnettu rakennus sijaitsee keskellä vilkasta risteystä. Aallon paviljongiksi kutsuttu rakennus valmistui vuonna 1951. Se rakennettiin pommisuojan sisäänkäynniksi. Nykyään siitä pääsee maanalaiseen parkkihalliin.

5. Savoy


Eteläesplanadi 14

Savoyn rakennus on arkkitehti Walter Jungin suunnittelema, mutta ravintolan sisustuksesta vastasi Alvar Aalto yhdessä vaimonsa Ainon kanssa. Myös tekstiilitaiteilija Dora Jung osallistui sisustussuunnitteluun.

6. Enso-Getzeitin pääkonttori


Kanavaranta 1

Katajanokan rannassa sijaitseva ”Sokeripala” valmistui vuonna 1962 Enso-Gutzeitin, nykyisen Stora Enson, pääkonttoriksi. Rakennus on joutunut kaupunkilaisten hampaisiin, sillä sen tilalta purettiin komea uusrenessanssirakennus. Nykyään Sokeripala on suojeltu.

7. Finlandia-talo


Mannerheimintie 13

Alvar Aallon tunnetuin työ sijaitsee Töölönlahden rannassa. Kongressikeskukseksi suunniteltu rakennus valmistui eri vaiheissa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa.

Helsingin upea uusrenessanssi

Uusrenessanssi oli rakennustaiteen tyylisuunta 1800-luvun loppupuolella. Sillä aikakaudella Helsinki kasvoi voimakkaasti, ja kaupunkiin nousi monia merkkirakennuksia. Helsingissä on useita näyttäviä uusrenessanssirakennuksia, joita suunnitteli aikansa tunnetut arkkitehdit, kuten Theodor Höijer ja Gustaf Nyström.

Uusrenessanssi haki innoitteensa renessanssista, jolle puolestaan oli keskeistä oli antiikin ja humanismin ihailu. Uusrenessanssin ajan rakennukset ovat koristeellisia, mahtailevia ja suuria.

Esittelemme 5 uusrenessanssikohdetta Helsingistä:

1. Snellmaninaukio

Säätytalo.

Snellmaninaukiolla on kolme merkittävää uusrenessanssirakennusta. Niistä vanhin on Suomen pankin talo, jonka suunnitteli saksalainen arkkitehti Ludwig Bohnstedt. Rakennus valmistui vuonna 1883.

Pankkia vastapäätä on Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo, ja aukion laidalla on saman arkkitehdin Kansallisarkisto. Molemmat rakennukset valmistuivat vuonna 1890.

Kansallisarkisto.

Kansallisarkistoon pääsee katsomaan myös sisätiloja. Joskus Suomen pankkiin ja Säätytaloonkin on järjestetty avoimien ovien päiviä.

2. Ateneum

Ateneumin taidemuseon rakennus valmistui Rautatientorin reunalle vuonna 1887. Rakennuksen suunnitteli ehkäpä maamme merkittävin uusrenessanssin parissa työskennellyt arkkitehti, Theodor Höijer.

Ateneum

Taidemuseon rakennus kattaa koko korttelin. Sen julkisivua on koristeltu reliefein ja rintakuvin. Pääoven päällä vieraat ottaa vastaan Rafael, Feidias ja Bramante.

3. Aleksanterinkatu

Aleksanterinkadulla on monia näyttäviä uusrenessanssitaloja. Huomio kannattaa kiinnittää Aleksanterinkatu 36:n rakennukseen. Se on vanha pankkirakennus, jonka suunnitteli Gustaf Nyström. Talo valmistui 1898. Kun nostaa katsetta, rakennuksen julkisivusta löytää yksitoista veistosta, jotka edustavat eri elinkeinoja. Ne ovat taiteilija Walter Runebergin tekemiä.

Aleksanterinkatu 36:n pankkisali.

Samalla kadulla voi pysähtyä Aleksanterinkatu 46:n kohdalla. Esplanadille ulottuva rakennus ja sen keskellä oleva kuja tunnetaan monella nimellä: Wreden talo, Wreden pasaasi, Vanha kauppakuja, Mummotunneli. Oikeastaan se koostuu paristakin eri rakennuksesta, mutta ne muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Suunnittelija oli arkkitehti K. A. Wrede. Rakennukset valmistuivat 1880- ja 1890-lukujen taitteessa.

4. Esplanadi

Esplanadin näyttävistä rakennuksista nousee omaan luokkaansa Grönqvistin talo. Se jättää varjoonsa jopa vieressä olevan Kämpin. Rakennuksen osoite on Pohjoisesplanadi 25-27. Valtavan kokoinen talo on koristeellinen ja sitä hallitsee kulmatornit. Se oli tiettävästi aikanaan Pohjoismaiden suurin yksityistalo.

Grönqvistin talo.

Talo on saanut nimensä sen rakennuttajan, liikemies Fredrik Wilhelm Grönqvistin mukaan. Sen suunnitteli Theodor Höijer ja rakennus valmistui 1880-luvun alussa. Julkisivun koristeet suunnitteli kuvanveistäjä Karl Magnus von Wright.

5. Pohjoisranta

Standerskjöldin talo.

Pohjoisranta on niin kaunis, että sitä voisi kävellä loputtomiin edestakaisin. Suoran komein uusrenessanssitalo löytyy osoitteesta Pohjoisranta 4. Punatiilinen rakennus tunnetaan nimellä Standerskjöldin talo. Se valmistui vuonna 1884 arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemana. Nimensä rakennus sai sen rakennuttajan, kenraaliluutnantti Carl August Standerskjöldin mukaan.

Sotahistoriaa Kasarmikadulla

Helsingin suurpommitukset ajoittuivat helmikuulle 1944. Silloin Neuvostoliiton pommikoneet pudottivat Helsinkiin tuhansia pommeja. Joidenkin talojen kivijaloissa on edelleen jälkiä näkyvissä.

Pommeja putosi muun muassa Kasarmikadulle. Yläuvassa näkyy, miten Kasarmikadun talossa korjataan vaurioita. Alhaalla puolestaan katunäkymä pommituksen jälkeen (SA-kuva).

Kasarmikatu 23:n taloon on kiinnitetty muistolaatta, joka kertoo rakennuksen saaneen huomattavia vaurioita pommituksissa. Kivijalkaan on jätetty pommien jälkiä muistoksi.

Tarinoita historiasta: Bulevardin talosta löytyi luuranko

Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa sijaitsi komea uusrenessanssitalo. Talo oli osoitteessa Bulevardi 21, aivan Aleksanterin teatteria vastapäätä. Ennen kuin Suomi itsenäistyi, talossa toimi venäläisiä virastoja sekä tyttökoulu.

Itsenäisen Suomen alkutaipaleella Bulevardin rakennuksessa aloitti toimintansa valtiollinen poliisi, Etsivä keskuspoliisi. Sen tehtäväksi muodostui kommunistien ja maanpettureiden jahtaaminen. Etsivä keskuspoliisi ei ehtinyt toimia Bulevardilla kuin pari vuotta, kunnes se muutti legendaarisen maineen saaneelle Ratakadulle. Nimeksi tuli ensin Valpo, siten Supo.

Bulevardi 21:een muutti Neuvosto-Venäjän suurlähetystö. Kun lähetystö muutti rakennukseen, työntekijät löysivät kellarista ihmisen luurangon. Sitä ihmeteltiin: miten kummassa sellainen on kellariin joutunut?

Liikkeelle lähti huhuja Etsivän keskuspoliisin epäinhimillisistä kuulustelumetodeista. Vankeja kenties on kidutettu kellarissa, ja luurangot jätetty sinne.

Lopulta selvisi vastaus, joka oli vähemmän dramaattinen. Luuranko oli vanhan tyttökoulun opetusmateriaalia. Se oli vanhingossa unohtunut kellariin.

Neuvostoliiton lähetystö toimi talossa sotaan saakka, jolloin heidän omat pommikoneet tuhosivat rakennuksen. 1960-luvulla tilalle nousi virastotalo ja Neuvostoliitto sai uuden lähetystön Tehtaankadulle.

*****

Tarina kerrottu kirjassa Minä vakooja – vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007)

Sivun kuva: HKM

4 mahtavaa jugend-rakennusta Helsingin keskustassa

Aivan Helsingin ydinkeskustassa on upeita jugend-rakennuksia, jotka ovat valtakunnallisesti arvostettuja ja ainutlaatuisia. Voit ottaa iltakävelysi teemaksi keskustan jugendin.

Jugend oli kansallisromanttinen tyylisuunta 1800-1900-lukujen taitteessa, jossa arkkitehdit hakivat innoitusta suomalaisesta mytologiasta, historiasta ja luonnosta.

Esittelemme tässä neljä tutustumisen arvoista kohdetta.

1. Suomen kansallismuseo


Mannerheimintie 34

Kansallismuseon rakennus valmistui vuonna 1910. Se edustaa tyypillistä kansallisromanttista jugendia. Rakennus muistuttaa keskiaikaista linnaa tai kirkkoa. Kansallismuseon arkkitehteinä olivat Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Maineikas kolmikko suunnitteli monia jugend-ajan merkkiteoksia.

Kansallismuseon sisätilat ovat myös komeat. Huomio kannattaa kiinnittää ainakin aulan kattofreskoon, joka on Akseli Gallen-Kallelan toteuttama.

2. Helsingin päärautatieasema

Kaivokatu 1

Päärautatieasemaa on kansainvälisissä julkaisuissa kehuttu yhdeksi maailman kauneimmaksi rautatieasemaksi. Asema vihittiin käyttöön vuonna 1919.


Päärautatieaseman suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen. Rakennuksen tunnusomaisia piirteitä ovat korkea kellotorni sekä pääsisäänkäynnin lyhdynkantaja-patsaat, jotka ovat kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

Aseman sisällä kannattaa katseen antaa viipyä seinissä, katoissa ja valaisimissa. Sieltä löytyy myös Eero Järnefeltin kookas maalaus, joka kuvaa Kolin maisemia.


Rautatieasema edustaa myöhäistä jugendia.

3. Suomen kansallisteatteri

Läntinen Teatterikuja 1

Kansallisteatteri sai oman rakennuksensa Rautatientorin laidalle vuonna 1902. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Onni Tarjanne (Törnqvist). Se on hyvin tyypillinen esimerkki jugendista, jossa symboliikkaa etsitään suomalaisten menneisyydestä.


Rakennuksen graniittiseinät on jätetty ajan tapaan viimeistelemättä. Kivi louhittiin Uudessakaupungissa. Seinät on koristeltu erilaisilla luonnosta peräisin olevilla elementeillä: voikukkia, aurinkoa, joutsenia, huuhkajia.

1930-luvulla teatterin edustalla paljastettiin Aleksis Kiven patsas.

4. Pohjolan talo

Aleksanterinkatu 44

Yksikään turisti ei pysty kävelemään Pohjolan talon ohi ottamatta valokuvaa. Niin huomiota herättäviä ovat talon erikoiset veistoshahmot. Ne ovat kuvanveistäjä Hilda Flodinin tekemiä.


Vakuutusyhtiö Pohjolan pääkonttoriksi valmistuneen rakennuksen suunnittelijoina kunnostautuivat Saarinen, Gesellius ja Lindgren. Rakennus valmistui vuosien 1899-1901 aikana.

LUE MYÖS:

Retkiä Helsingin tykkipattereille

Helsingin ilmatorjunnan apuna toisen maailmansodan aikana oli runsaat kymmenen tykkipatteria, jotka oli sijoitettu kaupungin laitamille. Kaivopuiston patteri oli lähimpänä keskustaa.

Neljän patterin paikalle on sijoitettu muistoksi vanha tykki. Ota sunnuntaikävelyn tai iltakävelyn aiheeksi sotahistoria ja poikkea retken varrella vilkaisemaan tykkejä.

Käpylän Taivaskallio

Käpylän Taivaskalliolla on jäljellä tykkien betonisuojia. Patteri tunnettiin sodassa peitenimellä Taivas, ja siellä oli neljä tykkiä. Kallion laella on muistona 76 millin Skoda-tykki.

Vuonna 2011 kalliolle paljastettiin myös sotilaspoikien ja pikkulottien muistokivi. Helsingin ilmapuolustuksen johtajan Pekka Jokipaltion mukaan on nimetty Taivaskalliolle johtava tie.

Lauttasaaren Myllykallio


Myllykallion laelta on mukavat näkymät ja siellä on myös näkötorni. Se on Lauttasaaren korkein kohta. Tornin vieressä on 76 mm:n museotykki. Tykin yhteyteen kiinnitetty muistolaatta kertoo ilmapuolustuksen historiasta. Paikalla oli sota-aikana kuusi tykkiä. Se tunnettiin peitenimellä Lautta.

Lauttasaaren Veijarivuorenpuisto


Lauttasaaren eteläkärjessä oli saaren toinen patteri, koodinimeltä Puisto. Sen tukena oli myös tulenjohtotutka. Sen yhteydessä on Lauttasaaren toinen muistotykki.

Munkkiniemi


Munkkiniemen tykki löytyy läheltä Kalastajatorppaa, joka toimi sodan aikana hetken sotilassairaalana. Tykki on aivan valtion vierastalon takana, Gert Skytten puistossa.

Munkkiniemen patteri oli viimeisiä, joita Helsinkiin sodan aikana perustettiin. Patterin koodinimi oli Torppa.

Suomenlinnan Länsi-Mustasaari


Länsi-Mustasaari ei ole Suomenlinnan tunnetuimpia ja vilkkaimpia alueita. Sinne kuitenkin kannattaa mennä, sillä saaren rantakallioilta on huiman hienot näkymät merelle ja Helsinkiin.


Saaren kallioilla on sekä vanhoja Venäjän vallan aikaisia tykkejä että toisen maaailmansodan aikainen it-tykki. Tykin yhteydessä on yksinkertainen teksti: Helsingin ilmatorjunnalle 1939-1944.


VINKKI: Tutustu myös WalkHelsingin opastettuihin kävelyretkiin!

Sotahistoriaa: Huonon onnen koulurakennus

Hietalahden torin laidalla seisoo komea entisen teknillisen korkeakoulun rakennus. Se valmistui 1800-luvun lopulla.

Talo sai osumia Neuvostoliiton pommittaessa Helsinkiä toisessa maailmansodassa. Rakennuksen kivijalassa on edelleen pommin jälkiä. Sirpaleiden aiheuttamia lohkeamia on sekä Abrahaminkadun puolella että Lönnrotinkadun sivustalla.

1930-luvulla Helsinkiin rakennettiin uusi ilmatorjuntajärjestelmä. Kuvassa sireeniä asennetaan juuri teknillisen korkeakoulun katolle (SA-kuva):

Rakennusta pommitettiin talvisodassa. Joidenkin arveluiden mukaan Neuvostoliiton pommikoneet olisivat erehtyneet luulemaan taloa Prseidentinlinnaksi. Molemmat kun ovat isoja rakennuksia torin laidalla.
Tässä kuvassa rakennus ennen sotia (HKM, Eric Sundström):

Pommien vaurioita korjattiin, mutta seuraavat osumat tulivat vuoden 1944 suurpommituksissa. Rakennus paloi pahasti. Myös viereiset talot kärsivät vaurioita. Tässä kuvassa naapuritalo (SA-kuva):

Rakennuksen edustalla torilla oli sirpalesuojia (SA-kuva):

Korkeakoulu muutti sotien jälkeen 1950-luvulla Espoon puolelle Otaniemeen. Hietalahden rakennuksessa on myöhemminkin ollut koulutoimintaa. Seuraavaksi sinne avataan hotelli.

*****

Helsingin sotahistoriaan ja muihin jännittäviin tapahtumiin pääset tutustumaan WalkHelsingin kävelyretkillä. Lue lisää etusivulta.

5 upeaa jugend-aluetta

Suomalaiset rakastavat jugend-arkkitehtuuria. Se on koristeellista ja täynnä viittauksia suomalaiseen mytologiaan, menneisyyteen ja luontoon. Jugend oli hallitseva tyylisuunta aivan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun ensimmäisinä vuosina.

Helsingissä on useita kansallisesti merkittäviä jugendrakennuksia ja -alueita. Poimimme viisi kaupunginosaa, joihin voi lähteä kävelylle tutustumaan jugendin ihmeisiin.

1. Kaartinkaupunki

Kaartinkaupungin sydän on Kasarmitori, joka on eräs koko Suomen upeimpia aukioita. Torin ympäristössä on monia näyttäviä jugendrakennuksia 1900-luvun alusta.

Helsingin vanhin osakunta, Nylands Nation, sai oman talonsa torin laidalle osoitteeseen Kasarmikatu 40. Karl Hård af Segerstadin suunnittelema talo valmistui vuonna 1901.

Samana vuonna torin toiselle laidalle valmistui Agronomitalo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Talo tunnettiin alkujaan Lääkäreiden talona, kunnes Agronomiliitto osti sen vuonna 1950-luvulla.

2. Katajanokka

Katajanokalla on valtakunnan hienoimmat ja yhtenäisimmät jugendkorttelit. Luotsikatu on erinomainen paikka tutustua niihin.

Kadun ensimmäisen talon rakennutti liikemies Julius Tallberg. Luotsikatu 1:n on suunnitellut Gesellius, Lindgren ja Saarinen, ja se on maineikkaan kolmikon ensimmäinen yhteinen suunnittelutyö. Samainen kolmikko suunnitteli myös Luotsikatu 5:n, jossa oli Elannon ensimmäinen leipämyymälä.

Luotsikadun varrella ovat asuneet muun muassa Tove Jansson ja presidentti Mauno Koivisto.

3. Kruununhaka

Kruununhaan vanha rakennuskanta edustaa pääosin uusrenessanssia ja jugendia. Kaupunginosassa voisi kävellä koko päivän ja ihailla rakennusten kauneutta.

Krununhaan arvorakennuksiin tutustumisen voi aloittaa vaikkapa Liisanpuistikosta. Puiston laidalla, Maurinkadun ja Makasiinikadun kulmassa, on Elisabethin jugendlinna, joka on arkkitehti Gustaf Estlanderin käsialaa vuodelta 1903.

Liisanpuistikosta voi lähteä kävelemään Pohjoisrantaa pitkin, jonka varrella on rivi 1800-luvun rakennuksia. Katse kannattaa kiinnittää erityisesti Pohjoisranta 10:een. Se on valittu kaupungin kauneimmaksi jugendtaloksi.

4. Eira

Eteläisessä Helsingissä sijaitseva Eira ja sen naapurissa olevat Ullanlinna ja Punavuori pitävät sisällään monia jugendhelmiä. Esimerkiksi Eiran sairaala (Laivurinkatu 29) ja Villa Johanna (Laivurinkatu 25) ovat tyylikkäitä esimerkkejä jugendista. Sairaalan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck ja Villa Johannan arkkitehti Selim A. Lindqvist.

Huvilakatu on kuin satukirjasta. Värikkään talot seuraavat toisiaan. Katua kävellessä on vaikea uskoa, että ollaan Helsingissä.

5. Kallio

Kalliosta ei tule ensimmäisenä mieleen arkkitehtuuri. Miten väärä mielikuva voikaan olla? Kalliossa on hienoja jugendtaloja, joiden kivijaloissa on kahviloita ja putiikkeja.

Karhupuiston ympäristö on erinomainen paikka tutkailla Kallion jugendia. Paloasemaa vastapäätä on valtava Ihantolan talo. Sen vieressä puolestaan Lars Sonckin suunnittelema Kallion kirkko. Lisää jugendia löytyy mm. Pengerkadun suunnalta.

Kalliosta on lyhyt matka Siltasaareen, jossa on monia kaupungin hienoimpiin kuuluvia jugendtaloja.

*****

Arkkitehtuuriin ja kaupungin historiaan pääset tutustumaan myös WalkHelsingin kävelyretkillä. Tutustu tarjontaan etusivullamme!

10 levynkantta Helsingistä – tunnistatko paikat?

Helsingissä on vuosien saatossa kuvattu lukuisa määrä levynkansia. Poimimme niistä kymmenen. Tunnistatko, missä levynkannet on kuvattu? Vastaukset löytyy artikkelin lopusta.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Ja vastauksia:

1. U-Street All Stars -jazzbändin levynkansi on kuvattu yhtyeen kotikadulla Uudenmaankadulla. Helsinki Sessions -levytys on vuodelta 2002.

2. Sepi Kumpulainen, laulava talonmies Kalevankadulta. Levyn kansi on luonnollisesti Kalevankadulta ja vuosi on 1991.

3. Yhden miehen kultti on räppäri Jontin levy vuodelta 2012. Helsinki-kuva on tyylitelty piirros tietysti Kauppatorin lähistöltä.

4. Tuomari Nurmion levy Dumarillumarei vuodelta 2017 kuvattiin Kalliossa Pub Sirdiessä.

5. Giant Robot -yhtyeen Helsinki Rock Cityn (1999) kansi kuvattiin Hietalahden torilla.

6. J. Karjalaisen Marjaniemessä-albumin (2001) kansi kuvattiin tietysti Marjaniemen rannalla.

7. Bob Dylanilta mallia ottanut Samuli Putro kävelee Kalliossa Pengerkadulla. Taitekohdassa-levy on vuodelta 2014.

8. Wigwamin levy Tombstone Valentine on vuodelta 1970. Sen kansi on kuvattu ortodoksisella hautausmaalla.

9. Kari Tapio seisoo levynsä kannessa Kalliossa Siltasaarenkadulla vuonna 2004.

10. Blues Sectionin pojat istuvat Tuomiokirkon portailla vuonna 1967.