Tekijä: WalkHelsinki

Linnunlaulun huvila-alue on kiehtova kävelyretken kohde. Se sijaitsee Töölönlahden rannalla. Helsingin päärautatieasemalta sinne on alle kahden kilometrin matka. Linnunlaulun vanhat huvilat sijaitsevat junaradan molemmin puolin. Huviloiden kesäkahviloissa voi kävelyn lomassa pistäytyä jätski-kahvilla.

Puuhuvilat ovat pääasiassa 1800-luvun lopulta. Eräs huvila oli nimeltään Linnunlaulu, ja siitä koko alue sai nimensä. Alkujaan siellä oli 15 huvilaa, mutta niistä on enää seitsemän jäljellä. Huviloita on purettu mm. rautatien laajennuksen sekä Helsingin kaupunginteatterin teiltä.

Huviloista tunnetuin lienee Villa Kivi. Se on kirjailijayhdistyksen käytössä ja vuokraa työtiloja kirjailijoille. Huvilassa Maila Talvio piti kuuluisia lukupiirejään jo 1910-luvulla. Villa Kivestä voi vuokrata tiloja vaikkapa juhliin.

Aulis Juneksen huvila taas on saanut julkisuutta siitä, että kaupunki on lähestynyt huvilan omistajaa uhkasakoilla ja vaatinut, että huvilasta pidetään parempaa huolta. Hänen huvilassaan on ilmoituksen mukaan joka päivä kirppis.

Sininen huvila on tunnettu kahvilaterasseistaan, joista avautuu idylliset näkymät Töölönlahdelle.

Linnunlaulun alueella silmä lepää, niin kaunista siellä on. Etenkin kesällä se on kuin pieni satumaa.

*****

Tutustu myös WalkHelsingin opastettuihin kävelyretkiin!

Rastilan kartanossa voi samaan hengenvetoon nauttia rantatunnelmasta ja kartanoromantiikasta. Etenkin kesäaikaan paikka on mukava pieni retkikohde. Sinne on noin kymmenen minuutin kävely Rastilan metroasemalta.

Historiallinen kartano sijaitsee Itä-Helsingissä keskellä Rastilan leirintäaluetta, josta on suositulle uimarannalle vain kivenheiton matka. Uimasta voi nopeasti piipahtaa kartanon ravintolaan lounaalle tai jäätelölle. Samalla pääsee tutustumaan karavaanarien kesänviettoon. Ravintolan kotisivut täällä.

Kartanolla on pitkä ja värikäs historia. Vanhin kartanoa koskeva kirjallinen viittaus on 1500-luvun puolesta välistä. Tuolloin alueella oli kolmen talon muodostama pieni kylä. Samoihin aikoihin rannassa toimi huomattavan suuri telakka. Sen kerrotaan sijainneen nykyisen Vartiokylän lahden kaakkoisella rannalla, toisin sanoen juuri Rastilaan kartanon paikkkeilla. Norsö Bankstad -nimisellä telakalla työskenteli vuoden 1566 palkkalistan mukaan 209 kirvesmiestä ja neljä seppää. Työntekijät tulivat ympäri Uuttamaata.

Telakan tarinalla on mielenkiintoinen yhteys Ruotsin vallanpitäjien kiistoihin. Kuningas Sigismund ja hänen setänsä Kaarle-herttua kävivät kovaa ja veristä valtataistelua 1500-luvun loppupuolella. Suomessa valtataistelu huipentui Nuijasotaan 1596-1597. Kaarle-herttua oli syksyllä 1597 ottanut Turussa haltuunsa kuninkaallisen laivaston. Sigismund yritti korvata menetyksen rakentamalla uusia laivoja. Vuonna 1599 Norsön telakalla valmistui suuri sotalaiva. Laiva oli hyvin aseistettu ja varustettu suurilla kanuunoilla. Lyhyen purjehduksen jälkeen laivalla puhkesi kapina ja se päätyi Kaarle-herttuan haltuun.

1600-luvun aikana telakan toiminta hiipui, mutta kartanon alueelle alkoi muodostua muuta toimintaa. Kun Suomenlinnaa rakennettiin 1700-luvullla, perusti tykistöupseeri Jean Elfving Rastilan maille tiiliruukin. Sen jälkeen kartanoa hallitsivat muun muassa skotlantilaissyntyinen linnoitusupseeri Anders de Bruce ja everstiluutnantti Magnus Jägerholm. Vuonna 1876 kartanossa aloitti ruotsinkielinen alkeiskoulu, jonka kävi vihkimässä käyttöön itse maamme kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus.

Kartanon maat pilkottiin 1900-luvulla huvila-alueiksi ja itse kartanon alue tuli Helsingin kaupungille 1950-luvulla.

Kartanon päärakennus on 1800-luvun alusta. Lisäksi alueella on vanhoista rakennuksista jäljellä punainen vilja-aitta ja pieni pehtorin tupa.

Kartanon terassilla voit kahvia siemaillessasi kuvitella miten sotalaivat lähtivät rannasta merille. Nykyisin lahden yli kulkee metrot ja poukamassa näkee sup-lautailijoita.

Rastilan kartanolta voi lähteä pidemmälle kävelyretkelle ja kiertää vaikka koko Vartiokylänlahden. Kierros on pituudeltaan noin neljä kilometriä. Kierroksen voi päättää vastarannalle, jossa on Puotilan kartano kahviloineen ja ravintoloineen.

VINKKI: Tutustu myös WalkHelsingin opastettuihin kävelyretkiin!

Suora on vaikuttavan näköinen. 500 metriä lankasuoraa ja kapeaa tietä, jota reunustaa korkeat koivut. Toisella puolella tietä vihertää golfkentät ja oikealla puolella on Talin siirtolapuutarha.

Suoran päässä on vanhat pylväät, jotka kertovat paikalla oleen joskus jykevät portit. Vieressä virtaa Mätäjoki. Se on nimestään huolimatta enemmänkin pieni puro. Mätäjoki lähtee Vantaalta, kiemurtelee halki Länsi-Helsingin ja laskee Isoon Huopalahteen.

Täällä joki soljuu Talin kartanon sivuitse ja halki golfkentän, joka ympäröi kartanoa joka suunnalta. Kartano on Suomen vanhimman golfseuran, vuonna 1932 perustetun Helsingin Golfklubin päämaja.

Vaikka kartano kuuluu golfklubille, se on kaikille avoin paikka. Kartanossa on tasokas kahvila-ravintola, jossa voi nauttia kahvit ja pullat tai sitten lounaan. Myös a la carte -lista löytyy. Aurinkoisena päivänä voi istua terassilla.

Kartanon pihalla on Helsingin paksuin tammi, ympäryysmitaltaan yli kuusimetrinen tammi. Puu on rauhoitettu luonnonmuistomerkki.

Kartanon historia ulottuu 1600-luvulle, mutta nykyinen empire-tyylinen kartano torneineen rakennettiin 1800-luvulla. Samaan aikaan valmistui kartanoa ympäröivä maisemapuisto. Päärakennuksen lisäksi alueella on kartanon tilanhoitajan asunto, viljamakasiini ja muita piharakennuksia. Kivinen viljamakasiini pihalla on 1700-luvun puolelta.

VINKKI: Tutustu myös WalkHelsingin opastettuihin kaupunkikävelyihin.

Vaikka kartanon historia ulottuu 1600-luvulla, niin varsinaisesti tila muodostui kartanoksi 1770-luvulla, jolloin sotakomissaari Gabriel Nyberg yhdisti Jönsasin, Reimarsin ja Martisin tilat. Nybergin vaimon Helena Christinan kerrotaan istuttaneen omin käsin ne koivut, jotka muodostavat kartanolle tulevan pitkän koivukujan.

Helsingin kaupungille Talin kartano siirtyi vuonna 1932, ja pian se olikin jo golfaajien hallussa. Nykyisen golfkentän ja Talin jalkapallokenttien kohdalla oli 1920-luvulta 1950-luvulle saakka kansainväliset mitat täyttävä laukkarata. Siellä kilpailtiin vielä Helsingin vuoden 1952 olympialaisissakin.

Retken yhteydessä voi piipahtaa myös Talin siirtolapuutarhassa, joka on kartanon vieressä.

Talin kartanolle on parin kilometrin kävely Pitäjänmäen tai Valimon juna-asemilta. Bussilla voi jäädä pois Pitäjänmäentiellä Takomotien pysäkillä.

Tutustu myös muihin retkivinkkeihimme täällä!

Itä-Helsinki on muutakin kuin betoniviidakkoa. Siellä on lukuisia upeita luontoretkikohteita. Esittelemme tässä niistä seitsemän.

1. Monipuolinen Uutela

Uutela on luontonsa puolesta Helsingin monipuolisimpia ulkoilualueita. Alueeseen pääsee tutustumaan luontopolkua pitkin. Luontopolku on kahdeksikon muotoinen eli se muodostuu kahdesta rengaslenkistä. Lue lisää.

2. Merellinen Ramsinniemi

Kävelyretki Ramsinniemelle on irtiotto betoniviidakosta. Parhaiten sinne pääsee, kun aloittaa retken Rastilan Metroasemalta. Kävelyretki metroasemalta Ramsiniemelle ja takaisin on yhteensä noin 7 kilometrin mittainen. Perheen pienempien kanssa voi taivaltaa vaikka vain puolet matkasta. Lue lisää.

3. Kivinokka – paratiisi metron varrella

Kivinokka on niemenkärki Vanhankaupunginlahdella, Herttoniemen ja Kulosaaren välissä. Sinne voi tehdä retken pyöräillen, omalla autolla tai julkisilla. Kivinokassa on kesämajoja, uimaranta, kesäkahvila ja Kulosaaren kartano. Lue lisää.

VINKKI: Tutustu WalkHelsingin opastettuihin kaupunkikävelyihin ja luontoretkiin!

4. Jylhä Mustavuori

Mustavuori on laaja luontoalue itäisessä Helsingissä, Vuosaaressa. Sieltä löytyy jylhiä luolia, koskematonta luontoa, vanha kaivos ja Mustavuoren vieressä on Vuosaaren huippu, josta on komeat näkymät. Lue lisää.

5. Hurmaava Tullisaari

Tullisaari on Laajasalossa sijaitseva hurmaavan kaunis puistoalue, jolla on jännittävää historiaa. Sinne voi lähteä kävelyretkelle nauttimaan luonnosta ja merestä. Tullisaarta on kutsuttu Helsingin Montrepos’ksi – eikä turhaan. Nimestään huolimatta Tullisaari ei ole saari, vaan kiinni mantereessa. Lue lisää.

6. Kaunis Kallahdenniemi

Kävelyretken Kallahdenniemelle voi aloittaa vaikkapa Vuosaaren metroasemalta. Sieltä matkaa niemen kärkeen tulee noin neljä kilometriä ja toiset samanmoiset takaisin päin. Siellä on uimaranta ja luonnonsuojelualue. Lue lisää.

7. Kivikon näyttävät luolat

Kivikon ulkoilupuisto on laaja alue, jossa on runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia. Linnoitukset sijoittuvat hajalleen Linnoittajantien ja Patterikujan länsipuolelle. Lue lisää.

Kallahti tunnetaan myös nimellä Kallvik. Siellä on parin kilometrin pituinen niemi, joka on suosittua ulkoiluseutua. Kallahti sijaitsee Itä-Helsingissä.

Kävelyretken Kallahdenniemelle voi aloittaa vaikkapa Vuosaaren metroasemalta. Sieltä matkaa niemen kärkeen tulee noin neljä kilometriä ja toiset samanmoiset takaisin päin. Kallahteen pääsee kätevästi myös omalla autolla tai polkupyörällä.

Kallahdenniemen alkuosa on kapeaa harjua, jossa on upeita huviloita. Harjun molemmilla puolilla velloo avomeri. Maasto on pääosin mäntymetsää.

Niemen loppupäässä on kaupungin yleinen uimaranta kesäkahviloineen. Uimaranta on siitä erikoinen, että siellä pääsee kahlaamaan vaikka kuinka pitkään. Veden alla kulkee kannas ja noin sadan metrin kahlaamisen jälkeen vettä on vain nilkkoihin.

Vastaavasti kun vesi on korkealla, koko ranta saattaa olla veden peitossa.

Vuonna 1970 perustettu Kallahden ulkoilupuisto on kaikkiaan 24 hehtaarin kokoinen. Palveluihin kuuluu kesäkioskin lisäksi muun muassa keittokatos, vessat, kuntoiluvälineet ja leikkipaikka.

Uimarannan jälkeen alkaa luonnonsuojelualue, joka on alueen upeinta seutua. Siellä kannattaa pysyä pitkospuilla ja poluilla, jottei turhaan tuhoa arvokasta luontoa.

Niemen kärjestä avautuu komeat näkymät avomerelle. Idässä voi nähdä Vuosaaren satamaan seilaavia rahtilaivoja, lännessä taas ovat Iso Iiluoto ja Satamasaari. Se on myös erinomainen paikka vesilintujen tarkkailuun.

VINKKI: Tutustu myös muihin retkivinkkeihimme!

Vaikka tuuli ei ole kova, aallot lyövät rantakallioon voimalla ja vesi pärskähtää korkeuksiin. Täällä meri näyttää voimansa. Se syöksyy rantaan suoraan avomereltä. Paikka on varmasti otollinen myrskybongaukseen. Seistään Särkkäniemen kallioilla. Tämä kohta oli Helsingin itäisimpiä pisteitä ennen kuin osa Sipoosta liitettiin Helsinkiin.

Särkkäniemi on osa Uutelan ulkoilualuetta Vuosaaressa. Uutela on luontonsa puolesta Helsingin monipuolisimpia ulkoilualueita. Alueeseen pääsee tutustumaan luontopolkua pitkin. Luontopolku on kahdeksikon muotoinen eli se muodostuu kahdesta rengaslenkistä. Luontopolun kokonaispituus on noin neljä kilometriä. Lyhyempi luontopolun lenkeistä on noin 1500 metriä ja pidempi 2500 metriä. Polut kiertävät synkissä kuusimetsissä, ikiaikaisilla rantakallioilla, soiden ja lampien reunamilla ja niittyjen varsilla. Luontopolusta suurimman osan pääsee kiertämään näppärästi lastenvaunuillakin.

Uutela on Itä-Helsingin laajimpia yhtenäisiä metsäaluita. Sieltä löytyy luonnontilaisia metsiä suosivia kasveja ja lintulajeja. Metsissä viihtyvät myös mäyrät ja supikoirat, joiden pesäonkaloita voi erottaa maasta. Rannoilla puolestaan pääsee seuraamaan vesilintujen elämää. Merellä voi nähdä kyhmyjoutsenen tai sorsan etsivän syötävää rantavedestä.

Luontopolku sivuaa vanhaa Skatan maatilaa, jonka tunnetuin asukas on ollut taiteilija Miina Äkkijyrkkä.

Ollaan Helsingissä ja keskellä perinnemaisemaa. Skatan rakennukset ovat 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. Tilaan kuuluu päärakennuksen lisäksi kaksi vajaa, kivinavetta ja aitta. Pihalla seistessä voit kuvitella miten tilalla aikaan elettiin sata vuotta sitten. Vilja heilui pellolla tuulessa odottamassa niittoa, kasvikset haettiin ruokapöytään omasta maasta. Lypsylehmät laidunsivat niityllä ja kanat kotkottivat aitauksessa. Kalaa saatiin lähivesistä.

Vuosaaren Uutelalla on myös sotaisa historiansa. Luontopolun ulkopuolella Skatanniemellä on venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana 1910-luvulla rakentama merilinnoituksen tukikohta.

Linnoitus on ainoa meririntaman yhteyteen rakennettu tukikohta, joka sijaitsee mantereella. Muut ovat saarissa. Bunkkerin takana on paikat neljälle tykille.

VINKKI: Tutustu WalkHelsingin opastettuihin kävelyretkiin!

Mustavuori on laaja luontoalue itäisessä Helsingissä, Vuosaaressa. Mustavuori on erittäin suosittua ulkoilualuetta etenkin paikallisten keskuudessa. Osa Mustavuoresta on luonnonsuojelualuetta. Mustavuori kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja on Natura 2000 -aluetta. Sinne voi tehdä pikaisen parin tunnin retken, mutta Mustavuorella saa kulumaan vaikka koko päivän.

Mustavuorella ei ole varsinaisia opasteita. Polkuja risteilee sinne tänne. Vaikka alue on laaja, varsinaista eksymisen vaaraa ei ole. Helsingin kaupungin laatima opaskartta löytyy täältä.

Mustavuoreen voi tutustua vaikkapa näiden kohteiden kautta:

Ensimmäisen maailmansodan linnoitukset

1910-luvulla Helsingin ympärille rakennettiin linnoitusten ketju. Mustavuoren tukikohta on ketjun itäisin lenkki. Se löytyy Mustavuoren pohjoisosasta.

Korkeaa kalliota kiertää yhdyskäytävien ja tulipesäkkeiden ketju. Osa niistä sijaitsee luonnonsuojelualueella, joten siellä suositellaan pysymään poluilla. Paras vuodenaika tutustua niihin on lumeton talvi.

Mutta pari luolaa sieltä pystyy silti bongaamaan. Ne ovat alkujaan suunniteltu miehistösuojiksi, mutta rakentaminen on jäänyt kesken. Ne ovat keskeneräisinäkin huikeita nähtävyyksiä.

Lue myös artikkeli: Mustavuoren näyttävät luolat.

Luontokohteet

Mustavuori on tunnettu käärmeistään, joskin niiden määrä on vuosien saatossa vähentynyt. Mutta ei tänä päivänäkään ole harvinaista tavata siellä kyykäärmeitä.

Alueella on myös kaunis pähkinäpensaslehto, synkkää metsää, hienoja kalliomuodostumia ja siirtolohkareita.

VINKKI: Tutustu WalkHelsingin luontoretkiin!

Vanha kaivos

Mustavuoren eteläosassa on vanha hylätty kalkkikaivos. Kaivoksesta louhittiin myös punertavaa marmoria. Se on nykyisin veden täyttämä lampi. Louhos on ollut käytössä jo 1700-luvulla, ja Lohjan Kalkki oy louhi siellä aina 1960-luvulle asti. Kaivoksen vieressä on betoninen rakennelma, jonka sisällä on 60 metriä syvä kaivoskuilu. Sen ympäri kulkee tukevat kalterit.

Käärmeharrastajat tietävät, että kaivoslammen rannalla tapaa usein rantakäärmeitä.

Vuosaarenhuippu

Mustavuoren vieressä on Vuosaarenhuippu. Se on 65 metriin kohoava täyttömäki. alueella on aikaisemmin sijainnut kaatopaikka, mutta se on maisemoitu komeaksi ulkoilualueeksi. Kaatopaikka lakkautettiin 1980-luvun lopulla.

Vuosaarenhuippu on kuin pieni tunturi. Sieltä löytyy hyvin harvinaisiakin kasveja ja uhanalaisia eläimiä. Huipulta on mukavat näkymät muun muassa Vuosaaren sataman suuntaan.

Kivikon ulkoilupuisto Itä-Helsingissä on laaja alue, jossa on runsaasti ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia. Linnoitukset sijoittuvat hajalleen Linnoittajantien ja Patterikujan länsipuolelle.

Patterikujan päästä lähtee vanha kivin päällystetty tykkitie vasemmalle kohti kallion rinteitä. Vastaan tulee T-risteys, josta käännytään oikealle. Noin sadan metrin päässä lähtee polku vasemmalle kallion päälle. Tullaan paikkaan, jossa sijaitsi jatkosodan aikana Suomen ensimmäinen ilmavalvontatutka Raija. Lähellä pienen kallionkielekkeen takana on aiheesta kertova kalliokirjoitus.

Kivikon kallio on Helsingin korkein luonnonmukainen kohta (62 metriä merenpinnasta). Kalliota kiertää ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetut taisteluhaudat, jossa on konekivääriasemia, suoja-asemia ja tähystysasemia. Kaikki katetut rakenteet on räjäytetty pois.

Haudat reunustavat kalliota ja kiertävät läheltä Porvoonväylää. Maasto on paikoin hankalaa kulkea, joten suositeltavaa on pysytellä poluilla.

Kallion lounaisosassa on suuri luola. Luola on U-kirjaimen muotoinen, joten siinä on kaksi sisäänkäyntiä. Luolan pinta-alaksi on laskettu 170 neliötä. Luolan yläpuolella on putoamisen estävät suoja-aidat. Luolassa on runsaasti vettä. Kenties talvella, jolloin vesi on jäässä, luolaan on mahdollista mennä sisäänkin. Sulan maan aikaan pitää tyytyä tutkimaan sitä ulkopuolelta.

Luolan edustalta matka jatkuu jälleen tykkitielle, joka ylitetään ja kiivetään kohti lounaassa sijaitsevaa linnoituskokonaisuutta. Se on iso rakennelma, kuin mustekala, jonka lonkerot erkaantuvat moniin suuntiin.

Linnoisturakennelman näyttävin kohta on pitkä ja noin seitsemän metriä syvä yhdyshauta. Sen reunalla pitää olla todella varovainen. Polku kulkee ylhäällä aivan haudan reunalla ja pudotus on suuri. Mutta syvän haudan pohjalle kannattaa laskeutua, sillä siellä on suuri luola. Hevosenkengän muotoiseen luolaan on kaksi sisäänkäyntiä.

Luolien kohdalta syvästä yhdyshaudasta erkanee matalampi yhdyshauta kohti etelää. Sitä seuraamalla pääsee toiseen luolaan. Se on puolestaan ristin muotoinen. Luolasta oli tarkoitus louhia pystykuilu kallion päälle. Rakentaminen jäi kuitenkin kesken. Kallion päällä on nähtävissä myös kaivamisen jälkiä. Arvellaan, että kallion päälle suunniteltiin tähystysasemaa ja luolan sisään komentopaikkaa.

Kun U-muotoiselta luolalta lähtee seuraamaan yhdyskäytävää kohti luodetta, päätyy vielä yhden luolan suulle. L-kirjaimen muotoista luolaa ehdittiin jonkin verran vahvistaa betonilla, mutta sekin jäi keskeneräiseksi.

Viaporin maarintamaan rakennettiin 1910-luvulla lähes sata luolaa. Kivikon luolat ovat keskeneräiset. Valmiisiin luoliin rakennettiin betonista lattiat ja seinät. Katto tehtiin usein aaltopellistä. Luolien sisäänkäynnit rakennettiin monesti kallioon louhitun rotkon perälle, kuten Kivikossakin.

Luolat ovat joko suoria tai sitten U- tai L-kirjaimen muotoisia. Myös ristinmuotoisia luolia rakennettiin. Suurin luola on 1400 neliötä. Se on Pasilassa ja siellä sijaitsi maarintaman puhelinkeskus. Useimmiten luolat olivat kooltaan 20-200 neliötä.

Luolia käytettiin miehistösuojina sekä ammusvarastoina. Myöhemmin luolia on käytetty varastoina, väestönsuojina ja Pohjois-Haagan luolassa on toiminut moottoripyöräverstas. Luolat ovat olleet kaupungin, valtion sekä yksityisten käytössä. Meilahden luolassa kokoontui puolustusministeriö toisen maailmansodan aikaan.

Jotkut luolista ovat edelleen varastoina ja ovet ovat tiukasti lukittuja, mutta isoon osaan luolista pääsee vapaasti tutustumaan.

VINKKI: Tilaa WalkHelsingin opastettu retki Kivikon luoliin ja linnoituksiin.

Kävelyretki Ramsinniemelle on irtiotto betoniviidakosta. Ramsinniemi on Itä-Helsingissä ja parhaiten sinne pääsee, kun aloittaa retken Rastilan Metroasemalta. Kävelyretki metroasemalta Ramsiniemelle ja takaisin on yhteensä noin 7 kilometrin mittainen. Perheen pienempien kanssa voi taivaltaa vaikka vain puolet matkasta.

Metroasemalta suunnataan ensin Ramsinsalmen rantaan ja lähdetään kulkemaan kohti etelää. Matkaa voi taittaa lähellä rantaa tai sitten polkuja pitkin hieman sisämaassa, jolloin voi käydä bongaamassa muinaisrannan ja pienehkön nevan. Matkalla tulee vastaan myös grillikatos sekä kuntoilulaitteita.

Ramsinniemen puolivälissä on kapeahko kannas, jonka kohdalla pitää kulkea jonkin matkaa autotien reunaa. Siinä näkee myös Ramsinniemen asutusta. Niemi on vanhaa huvila-aluetta, ja siellä on paljon yksityisalueita. Huviloiden arkkitehdit ovat nimekästä väkeä, mm. Lars Sonck ja Selim A. Lindqvist.

Sotien jälkeen monet yritykset rakennuttivat Ramsinniemeen virkistys- ja koulutuskeskuksia. Enso-Gutzeitin rakennuksia oli suunnittelemassa Alvar Aalto. Hotelli Rantapuisto valmistui pankin koulutuskeskukseksi.

Kannaksen jälkeen tullaan Ramsinniemen helmeen: luonnonsuojelualueelle. Arvokkaassa lehdossa kasvaa muun muassa saarnia. Luonnonsuojelualue on noin 7 hehtaarin kokoinen. Siellä kulkee polkuja ja pitkospuita.

Takaisin metroasemalle voi kävellä hieman eri polkuja kuin tullessa. Meren rannalle voi pysähdellä ihailemaan maisemia.

****

PS. Ramsinniemellä on myös Katiskapolku, josta alkoi surullisenkuuluisa Katiska-vyyhti. Mutta siitä ei sen enempää tällä erää.

Kulosaaren kartano toimii eräänlaisena porttina Kivinokkaan. Kartanon hiekkatiellä tulee jo maalaismainen tunnelma, kuin olisi hypännyt kaupungin sykkeestä vanhojen Suomi-filmien maailmaan.

Kartanon historia ulottuu 1500-luvulla ja nykyinen päärakennus on 1800-luvulta. Sen arkkitehdiksi on arveltu empire-Helsingistä tuttua Carl Ludvig Engeliä. Kartanoa vuokrataan yksityistilaisuuksiin. Kartanon saunoissa on yleisiä saunavuoroja.

Kivinokka on niemenkärki Vanhankaupunginlahdella, Herttoniemen ja Kulosaaren välissä. Sinne voi tehdä retken pyöräillen, omalla autolla tai julkisilla. Kulosaaren ja Herttoniemen metroasemilta on noin kilometrin kävelymatka Kivinokkaan.

Kivinokassa on noin 500 pientä kesämajaa. Ne erottaa siirtolapuutarhamökeistä siitä, että kesämajat ovat pienempiä (12-15 neliötä) ja niissä ei ole hoidettuja pihoja ja puutarhoja. Ympäristö on luonnonmukainen. Kivinokan kesämajoihin ei tule lämmintä vettä ja valtaosa on ilman sähköä. Kesämajat ovat hyvin ekologinen ja helsinkiläinen kesänviettotapa.

Vanhankaupunginlahdelle syntyi 1900-luvun alkupuolella kolme kesämaja-aluetta: Kivinokka, Lammassaari ja Mölylä. Lahden pohjukassa ollut Mölylä on sittemmin lopetettu, mutta Kivinokassa ja Lammassaaressa kesämajakulttuuri elää vahvana. Ja mikä hienointa: kesämajailu on säilynyt luonteeltaan suunnilleen samanlaisena sata vuotta.

Kivinokan kesämajat olivat alkujaan suunnattu työväestölle. Kalliossa ja Sörnäisissä asuttiin ahtaasti ja kesäksi haluttiin luonnonhelmaan virkistymään. Suurilla soutuveneillä saavuttiin lahden yli Kivinokkaan. Ensin Kivinokka toimi telttailualueena, ja 1930- ja 1940-luvuilla telttojen tilalle ryhdyttiin rakentamaan kesämajoja. Osa Kivinokan kesämajoista on edelleen alkuperäisiä.

Kivinokassa oli jo 1920-luvulla tanssilava. Siellä perustettiin Dallapé-orkesteri. Tästä tapahtumasta muistuttaa Dallapén muistokivi, joka sijaitsee Kivinokan kärjen tuntumassa.

Vaikka Kivinokassa on paljon kesämajoja, se on yleistä virkistysaluetta. Ja suosittua sellaista. Kivinokkaan tullaan uimaan, piknikille, lenkille ja kalaan. Kivinokassa järjestetään lepakkoretkiä ja Saunalahden lintulavalla bongataan lintuja. Vanhaan metsään pääsee aistimaan todellisen aarnimetsän tuntua. Siellä on myös kaksi hiidenkirnua.

Kivinokassa on järjestetty suosittuja juhannusjuhlia ja elokuvatapahtumia.

Kivinokka on pieni paratiisi lähellä keskustaa. Vain lyhyen matkan päässä metroasemilta.

*****

VINKKI: Tilaa WalkHelsingin opastettu kierros, jossa tutustutaan Kivinokan historiaan ja luontoon. Vaikka yrityksen virkistyspäivään!