Itä-Helsingin saaristossa sijaitseva Kivisaari avautui suurelle yleisölle alkukesällä 2024. Viehättävällä saarella on nyt myös ravintola ja monipuoliset mahdollisuudet majoittua.
Kivisaari on aiemmin toiminut yksityisenä huvilana ja Helsingin seurakuntayhtymän kurssikeskuksena, erityisesti rippileirikäytössä. Toiminta päättyi vuonna 2023. Seurakuntayhtymä on nyt vuokrannut saaren FRS Finland Oy:lle. Yritys tunnetaan suurena Helsingin vesibussitoimijana sekä viime vuoteen saakka mm Isosaaren linnakesaaren matkailuyrittäjänä.
– Kun meille tarjoutui mahdollisuus avata uusi, uniikki ja upea kohde, tartuimme siihen empimättä, sanoo toimitusjohtaja Tomi Ståhlberg.
– Saaressa on kaikki mielenkiintoisen matkailukohteen elementit: upea luonto, mielenkiintoinen historia, majoitustilat, ravintolapalvelut ja hieno arkkitehtuuri. Mitään vastaavaa Helsingin saaristossa ei ole tarjolla.
Kivisaaren huvilarakennuksen eli Merilinnan rakennutti K.E. ”Kalle” Kontro vuonna 1918. Kontro ei säästellyt rakennusprojektissa; päärakennuksen piirsi arkkitehti Eliel Saarinen.
Merilinna onkin tyylipuhdasta jugendia. Saaressa on Merilinnan lisäksi myös muita majoitusrakennuksia, sauna, kaksi laituria, grillipaikka sekä urheilukenttä vaikkapa lentopalloiluun. Kontro piti viereisessä Karhusaaressa myös karhunpentuja ja rakennutti sinne jopa kävelysillan. Myös Karhusaari avautuu nyt yleisölle.
Kivisaaaren ravintoloitsijana aloittaa tunnettu Theron Group, joka pyörittää monia lounasravintoloita ja saarikohteita Helsingissä.
– Olemme erittäin innoissamme tästä mahdollisuudesta. Hyvin harvoin tulee vastaan mitään näin upeaa kohdetta. On kunnia olla mukana avaamassa Merilinna yleisölle, hyvin harvoin tulee vastaan mitään näin täydellistä kokonaisuutta, iloitsee Theron Groupin toimitusjohtaja Tero Blom.
– Toivotamme tervetulleiksi niin reittiliikenteen matkustajat kuin yksityistilaisuuksia suunnittelevat. Tässä on tilaisuuksille poikkeuksellisen hieno kohde. Tulemme panostamaan myös laadukkaisiin yritystapahtumiin, Blom jatkaa. Ravintola Kivisaari avautuu myös 20.6., ja tarjolla tulee olemaan päivittäinen lounas, saaristolaisbuffet sekä saariston henkeen a´la carte annoksia, ja majoittujille tietenkin runsas aamiainen.
– Uskomme vahvasti Kivisaaren menestykseen. Vanhojen höyrylaivareittien varrella ei ole montaakaan yleisölle avointa saarta, ja hyvin harvoin pääsee kurkistamaan niin upeaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuin Eliel Saarisen piirtämään Merilinnaan. Nyt puhutaan sellaisesta menneen maailman charmista että oksat pois, lataa Ståhlberg.
Kivisaareen pääsee osana Helsingin itäistä saaristoreittiä joko Kalasatamasta, Laajasalosta tai Vuosaaresta. Suunnitteilla on myös lisäyhteyksiä saareen mm. Kauppatorilta. Vierasvenesatamaa saareen ei tälle kesälle ole tulossa.
Itä-Helsingissä sijaitsevaan Uutelaan avautuu uusi luontopolku. Herppipolun keskiössä ovat nimensä mukaisesti sammakot, liskot ja käärmeet. Polku johdattaa paikoille, joissa näitä eläinlajeja voi tarkkailla. Reitin varrella on aiheesta kertovia opastauluja.
Herppipolku on 1,4 kilometrin pituinen rengasmainen luontopolku, jonka lähtö- ja loppupiste sijaitsevat Uutelan kodalla osoitteessa Särkkäniemi 5.
Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on tuottanut Herppipolun yhteistyössä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Polun opastaulujen sisällöt ovat tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Kolin käsialaa.
Uutela sijaitsee Vuosaaressa. Se on kaunis luontokohde, jossa on jylhää metsää ja merenrantaa. Uutelassa on entuudestaan noin 4 kilometriä opastettuja polkuja.
Mäkkylän kalliot sijaitsevat Espoossa, aivan Helsingin rajan tuntumassa. Mäkkylän asemalta on mukava puolen kilometrin kävelymatka Komendantintielle, jonka päässä kalliot sijaitsevat.
Mäkkylä on osa Suomen sotahistoriaa. Valonheitinlotat toimi siellä vuonna 1944. Se oli Suomen ainoa aseistettu lottayksikkö. Kallion huipulla on aiheesta kertova muistomerkki.
Valonheittimet suunnattiin pimeällä kohti taivasta, jotta tykit pystyivät tarkemmin ampumaan viholliskoneita. Lottia koulutettiin käyttämään valonheittimiä keväällä 1944, jotta miehiä saatiin irrotettua muihin tehtäviin. Koulutuskeskus sijaitsi Laajasalossa, jossa koulutuksen sai noin 200 lottaa.
Kuva: SA-kuva.
Lotille annettiin myös aseet, sillä pelättiin että valonheittimiä sabotoidaan. He eivät kuitenkaan kertaakaan joutuneet asetta käyttämään. Se oli silti tiukka paikka lottien johdolle, sillä Lotta Svärd olivat lähtökohtaisesti aseeton järjestö.
Mäkkylän kalliolla on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia taisteluhautoja ja luolia. Niihin kannattaa tutustua samalla retkellä.
Helsingin Keskuspuisto on usean kilometrin mittainen metsäinen puistoalue, joka ulottuu Olympiastadionilta Vantaan rajalle saakka.
Keskuspuiston pohjoisosa on kaikkein komeinta seutua. Siellä on jylhää aarnimetsää, maalaismaisemaa ja vuolaana virtaavaa koskea. Siellä voi tehdä monen tunnin patikkaretken. Sopivia lähtöpaikkoja ovat esimerkiksi Paloheinä, Pitkäkosken ulkoilumaja tai Haltiala.
Haltialan aarnimetsä
Vanha metsä on täysin oma maailmansa. Sen kaltaiset alueet ovat pääkaupunkiseudulla harvinaisia. Se on luonnonsuojelualuetta, jossa kulkee polkuja ja pitkospuita. Metsä on saanut elää ja kasvaa omaa tahtiaan. Siellä on valtavia puita, sammalpeitteisiä lahopuita ja sieniä. Metsän vieressä on avaria peltoja. Vaikea uskoa, että ollaan Helsingissä. Helsingin kaupungin esite Haltialan metsästä löytyy täältä.
Niskalan arboretum
Haltialan pohjoispuolella sijaitsee Niskalan arboretum. Se on puukasvien kokoelma-alue. Vanhimmat istutukset ovat 1900-luvun alusta. Niskala oli Jakob Kavaleffin taimitarhojen esittelypuisto.
Arboretumin keskeinen alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Rauhoituspäätöksessä todetaan alueen olevan koti- ja ulkomaisia puu- ja pensas- sekä ruohokasvilajeja kasvava puistometsäalue, jolla on metsätieteellistä, puutarhatieteellistä sekä historiallista arvoa nähtävyytenä. Alueella on opastauluja. Vihreät sylit -sivulla on kerrottu Niskalasta tarkemmin.
Pitkäkoski
Pitkäkoski on upea koski Helsingin ja Vantaan rajalla. Se kuuluu Vantaanjokeen. Kosken varrella on polkuja ja näkötasanteita. Pitkäkoskea reunustaa komeat rinnelehdot, jotka ovat suojeltuja. Vanhimmat kuuset ovat 1800-luvulta. Koskien yhteispituus on lähes puolitoista kilometriä.
Pitkäkosken lähellä on Pitkäkosken ulkoilumaja, jossa voi pysähtyä nauttimaan kahvit. Sen jälkeen jaksaa taas jatkaa patikointia. Ulkoilumajan osoite on Kuninkaantammentie. Helsingin Uutiset kertoo, miten Pitkäkosken majan munkkeja suorastaan jonotetaan.
Helsingin ilmatorjunnan apuna toisen maailmansodan aikana oli runsaat kymmenen tykkipatteria, jotka oli sijoitettu kaupungin laitamille. Kaivopuiston patteri oli lähimpänä keskustaa.
Neljän patterin paikalle on sijoitettu muistoksi vanha tykki. Ota sunnuntaikävelyn tai iltakävelyn aiheeksi sotahistoria ja poikkea retken varrella vilkaisemaan tykkejä.
Käpylän Taivaskallio
Käpylän Taivaskalliolla on jäljellä tykkien betonisuojia. Patteri tunnettiin sodassa peitenimellä Taivas, ja siellä oli neljä tykkiä. Kallion laella on muistona 76 millin Skoda-tykki.
Vuonna 2011 kalliolle paljastettiin myös sotilaspoikien ja pikkulottien muistokivi. Helsingin ilmapuolustuksen johtajan Pekka Jokipaltion mukaan on nimetty Taivaskalliolle johtava tie.
Lauttasaaren Myllykallio
Myllykallion laelta on mukavat näkymät ja siellä on myös näkötorni. Se on Lauttasaaren korkein kohta. Tornin vieressä on 76 mm:n museotykki. Tykin yhteyteen kiinnitetty muistolaatta kertoo ilmapuolustuksen historiasta. Paikalla oli sota-aikana kuusi tykkiä. Se tunnettiin peitenimellä Lautta.
Lauttasaaren Veijarivuorenpuisto
Lauttasaaren eteläkärjessä oli saaren toinen patteri, koodinimeltä Puisto. Sen tukena oli myös tulenjohtotutka. Sen yhteydessä on Lauttasaaren toinen muistotykki.
Munkkiniemi
Munkkiniemen tykki löytyy läheltä Kalastajatorppaa, joka toimi sodan aikana hetken sotilassairaalana. Tykki on aivan valtion vierastalon takana, Gert Skytten puistossa.
Munkkiniemen patteri oli viimeisiä, joita Helsinkiin sodan aikana perustettiin. Patterin koodinimi oli Torppa.
Suomenlinnan Länsi-Mustasaari
Länsi-Mustasaari ei ole Suomenlinnan tunnetuimpia ja vilkkaimpia alueita. Sinne kuitenkin kannattaa mennä, sillä saaren rantakallioilta on huiman hienot näkymät merelle ja Helsinkiin.
Saaren kallioilla on sekä vanhoja Venäjän vallan aikaisia tykkejä että toisen maaailmansodan aikainen it-tykki. Tykin yhteydessä on yksinkertainen teksti: Helsingin ilmatorjunnalle 1939-1944.
Kirkkonummelta löytyy todellinen helmi luontoretkeilijöiden makuun. Lähellä Hviträskiä on Humaljärvi, ja sen rannassa jylhä Korkbergetin kallio.
Korkberget sijaitsee luonnonsuojelualueella. Siellä ei ole mitään opasteita, virallisia polkuja eikä parkkipaikkoja. Auton voi saada parkkiin Dalkullantien varteen. Kirkkonummen keskustasta sinne on noin neljä kilometriä. Esimerkiksi Kirkkonummen asemalta sinne pyöräilee muutamassa tovissa.
Muutama hyvin vanha opastaulu löytyy järven rannalta.
Humaljärvi on itsessään retken arvoinen kohde. Se on Uudenmaan mittakaavassa suuri järvi. Rannalla on aivan meren tuntua, kun aallot lyövät kivikkoon.
Korkbergetin kallio on vaikuttava. Sieltä näkyy kauas järven vastarannalle. Vaikuttavuutta lisää pystysuora jyrkänne, joka on järven puolella. Pikkulasten kanssa pitää olla todella tarkkana. Kallio yltää korkeammalle kuin suurten kuusten latvat.
Kallion päällä on hienot maisemat pysähtyä tankkaamaan eväitä.
Korkbergetin juurelta löytyy retken kohokohta. Kallion ja järven välissä on valtava lohkareikko. Se on todellinen geologinen harvinaisuus. Kallio on muinaisina aikoina murentunut ja lohjennut pienemmiksi lohkareiksi. Osa valtavista kivistä on maalla, osa järvessä.
Kivikon yhteydessä on lippaluolia ja lohkareluolia. Onpa esitetty, että lohkareiden välissä ja alla kulkee Uudenmaan pisin luolasto.
Kallionmurikoiden välissä kulkeminen ja kiveltä toiselle hyppiminen vaatii kohtalaista retkikuntoa. Sopii luontoseikkailijoille!
Munkkiniemi on Helsingin vanhoja ja maineikkaimpia kaupunginosia. Siellä on vanhaa rakennuskantaa, luontoa ja merta. Siis oivallinen paikka tehdä kävelyretki. Tässä vinkkejä Munkkiniemen paikallisista nähtävyyksistä.
”Munkkiniemen portti” Munkkiniemen puistotie 1 ja 2 Talot puistotien molemmin puolin ovat identtiset ja muodostavat ikään kuin portin Munkkiniemeen. Molempiin taloihin Mauno Oittinen veisti poikapatsaat vuonna 1938 seuraamaan Munkkiniemeen saapujia. Pojat esittävät talojen rakennuttajan Martti Sorvarin kahta poikaa Jaskaa ja Masaa.
Jaska vai Masa?
Munkkiniemen yhteiskoulu Laajalahdentie 21 Legendaarinen ”Muncca” sai alkunsa, kun munkkiniemeläiset halusivat oman koulun 1930-luvulla. Heidän mielestään koulumatka Helsingin puolelle oli turhan pitkä. Yhteiskoulun tunnetuimpia oppilaita olivat muun muassa kriitikko Seppo Heikinheimo, urheilutoimittaja Anssi Kukkonen, sosiologi J. P. Roos ja kirjailija Hannu Mäkelä. Muncassa sai alkunsa myös koripalloseura Torpan Pojat (ToPo), joka sittemmin on noussut yhdeksi Suomen huippuseuraksi.
Entinen Kone Oy:n toimisto Munkkiniemen puistotie 25 Maisemaa rumentava toimistokolossi puistotien päässä ennen Munkinpuistoa herätti todellisia ristiriitoja valmistuessaan 1970-luvulla. Asukkaat eivät halunneet hirveää rakennusta seudulleen ja kävivät taisteluun sitä vastaan. Asukkaiden äänitorvena toiminut elokuvaohjaaja Edvin Laine käytti niin kovaa kieltä Konea vastaan, että hänet tuomittiin herjauksesta sakkoihin. Kone oli luvannut entisöidä Munkkinimen kartanon, ja palkinnoksi siitä kaupunki myönsi rakennusluvan toimistotalolle. Nykyään toimistotalo on uudistettu asunnoiksi.
Pokrovan kirkko Nuottapolku 7 1950-luvulta lähtien kulmataloa on hallinnut kreikkalaiskatollinen Pokrovan seurakunta. Jos sattuu paikalle oikeaan aikaan, voi nähdä näyttävän pääsiäiskulkueen tai muita juhlallisuuksia. Pieni kirkko on sisältä hyvin koristeellinen.
Villa Aalto Riihitie 20 Urheilukentän laidalla kirjaston vieressä sijaitsee arkkitehti ja akateemikko Alvar Aallon kotitalo, jonka hän suunnitteli yhdessä vaimonsa Ainon kanssa. Talo valmistui vuonna 1936, ja Aallon toinen vaimo Elissa asui siellä aina vuoteen 1994. Taloon pääsee tutustumaan pääsymaksua vastaan, aukioloajat kannattaa tarkistaa internetistä.
Munkkiniemen pensionaatti Hollantilaisentie 11 Elien Saarisen suunnittelema massiivinen rakennus on Munkkiniemen näyttävin. Rakennus valmistui alkujaan vuonna 1918 pensionaatiksi eli asuntolaksi, mutta toimi sen jälkeen pitkään kadettikouluna ja ilmavoimien esikuntana. Sittemmin talossa on toiminut Hallinnon kehittämiskeskus HAUS. Taloon on nyt rakennettu asuntoja.
Saarisen rivitalot Hollantilaisentie 12-20 Arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli Hollantilaisentielle rivitalot, jotka olivat ensimmäisiä maassamme. Kaikki talot ovat sisältä erilaisia. Tie on puolestaan saanut nimensä siitä, että Munkkiniemen kartanoa hallitsi lähes vuosisadan 1700- ja 1800-luvuilla hollantilainen Mattheiszenin suku.
Triviaa… Talvisodan toisena päivänä vuonna 1939 neuvostoliittolainen pommikone ammuttiin alas ja se putosi keskelle Munkkiniemeä, Kadetintien ja Kartanontien risteykseen tehden maahan suuren kuopan. Koneen palasia lensi ympäri Munkkiniemeä ja joka toisessa kodissa niitä säilöttiin muistona. Erään tarinan mukaan koneesta olisi löytynyt hiiltynyt naisen ruumis, toinen tarina kertoo siellä olleen silpoutuneena kolme lentäjää.
Näkötorni Solnantie 7 Mäennyppylällä sijaitsee torni, joka tunnetaan viljavarastona. Todellisuudessa viljavarasto lienee ollut peitenimi näkötornille, jonka kartanonherra kenraali Anders Edvard Ramsay rakensi 1800-luvun alkupuolella sotilaallisiin tarkoituksiin. Krimin sodan aikana tornista lähetettiin lennättimellä viestejä Sinebrychoffin puistoon, jossa on toinen samanlainen torni.
Näkötornissa on asunut muun muassa 1970-luvulla lasitaiteilija Timo Sarpaneva, ja 2000-luvulla tornissa asui HIM-yhtyeen keulakuva Ville Valo.
Munkkiniemen kartano Kartanontie 1 Munkkiniemen kartanon värikkäät vaiheet ulottuvat aina 1600-luvulle saakka, ja sen jälkeen se on kuulunut muun muassa hollantilaiselle Mattheiszenin suvulle ja Ramsayn sotilassuvulle. 1900-luvulla sotien välissä kartano oli hylätty ja rapistunut autiotalo, jossa pultsarit polttivat nuotioita sisällä. Pelastajaksi tuli hissiyhtiö Kone Oy, joka otti kartanon haltuunsa ja entisöi sen. Yhtiön pääkonttori toimii edelleen kartanossa.
Kartanon pihalla on Mauno Oittisen veistos Istuva tyttö vuodelta 1971.
Sankarihautausmaa Ramsaynranta Hautausmaalle on haudattu 28 munkkiniemeläistä sankarivainajaa. Hautoja valvoo Wäinö Aaltosen veistos Maaemo suojelee poikiaan, joka paljastettiin vuonna 1960.
Kalastajatorppa Kalastajatorpantie Nykyisen hotellin paikalla oli aikanaan kalastajien torppia, jotka kuuluivat kartanolle. Siitä nimi Kalastajatorppa. Nykyään Hilton-ketjulle kuuluva hotelli on suosittu kokousten ja kongressien pitopaikka. Kalastajatorpan yhteyteen vuonna 1984 valmistunut Valtion vierastalo on majoittanut lukuisia maailman johtohenkilöitä, kuten Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin ja palestiinalaisjohtaja Jasser Arafatin.
Ilmatorjuntatykki Kalastajatorpantie 1 Valtion vierastalon takaisella kalliolla on muistona it-tykki, jota käytettiin Helsingin puolustamiseen vuosina 1939-1944. Kalliolle pääsee pujahtamaan pienestä aidan raosta mäen päältä. Samaisella kalliolla on ensimmäisen maailmansodan aikaisen tykkipatterin jäänteet.
Sigurd Steniuksen hauta Pikkuniementie Tienposkessa olevaan hautakumpareeseen on haudattu Sigurd Stenius sekä hänen omaisensa. Vuosina 1878-1969 elänyt Stenius oli merkittävä johtohahmo alueellaan, hän muun muassa toimi aktiivisesti Munkkiniemen ja Huopalahden seurakuntien sekä Huopalahden kunnan perustamisissa. Hautapaikka sijaitsee kohdassa, jossa Sigurdin vaimo Sigrid tapasi levähtää kävelyretkillään.
Vinkki: Kesällä voit pelata frisbeegolfia ja uida Munkkiniemen hiekkarannalla.
WalkHelsingin turistina kotikaupungissa -juttusarja jatkuu tällä kertaa Oulunkylällä. Pohjois-Helsingissä sijaitseva Oulunkylä on historiallinen huvilakaupunginosa, jossa on nykyään runsaat 20 000 asukasta. Helsingin keskustasta pääsee paikallisjunalla Oulunkylän asemalle noin kymmenessä minuutissa.
Oulunkylään kannattaa lähteä vaikka kävelyretkelle, jonka varrella voi syödä ja juoda. Esittelemme tässä kymmenen Oulunkylän nähtävyyttä:
1. Oulunkylän asema
Suomen ensimmäinen rautatieosuus avattiin 1862 Helsingistä Hämeenlinnaan. Rata kulki Oulunkylän halki. Oulunkylän kohdalla Vantaanjoen yli rakennettiin silta, joka oli maamme ensimmäinen rautatiesilta. Oulunkylässä oli ensin pelkkä pysäkki, ja ensimmäinen varsinainen asemarakennus valmistui 1907. Rautatien seurauksena syntyi Oulunkylän huvilayhdyskunta. Nykyinen asemarakennus on noin vuodelta 1920. Asema ei ole enää junaliikenteen käytössä.
Aseman edustalla puistossa on Veikko Myllerin toteuttama veistos, joka kunnioittaa Oulunkylän omaa poikaa, Tapio Rautavaaraa.
2. Oulunkylän kirkot
Vanha kirkko, Siltavoudintie 12 Uusi kirkko, Teinintie 10.
Siltavoudintie 12:ssa sijaitseva Oulunkylän vanha puukirkko on vuodelta 1905. Sen suunnitteli paikallinen rakennusmestari Karl Fredrik Bergman. Se valmistui talkoiden ja lahjoitusten voimin. Kellotapuli valmistui vuonna 1931. Oulunkylässä ei ollut omaa hautausmaata, vaan se perustettiin Malmin hautausmaan yhteyteen.
Uusi kirkko valmistui Teinintien varteen vuonna 1972. Sen suunnittelija oli Heikki Castren. Se oli vanhaa kirkkoa tilavampi, ja sen yhteydessä on muun muassa seurakuntasali ja kerhotilat ja toimistoja. Kirkon alttaritaulu on poikkeuksellisesti puinen. Sen veisti taiteilija Raimo Heino.
3. Seurahuone
Larin Kyöstin tie 7
Asukastalona toimiva seurahuone rakennettiin vuonna 1897. Sen tunnetuin pitäjä oli Johanna Charlotta Maexmontan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Seurahuone palveli ravintolana, majoituspaikkana ja kylpylänä. Myöhemmin se on ollut monenlaisessa käytössä. Siellä toimi muun muassa Pop & Jazz Opisto.
Seurahuoneen vieressä on valtavan kokoinen Arttulan talo. Se rakennettiin tiettävästi 1910-luvulla venäläisille upseereille. Rakennus oli pitkään yksi Suomen suurimmista puisista asuintaloista. Nykyään se on yksityisomistuksessa ja rakennuksessa on monia pieniä asuntoja.
4. Veräjämäki
Veräjämäki on osa Oulunkylän vanhaa huvila-aluetta. Siellä on lukuisia suojeltuja puuhuviloita, mutta monia on valitettavasti tuhoutunut vuosikymmenten varrelta. Veräjämäen vanhimmat huvilat ovat 1800-luvun lopulta. Esimerkiksi Pellavakaskentiellä sijaitsee edustavia taloja. Komein rakennus kuitenkin lienee Villa Tuglas, alueen ainoa jugendrakennus. Se sijaitsee Veräjämäen korkeimmalla kohdalla Jokiniementien varrella.
5. Pikkukoski
Pikkukoski on kaupungin virallinen uimaranta, jossa voi myös talvella pulahtaa avannossa. Rannalla voi kuntoilla ja pelata lentopalloa. Kesäisin siellä toimii kahvila. Rannalla kuvattiin 1940-luvulla elokuvaa Kulkurin valssi. Vielä 1950-luvulla Pikkukosken ohi uitettiin tukkeja.
Uimarannan vieressä olevalle Pirunkalliolla kannattaa kiivetä katsomaan maisemia. Sieltä näkyy kauas. Keväisin sieltä voi mainiosti seurata Vantaanjoen jäiden lähtöä.
6. Siirtolapuutarha
Myllypellontie
Oulunkylän siirtolapuutarhassa on runsaat 200 mökkiä. Ne ovat kooltaan suunnilleen 30 neliötä. Siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1940. Osa mökeistä on alkuperäisiä, samoin kuin vanha vesitorni. Saunarakennus on vuodelta 1949. Siirtolapuutarha on kaikille avointa aluetta, muista vaan pysyä poluilla ja teillä!
7. Liikuntapuisto
Käskynhaltijantie
Oulunkylän liikuntapuistossa on pieni urheilustadion, jossa muun muassa jalkapalloseura Gnistan pelaa kotiottelunsa. Siellä on myös curling-halli sekä tekojäärata, jossa pelataan jääpalloa. Liikuntapuiston takamaastossa on lenkkeilypolkuja.
Nykyisten urheilukenttien kohdalla oli Suomen ensimmäinen ravirata, joka toimi Oulunkylässä vuodesta 1893 lähtien vuoteen 1927. Raviradalla järjestettiin myös moottoripyöräkisoja ja juoksukilpailuja. Liikuntapuistossa on nähty myös konsertteja. Metallica esiintyi siellä vuonna 1993.
8. Oulunkylän kuntoutuskeskus
Käskynhaltijantie 5
Kuntoutuskeskus valmistui vuonna 1992. Se oli tarkoitettu sodassa vammautuneiden veteraanien kuntoutukseen. Pihalla on sodanaikainen tykki, jonka sotamuseo on lahjoittanut. Kuntoutuskeskuksen paikalla on aikoinaan sijainnut Oulunkylän kartano, jonka rakennusten kivijalkoja löytyy vielä maastosta.
Kuntoutuskeskuksen edustalla on laaja Itsenäisyydenpuisto. Puistossa on pieniä puroja ja Antero Toikan taideteos Äänirauta.
9. Kustaankartanon seniorikeskus
Kivalterintie
Vuonna 1953 avattu Kustaankartano oli aikanaan Suomen ensimmäinen ja pitkään suurin vanhainkoti. Arkkitehtipariskunta Eija ja Olli Saijonmaa suunnittelivat kauniin kokonaisuuden, jossa on useita tiilirakennuksia ja puistoja.
Pihalla on plotti, vesiallas, joka louhittiin 1910-luvulla tykkipatterin osaksi. Kustaankartanon pihalle on hankittu vanha raitiovaunu.
10. Ogeli
Kylänvanhimmantie 29
Vuonna 1987 valmistunut ostoskeskus Ogeli on Oulunkylän sydän. Siellä on kirjasto, terveysasema, kauppa, vaatekauppoja, kierrätyskeskus, ravintoloita ja kioski.
SYÖMÄÄN JA JUOMAAN:
Capperi
Siltavoudintie 9
Capperi tarjoaa kaupungin parhaat napolilaiset pizzat!
Olutravintola Jano
Mäkitorpantie 11
Jano on lämminhenkinen ja suosittu olutravintola lähellä Käpylän asemaa. Oluen lisäksi Janossa voi nauttia stand up -esityksistä ja pubivisoista.
Talvi on mukavaa retkeilyaikaa. Helsingistä ja sen lähistöltä löytyy useita upeita retkikohteita. Valittavana on niin luontokohteita kuin kaupunkiympäristöäkin. Lämpimästi vaatetta päälle, eväät reppuun ja menoksi! Tässä vinkkejä, minne kannattaa suunnata.
1. Vantaanjoki
Vantaanjoen vartta voi lähteä kävelemään vaikkapa Vanhankaupunginlahden suvannon tienoilta. Vastaan tulee Pikkukoski, Oulunkylän siirtolapuutarha, Savela ja Pukinmäki. Jokea voi kävellä vaikka Tuomarinkylän kartanolle tai jopa Haltialaan saakka. Bussilla pääsee takaisin keskustaan.
2. Suomenlinna
Unesco-kohde on parhaimmillaan kauniina talvipäivinä. Se on tyystin eri maailma kuin kesällä. Kaikkiin paikkoihin ei tosin pääse, eikä lumisille valleille kannata edes mennä, mutta suurimpia polkuja pitkin pääsee mainiosti kiertämään koko Suomenlinnan. Osa kahviloista ja ravintoloista on auki läpi vuoden.
3. Uunisaari ja Liuskasaari
Kaivopuisto on helsinkiläisten ikisuosikki sunnuntaikävelyiden kohteena. Kaivopuiston rannasta pääsee talvikautena siltaa pitkin Uunisaareen, jonka kahvilassa voi nauttia lämpimät sumpit (aukioloajat kannattaa tarkastaa). Uunisaaresta pääsee aallonmurtajaa pitkin myös Liuskasaareen.
4. Keskuspuisto ja Paloheinä
Jos mielit laduille, on Paloheinä mainio vaihtoehto. Siellä on kaupungin parhaat ladut. Jos et ole hiihtoihmisiä, voi Paloheinässä ja muualla Keskuspuistossa retkeillä ihan apostolin kyydilläkin. Hyviä etappeja ovat muun muassa Pitkäkosken ja Maunulan ulkoilumajat.
5.Kivikko
Kivikon ulkoilupuisto on laaja alue, jossa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituksia ja luolia. Niihin voi tutustua myös talvella, kunhan muistaa olla varovainen jäisillä jyrkänteillä ja kallioilla. Kivikossa riittää retkeiltävää useaksi päiväksi. Vinkki: WalkHelsinki järjestää tilauksesta retkiä Kivikon linnoituksille.
6. Sipoonkorpi
Sipoonkorven polut ovat kovassa käytössä myös talvella. Kansallispuistossa on lukuisia merkittyjä reittejä ja nuotiopaikkoja. Niitä löytyy muun muassa etelästä Storträskiltä ja pohjoisesta Ängesbölestä. Sipoonkorven reittikartta löytyy täältä.
7. Kivinokka
Herttoniemen laidalla sijaitsevassa Kivinokassa on kesämajoja, hienoja rantoja, idyllistä metsää ja kaunista kartanoympäristöä. Alue on etenkin kesäisin suosittu retkeilypaikka, mutta riittää siellä vilinää talvisinkin. Se on etenkin herttoniemeläisten ja kulosaarelaisten suosima ulkoilualue. Kulosaaren metroasemalta kävelee Kivinokkaan kymmenessä minuutissa.
8. Empire-Helsinki
Helsingin vanha keskusta kirkkoineen on kaunis talvellakin. Kävelyretken voi aloittaa Senaatintorilta ja jatkaa siitä halki Kruununhaan ja käydä vaikkapa Tervasaaressa. Matkalla voi ihastella Säätytalon ja Suomen pankin kaltaisia monumentteja ja nauttia Krunikan jugendmiljööstä.
Käpylä on idyllinen kaupunginosa, jonne pääsee helposti raitiovaunulla. Käpylässä on puutaloja, olympiahistoriaa, Taivaskallio ja kivoja ravintoloita. Käpylään voi mainiosti tehdä päiväretken ja tutustua alueen historiaan.
10 Käpylän nähtävyyttä:
1. Käärmetalo Mäkelänkatu 86
Mäkelänkadun ja Tursontien välissä kiemurteleva Käärmetalo on hyvin erikoinen luomus. Arkkitehti Yrjö Lindgrenin suunnittelema Käärmetalo muodostuu kahdesta rakennuksesta ja aaltoilee lähes kolmesataametrisenä. Rakennusta on joskus väitetty jopa Euroopan pisimmäksi taloksi. Arkkitehti Lindgren tunnetaan erityisesti Olympiastadionin suunnittelijana.
Käärmetalo valmistui vuonna 1951 Helsingin asuntopulaa helpottamaan. Siitä sai silloin kodin 189 perhettä. Talo on nähtävyys, jota varsinkin arkkitehtuurista kiinnostuneet saapuvat katsomaan.
2. Työväentalo Vipusentie 19
Työväentalo rakennettiin vuonna 1925 Käpylän Urheilijat ry:n toimesta. Seuratoiminnan lisäksi talossa järjestettiin tansseja ja pidettiin ravintolaa. Käpylän Urheilijoiden, ja kenties koko Käpylän, paras urheilija kautta aikain oli Kaarlo Ponsén, joka oli painin maailman ykkönen 1920-luvulla.
Työväentalossa on vuosien saatossa ollut runsaasti eri vuokralaisia: puolueita, urheiluseuroja, naisasiajärjestöjä ja onpa Suomen Kansallisoopperakin harjoitellut talossa. Nykyään taloa voi vuokrata esimerkiksi juhlia varten.
3. Puu-Käpylä Pohjolankatu
Puu-Käpylä on yksi Helsingin viehättävimmistä alueista. Kauneimmillaan Puu-Käpylä on Pohjolankadun molemmin puolin. Talojen rakentaminen alkoi jo 1920-luvulla, mutta välillä talot pääsivät pahoin rapistumaan. 1960-luvulla alue oli slummiutunut, taloissa oli ulkovessat ja asukkaat toivoivat pääsevänsä kerrostaloihin parempiin oloihin. Talot olivat purku-uhan alla.
1970-luvulle tultaessa kaupunki ryhdistäytyi, ja alkoi Puu-Käpylän mittava saneeraaminen. Alueen arvostus on noussut 1960-luvun pohjalukemista ja nykyään Puu-Käpylä on sangen arvostettua asuinaluetta.
4. Urheilija-patsas Akseli Toivosen kenttä
Erkki Toukolehto teki Urheilija-patsaan jo vuonna 1937, mutta nykyiselle paikalle Metsolantien ja Pellervontien kulmaan se sijoitettiin vasta vuonna 1950. Toukolehto sai idean veistokseen uutisesta, jossa kerrottiin kaatuneesta urheilijasta, joka pysähtyi katsomaan loukkaantunutta kättään, mutta silti voitti kilpailun. Kenttä on nimetty arkkitehti Akseli Toivosen mukaan. Hän oli avainasemassa Puu-Käpylän suunnittelussa.
5. Käpylän kirkko Metsolantie 14
Ennen kirkon valmistumista jumalanpalveluksia pidettiin käpyläläisten kodeissa sekä Vuoritalossa. Oma kirkko Käpylään saatiin vuonna 1930. Arkkitehti Eino Ilmari Sutinen suunnitteli pyhätön, joka on Helsingin ainoa puhdastyylinen funkkiskirkko. Käpylän kirkkokuoro esiintyi avajaisissa, ja on toiminut aktiivisesti siitä lähtien.
Käpylän seurakunnassa järjestettiin vuonna 1998 virsimaraton. Virsikirja laulettiin kannesta kanteen kolmessa vuorokaudessa.
6. Taivaskallio
Taivaskallio kohoaa 56 metriä merenpinnan yläpuolelle. Sieltä on huimat näkymät aina Herttoniemen hyppyrimäille asti.
Kallion huipulla oli toisen maailmansodan aikana neljä ilmatorjuntatykkiä, joilla pyrittiin torjumaan Neuvostoliiton hyökkäykset. Kun kaikki neljä tykkiä laukaistiin samaan aikaan, syntyi valtava pamaus. Käpyläläiset luulivat, että kalliolla on vain yksi suuren suuri tykki. Vasta sodan päätyttyä paljastettiin paikallisille tykkien lukumäärä.
Kasematteja eli tykkimajoja Taivaskalliolla on edelleen jäljellä, myös yksi tykki on kertomassa menneestä.
Kalliolle johtava tie on nimetty Pekka Jokipaltion mukaan. Hän johti sodan aikana Helsingin ilmapuolustusta.
7. Pohjolanaukio
Pohjolanaukiolla on aikoinaan ollut myös elokuvateatteri. Kuva: HKM, Jouko Tanskanen.
Pohjolanaukio on Käpylän sydän. Siellä on raitiovaunujen päätepysäkki, kesäisin avoinna oleva lippakioski, hotelli, kauppa, kahvila, kioski ja pizzeria.
Pohjolanaukio, kuten muukin Käpylä nimistö, on peräisin Kalevalasta. Käpylässä on muun muassa Vipusentie, Nyyrikintie, Tapiolantie ja Ilmatterentie.
8. Käpylän pelastusasema Kullervonkatu 7
Kuva 1950-luvun Käpylästä. Paloasema näkyy taustalla. Kuva: HKM, Eino Heinonen.
Käpylän pelastusasema on yksi harvoista vanhoista paloasemista, joka on vielä käytössä. Punatiilinen asema rakennettiin vuonna 1931. Sen vieressä on suosittu leikkipuisto.
9. Karjalatalo Käpylänkuja 1
Karjalatalo on karjalaisen heimon tyyssija Helsingissä. Talo valmistui vuonna 1974. Sen rahoittamiseksi karjalaiset taiteilijat esiintyivät lukuisissa tilaisuuksissa, joiden tuotto meni talon hyväksi.
Karjalatalossa on muun muassa näyttämö, ravintola ja kokoustiloja. Kirjastoon on koottu Karjala-aiheisia näytelmiä. Talon edustalla on Evakkoäiti-patsas, jonka on tehnyt taiteilija Juhani Honkanen.
10. Olympiakylä ja Kisakylä Koskelantie
Koskelantien pohjoista puolta reunustava Olympiakylä rakennettiin vuoden 1940 olympialaisia varten. Sinne oli tarkoitus majoittaa urheilijoita. Kylää perustettaessa päätettiin, että kisojen jälkeen talot tulevat asuinkäyttöön. Kisoja ei sodan takia järjestetty, joten asukkaat pääsivätkin muuttamaan niihin aiottua nopeammin. Funktionalismia edustavassa Olympiakylässä on 36 taloa, ja niissä toista tuhatta asukasta. Olympiakylän suunnittelusta vastasivat lähinnä arkkitehdit Martti Välikangas ja Hilding Ekelund.
Olympiakylä sijaitsee Koskelantien ja Väinölänkadun välisellä alueella.
Kun Helsinki sai vihdoin olympialaiset järjestettäväkseen vuonna 1952, rakennettiin urheilijoiden majapaikaksi Kisakylä. Se sijaitsee toisella puolella Koskelantietä kuin Olympiakylä. Kisakylä oli oiva paikka urheilijoille, sillä he pääsivät harjoittelemaan kätevästi Käpylän urheilupuistoon tai uimaan Kumpulan maauimalaan.
Argentiinalaiset urheilijat pitivät muistotilaisuuden heinäkuussa 1952 kuolleelle Evitalle eli Eva Peronille. Urheilijat pystyttivät Evitan kunniaksi muistotammia Koskelantie 17:n pihaan, jossa ne ovat edelleen pystyssä.
Staycation Käpylässä?
Käpylässä sijaitsee Park Hotel, jonne voi majoittua, jos haluaa viettää yön Käpylässä. Hotelli valmistui vuonna 1949 Helsingin olympialaisia silmällä pitäen. Pienehkössä hotellissa on 40 huonetta. Hotellin saunaosastossa kuvattiin 1990-luvulla Hyvät herrat -televisiosarjaa.
Syömään Käpylässä
Käpylässä on mukavia kortteliravintoloita ja kahviloita. Tässä vinkit:
Käpygrillissä voit käydä syömässä tai juomassa. Viikonloppuisin bändejä. Osmontie 5. Kotisivut.
Ravintola Nyyrikki, Taverna Pohjan Akka ja pub Päätön kana sijaitsevat samassa talossa Pohjolankadun alussa. Pohjolankatu 2. Kotisivut.
Saurahuone. Pohjolanaukiolla sijaitseva pieni kahvila, joka keskittyy kestäviin raaka-ainevalintoihin. Pohjolankatu 43. Kotisivut.
Sose. Vegaanipaikassa tarjolla lounasta sekä kahvia. Koskelantie 56. Kotisivut.
Groovy. Amerin talossa sijaitseva Groovyssä voit syödä lounasta ja kuunnella viikonloppuisin bändejä. Mäkelänkatu 87. Kotisivut.
Helsingissä on runsaasti hienoja museoita, kauniita puistoja, upeita rakennuksia ja paljon mukavaa puuhaa kaikenikäisille. Helsingissä voit saunoa, shoppailla tai lähteä retkelle saaristoon. Opastetuilla kävelyretkillä tutustut kaupunkiin pintaa syvemmältä.
Poimimme 50 tärppiä, mitä voit tehdä Helsingissäja lähiympäristössä.
LUONTORETKIÄ:
1. Itä-Helsingin luontokohteet Idässä on monia kiehtovia luontoretkien kohteita, kuten Mustavuori, Uutela ja Kivinokka. Lue lisää: 7 luontoretkeä Itä-Helsinkiin.
2. Kävele Töölönlahtiympäri Töölönlahdesta on muodostunut suomalaisen kulttuurin sydän. Sen äärellä on Finlandia-talo, Ooppera, Musiikkitalo ja monia muita kulttuurilaitoksia. Ja tietysti Linnunlaulun huvila-alue.
3. Saaristo Helsingin saaristo on eräs Suomen kansallismaisemista. Moniin saariin pääsee yhteysaluksilla. Lue lisää: Helsingin saariston helmet
5. Sipoonkorpi Sipoonkorven kansallispuisto sijaitsee vain parinkymmenen kilometrin päässä Senaatintorista. Lue retkioppaamme Sipoonkorpeen.
6. Luolaretket Jos haluaa retkeillä Helsingin ympäristössä Uudellamaalla, luolat ovat oivallinen ja taatusti erilainen teema. Lue lisää: 5 hienoa luolaa Uudellamaalla
7. Puistot ja hautausmaat Stadissa on monia kauniita puistoja (Kaivopuisto, Esplanadi) ja historiallisia hautausmaita (Hietaniemi, Malmi). Lue vinkit täältä.
AKTIIVISILLE IHMISILLE:
8. Ulkopakopelit Ulkopakopelit ovat viihdyttävä ja erilainen tapa tutustua kaupunkiin. WalkHelsinki järjestää ulkopakopelejä ryhmille sekä avoimia yleisötapahtumia. Lisätietoa etusivultamme.
9. Sisäpakopelit Perinteiset sisäpakopelit ovat hauska tapa viettää aikaa kaveriporukalla. Pakopelejä tarjoaa mm. Escaperoom.
10. Yleiset saunat Helsingissä on useita erinomaisia yleisiä saunoja. Valikoimassa on vanhoja korttelisaunoja sekä uudempia trendikkäitä saunakomplekseja. Jokaisen makuun löytyy omansa. Pominta: 10 yleistä saunaa Helsingissä.
13. Historialliset kävelyt Historiallisilla kävelyretkillä tutustutaan kaupungin historiaan pintaa syvämmältä. Lisätietoa etusivultamme.
KULTTUURIN NÄLKÄÄN:
14. Taidemuseot Helsingin taidemuseoiden kirjo on laaja ja kattava. Taidetta löytyy kaikkeen makuun, vanhasta taiteesta nykytaiteeseen ja katutaiteeseen. Lisäksi Helsingin naapurikaupungeissa Espoossa ja Vantaalla on omat kiinnostavat museonsa. Lue lisää.
15. Historialliset museot Helsingissä on monia kiehtovia historiallisia museoita, joissa esitellään muun muassa kaupungin, arkkitehtuurin ja designin historiaa. Lue lisää: 10 historiallista museota.
16. Seurasaari Jos historiallisista museoista pitää tehdä yksi poiminta, valintamme osuu Seurasaaren ulkomuseoon. Lumoava retkikohde ympäri vuoden.
17. Keikat Rokkia, poppia, jazzia. Keikkoja voit käydä katsomassa vaikkapa Tavastialla, Savoyssa tai G Livelabissa.
18. Klassinen musiikki Klassista musiikkia voit lähteä kuuntelemaan Musiikkitaloon, jossa konsertoi Helsingin kaupunginorkesteri ja RSO. Musiikkitalon kotisivut.
19. Ooppera Kansallisooppera on suomalaisen oopperan ykkösnäyttämö. Oopperassa on noin 300 esitystä vuosittain. Kotisivut
20. Teatterit Teatterinystävät suuntaavat usein Kansallisteatteriin tai kaupunginteatteriin. Vaihtoehtoja laitosteattereille tarjoavat mm. Ryhmäteatteri ja Q-teatteri.
21. Tanssia Kaapelitehtaalla toimiva Zodiak – Uuden tanssin keskus on Helsingin ainoa nykytanssille omistautunut esitys- ja tuotantotaho. Zodiak haistelee valppaasti nykytanssin uusia tuulia ja tuo näyttämölle kiinnostavimmat tekijät ja tuoreimmat ajatukset. Kotisivut
22. Balettia Suomen Kansallisbaletti on maan ainoa ammattibaletti. Klassista balettia ohjelmistossaan pitävä Kansallisbaletti toimii Oopperatalossa. Kotisivut
23. Oodi Keskustakirjasto Oodissa voit lukea kirjoja, ommella, opiskella, käydä elokuvissa, juoda kahvia tai pitää kokouksia. Kotisivut.
24. Korkeasaari Korkeasaaren eläintarha sijaitsee 22 hehtaarin kokoisella saarella. Suomen suurin eläintarha on myös kaupungin suosituimpien turistinähtävyyksien joukossa. Lukuisat eläin- ja kasvilajit kertovat luonnon monimuotoisuudesta. Korkeasaaressa voit nähdä leijonia, apinoita, karhuja, lumileopardeja, kameleita, yms. Kotisivut
25. Linnanmäki Linnanmäki on Suomen suosituin huvipuisto ja kaupungin suosituin vierailukohde. Vuonna 50 avatussa huvipuistossa on noin 50 erilaista huviteluvälinettä. Lisäksi siellä on peliluolia ja ravintoloita. Linnanmäen yhteydessä olevassa Sea Lifessä pääset tutustumaan vedenalaiseen maailmaan. Kotisivut
26. Flamingo Vantaan puolella sijaitsevassa viihdekeskus Flamingossa on kylpylä ja vesipuisto, elokuvateatteri, hotelli, ravintoloita. Vieressä kauppakeskus Jumbo. Kotisivut
27. Rush Trampoliinipuisto Rush on paikka, josta lapset eivät halua lähteä pois. Vanhemmat voivat kuluttaa aikaansa kahvilassa. Kotisivut.
28. Lasten kaupunki Lasten kaupunki on Helsingin historiallisessa keskustassa kaupunginmuseon alaisuudessa. Lasten kaupungissa perheen pienimmät pääsevät leikkimään kauppaa ja muita eri vanhoja ammatteja. He pääsevät myös istumaan 1930-luvun koulupulpetissa ja vierailemaan 1970-luvun asussa olevaan isoäidin kotiin. Lasten kaupunki on vuodelta 1757 peräisin olevassa Sederhlmin talossa, joka on kantakaupungin vanhin talo. Kotisivut
29. Tropicario Tropicariossa pääsee tutustumaan käärmeiden jaliskojen kiehtovaan maailmaan. Tropicariossa on lisäksi hämähäkkejä, kilpikonnia ja krokotiilejä. Kotisivut
30. Luonnontieteellinen museo Luonnontieteellinen museo on monien lasten suosikki. Museo esittelee innostavalla tavalla niin suomalaista kuin ulkomaistakin luontoa ja luonnonhistoriaa. Kotisivut
31. Haltialan ja Fallkullan eläintilat Helsingissä on kaksi jännittävää kotieläintilaa, joissa ainakin kaupunkilaislapsille riittää ihmeteltävää. Esillä on lampaita, sikoja, kanoja, vuohia ja paljon muuta. Molemmissa paikoissa on myös kahvilat. Haltialan kotisivut täällä ja Fallkullan täällä.
32. Vanha kauppahalli Etelärannassa sijaitsevasta Vanhasta kauppahallista löydät kaikkea juustoista, kaloista, vihanneksista, mausteista, hedelmistä ja kakuista lähtien kahviin ja teehen. Halli avattiin vuonna 1889.
33. Kauppatori Kauppatori on kaupungin kansainvälisin ja tunnetuin kauppapaikka. Sieltä löydät perinteiset toriruuat, käsityöt ja matkamuistot. Kauppatorilla pääsee nauttimaan myös merimaisemista. Torilla järjestetään joka syksy silakkamarkkinat.
34. Redi ja Tripla Suuret kauppakeskukset Redi ja Tripla sijaitsevat muutaman pysäkin päässä keskustasta. Redi on Kalasatamassa ja Tripla Pasilassa.
35. Design District Design District Helsinki on luovien tekijöiden keskittymä Helsingin sydämessä. Se levittäytyy Punavuoresta Kaartinkaupungin, Kampin ja Ullanlinnan suuntaan. Se edustaa pienehköjä putiikkeja, jotka myyvät mm. käsitöitä, vaatteita ja taidetta. Katso koko tarjonta Helsinki Design Districtin kotisivuilta.
SYÖ HYVIN:
36. Helsingin ravintolat Helsingissä voi tutustua monenlaisiin makumaailmoihin. Hietalahden halli on mukava paikka piipahtaa, sillä siellä on monia erilaisia ravintoloita ja teemapäiviä.
37. Stadionin torni Vieraile legendaarisessa Olympiastadionin tornissa. 72 metriä korkeasta tornista on huikeat näkymät. Kotisivut.
38. Kaupunkimaisemia Helsingissä on monia ravintoloita ja hotelleja, joiden kattokerroksista pääsee ihailemaan maisemia. Tällaisia ovat mm. hotelli Clarion Jätkäsaaressa sekä keskustassa sijatsevat Vaakuna-hotellin ravintola 10. kerros ja Torni-hotellin yläbaari.
39. Näköalapaikat Monissa luonnonkohteissa pääsee nauttimaan näkymistä: Malminkartanon huippu, Oulunkylän Pirunkallio, Hallainvuori, Kasakallio, Vuosaaren huippu, yms. Lue lisää: 8 upeaa näköalapaikka Helsingissä
40. SkyWheel Kauppatorin vieressä pyörivästä maailmanpyörästä voit ihailla merinäkymiä. Kotisivut.
SEKALAISTA TEKEMISTÄ:
41. Tutustu kaupungin vanhaan arkkitehtuuriin Helsingin vanha arkkitehtuuri on silmiähivelevän kaunista ja monipuolista. Kaupungista löytyy suomalaisten rakastamaa jugendia, rönsyilevää uusrenessanssia ja arvokasta empireä. Lue lisää: 10 tutustumisen arvoista kohdetta.
42. Tutustu uudenmpaan arkkitehtuuriin Keskustakirjasto Oodi, Kaisa-talo, Kampin kappeli, saunakompleksi Löyly, Musiikkitalo. Täällä lisää vinkkejä ja poimintoja.
43. Tutustu Helsingin kirkkoihin Helsingin keskustan tuntumassa on joukko valtakunnallisesti arvokkaita kirkkorakennuksia. Tuomiokirkon kaikki tuntee, mutta muihinkin kannattaa tutustua. Lue täältä vinkit.
44. Talvipuutarha Talvipuutarha on ollut yli 125 vuotta kaupunkilaisten virkistys- ja kohtauspaikka. Hienostunut eksoottisten kasvien keidas kutsuu viherretkelle kaikkina vuodenaikoina. Kotisivut.
45. Ensimmäisen maailmansodan linnoitukset Helsinkiin rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana 1910-luvulla linnoitusten ketju, jonka tarkoitus oli suojata kaupunkia sisämaasta tulevan hyökkäyksen varalta. Linnoistusrakennelmia ja luolia on maastossa jäljellä vielä runsaasti. Ne ovat suojeltuja, mutta erinomaisia retkikohteita. Täällä vinkkejä hyvistä retkikohteista.
TUTUSTU KAUPUNGINOSIIN:
Helsingissä on kiehtovia kaupunginosia, jonne voi vaan lähteä kävelemään ja aistimaan tunnelmaa. Tässä muutamia vinkkejä:
46. Kallio Kallio on trendikäs kaupunginosa ja eräs Helsingin ravintolaelämän keskittymistä. Alueella on viinibaareja, kirppiksiä ja kivijalkakauppoja.
48. Kulosaari Kulosaareen pääsee metrolla ja sen eteläisessä osassa on jäljellä lukuisia taloja vanhasta huvilakaupungista. Pohjoispuolella on tunnelmallinen Leposaaren hautausmaa.
49. Munkkiniemi Munkkiniemessä on vanhoja huvilarakennuksia, kartano, katukahviloita ja merenrantaa. Raitiovaunu vie perille.
50. Töölö Töölöstä löytyy Suomen parhaimmat esimerkit sotien välisestä kaupunkirakentamisesta. Siellä on näyttävää funkkista ja art decoa.
Vallisaari on entinen sotilassaari Helsingin edustalla. Se sijaitsee Suomenlinnan ja Santahaminan välissä. Saari oli suljettuna aina vuoteen 2016 saakka, jolloin se avautui yleisölle. Saaressa on kiehtovaa sotahistoriaa Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta sekä Suomen itsenäisyyden ajalta. Siellä on myös arvokasta luontoa ja komeita merinäkymiä.
Saareen pääsee yhteysaluksilla Kauppatorilta. Reittiliikenne toimii keväästä syksyyn.
WalkHelsinki järjestää saarella opastettuja kierroksia, joilla tutustutaan saaren historiaan ja nykyisyyteen. Kierroksille myydään lippuja sekä niitä voi tilata ryhmille. Opastettuihin kierroksiin pääset tutustumaan täällä.
Esittelemme Vallisaaren parhaat nähtävyydet:
Luotsipiha
Yhteysaluslaituri sijaitsee Luotsipihan edustalla. Vallisaaressa oli luotsikylä 1800-luvun alussa, kun Venäjän tsaarin armeija otti saaren käyttöön. Helsingin luotseille rakennettiin uusi komea tiilirakennus rannan tuntumaan. Sama rakennus on jäljellä nykyäänkin. Luotsien entinen talousrakennus sijaitsee sen vieressä. Luotsien tarina Vallisaaressa päättyi 1900-luvun alussa, kun luotsiasema siirrettiin Hylkysaareen.
Kustaanmiekansalmen näköalaterassi
Vanhojen vallien päälle on rakennettu näyttävä kävelypolku, joka johtaa Kustaanmiekansalmen rannalle. Paikka on eräs koko Helsingin kauneimmista. Näköalaterassi on erityisen vaikuttava silloin, kun Ruotsin-laivat ajavat siitä ohi vain muutaman kymmenen metrin päästä.
Aleksanterinpatteri
Krimin sodan aikana 1850-luvulla ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä rakennettu Aleksanterinpatteri on Vallisaaren uljain nähtävyys. Patterin päältä on komeat näkymät Helsingin ulkosaaristoon. Kiikarit mukaan! Patteri sai nimensä, kun keisari Aleksanteri II vieraili saarella.
Lehmuskuja ja luontonähtävyydet
Vallisaaren luonto on ainutlaatuista. Suljetulla saarella on päässyt kehittymään muun muassa monimuotoinen perhoskanta. Saarella on tavattu yli tuhat perhoslajia. Saarella on myös vanhoja jalopuita, joita venäläiset sinne ainoinaan istuttivat. Komein nähtävyys on lehmuskuja, joka johtaa Kuolemanlaaksosta Aleksanterinpatterille.
Kuninkaansaari
Vallisaaresta pääsee kannasta pitkin viereiselle Kuninkaansaarelle. Se on niin ikään ollut sotilaskäytössä. Saarella pääsee tutustumaan tykkipattereihin ja ruutikellareihin. Kuninkaansaaressa oli jatkosodan aikana ilmavalvontatutka, jonka muistomerkki on kiinnitetty erään kellarin ulkoseinään. Kuninkaansaari on pienehkö, ja sen kiertää noin puolessa tunnissa.
Vinkki: Vallisaarta on mukava kiertää rauhassa omaan tahtiin, mutta saaresta saa paljon enemmän irti opastetuilla kierroksilla. Tutustu WalkHelsingin tarjontaan.
Linnunlaulun huvila-alue on kiehtova kävelyretken kohde. Se sijaitsee Töölönlahden rannalla. Helsingin päärautatieasemalta sinne on alle kahden kilometrin matka. Linnunlaulun vanhat huvilat sijaitsevat junaradan molemmin puolin. Huviloiden kesäkahviloissa voi kävelyn lomassa pistäytyä jätski-kahvilla.
Puuhuvilat ovat pääasiassa 1800-luvun lopulta. Eräs huvila oli nimeltään Linnunlaulu, ja siitä koko alue sai nimensä. Alkujaan siellä oli 15 huvilaa, mutta niistä on enää seitsemän jäljellä. Huviloita on purettu mm. rautatien laajennuksen sekä Helsingin kaupunginteatterin teiltä.
Huviloista tunnetuin lienee Villa Kivi. Se on kirjailijayhdistyksen käytössä ja vuokraa työtiloja kirjailijoille. Huvilassa Maila Talvio piti kuuluisia lukupiirejään jo 1910-luvulla. Villa Kivestä voi vuokrata tiloja vaikkapa juhliin.
Aulis Juneksen huvila taas on saanut julkisuutta siitä, että kaupunki on lähestynyt huvilan omistajaa uhkasakoilla ja vaatinut, että huvilasta pidetään parempaa huolta. Hänen huvilassaan on ilmoituksen mukaan joka päivä kirppis.
Sininen huvila on tunnettu kahvilaterasseistaan, joista avautuu idylliset näkymät Töölönlahdelle.
Linnunlaulun alueella silmä lepää, niin kaunista siellä on. Etenkin kesällä se on kuin pieni satumaa.
Rastilan kartanossa voi samaan hengenvetoon nauttia rantatunnelmasta ja kartanoromantiikasta. Etenkin kesäaikaan paikka on mukava pieni retkikohde. Sinne on noin kymmenen minuutin kävely Rastilan metroasemalta.
Historiallinen kartano sijaitsee Itä-Helsingissä keskellä Rastilan leirintäaluetta, josta on suositulle uimarannalle vain kivenheiton matka. Uimasta voi nopeasti piipahtaa kartanon ravintolaan lounaalle tai jäätelölle. Samalla pääsee tutustumaan karavaanarien kesänviettoon. Ravintolan kotisivut täällä.
Kartanolla on pitkä ja värikäs historia. Vanhin kartanoa koskeva kirjallinen viittaus on 1500-luvun puolesta välistä. Tuolloin alueella oli kolmen talon muodostama pieni kylä. Samoihin aikoihin rannassa toimi huomattavan suuri telakka. Sen kerrotaan sijainneen nykyisen Vartiokylän lahden kaakkoisella rannalla, toisin sanoen juuri Rastilaan kartanon paikkkeilla. Norsö Bankstad -nimisellä telakalla työskenteli vuoden 1566 palkkalistan mukaan 209 kirvesmiestä ja neljä seppää. Työntekijät tulivat ympäri Uuttamaata.
Telakan tarinalla on mielenkiintoinen yhteys Ruotsin vallanpitäjien kiistoihin. Kuningas Sigismund ja hänen setänsä Kaarle-herttua kävivät kovaa ja veristä valtataistelua 1500-luvun loppupuolella. Suomessa valtataistelu huipentui Nuijasotaan 1596-1597. Kaarle-herttua oli syksyllä 1597 ottanut Turussa haltuunsa kuninkaallisen laivaston. Sigismund yritti korvata menetyksen rakentamalla uusia laivoja. Vuonna 1599 Norsön telakalla valmistui suuri sotalaiva. Laiva oli hyvin aseistettu ja varustettu suurilla kanuunoilla. Lyhyen purjehduksen jälkeen laivalla puhkesi kapina ja se päätyi Kaarle-herttuan haltuun.
1600-luvun aikana telakan toiminta hiipui, mutta kartanon alueelle alkoi muodostua muuta toimintaa. Kun Suomenlinnaa rakennettiin 1700-luvullla, perusti tykistöupseeri Jean Elfving Rastilan maille tiiliruukin. Sen jälkeen kartanoa hallitsivat muun muassa skotlantilaissyntyinen linnoitusupseeri Anders de Bruce ja everstiluutnantti Magnus Jägerholm. Vuonna 1876 kartanossa aloitti ruotsinkielinen alkeiskoulu, jonka kävi vihkimässä käyttöön itse maamme kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus.
Kartanon maat pilkottiin 1900-luvulla huvila-alueiksi ja itse kartanon alue tuli Helsingin kaupungille 1950-luvulla.
Kartanon päärakennus on 1800-luvun alusta. Lisäksi alueella on vanhoista rakennuksista jäljellä punainen vilja-aitta ja pieni pehtorin tupa.
Kartanon terassilla voit kahvia siemaillessasi kuvitella miten sotalaivat lähtivät rannasta merille. Nykyisin lahden yli kulkee metrot ja poukamassa näkee sup-lautailijoita.
Rastilan kartanolta voi lähteä pidemmälle kävelyretkelle ja kiertää vaikka koko Vartiokylänlahden. Kierros on pituudeltaan noin neljä kilometriä. Kierroksen voi päättää vastarannalle, jossa on Puotilan kartano kahviloineen ja ravintoloineen.
Suora on vaikuttavan näköinen. 500 metriä lankasuoraa ja kapeaa tietä, jota reunustaa korkeat koivut. Toisella puolella tietä vihertää golfkentät ja oikealla puolella on Talin siirtolapuutarha.
Suoran päässä on vanhat pylväät, jotka kertovat paikalla oleen joskus jykevät portit. Vieressä virtaa Mätäjoki. Se on nimestään huolimatta enemmänkin pieni puro. Mätäjoki lähtee Vantaalta, kiemurtelee halki Länsi-Helsingin ja laskee Isoon Huopalahteen.
Täällä joki soljuu Talin kartanon sivuitse ja halki golfkentän, joka ympäröi kartanoa joka suunnalta. Kartano on Suomen vanhimman golfseuran, vuonna 1932 perustetun Helsingin Golfklubin päämaja.
Vaikka kartano kuuluu golfklubille, se on kaikille avoin paikka. Kartanossa on tasokas kahvila-ravintola, jossa voi nauttia kahvit ja pullat tai sitten lounaan. Myös a la carte -lista löytyy. Aurinkoisena päivänä voi istua terassilla.
Kartanon pihalla on Helsingin paksuin tammi, ympäryysmitaltaan yli kuusimetrinen tammi. Puu on rauhoitettu luonnonmuistomerkki.
Kartanon historia ulottuu 1600-luvulle, mutta nykyinen empire-tyylinen kartano torneineen rakennettiin 1800-luvulla. Samaan aikaan valmistui kartanoa ympäröivä maisemapuisto. Päärakennuksen lisäksi alueella on kartanon tilanhoitajan asunto, viljamakasiini ja muita piharakennuksia. Kivinen viljamakasiini pihalla on 1700-luvun puolelta.
Vaikka kartanon historia ulottuu 1600-luvulla, niin varsinaisesti tila muodostui kartanoksi 1770-luvulla, jolloin sotakomissaari Gabriel Nyberg yhdisti Jönsasin, Reimarsin ja Martisin tilat. Nybergin vaimon Helena Christinan kerrotaan istuttaneen omin käsin ne koivut, jotka muodostavat kartanolle tulevan pitkän koivukujan.
Helsingin kaupungille Talin kartano siirtyi vuonna 1932, ja pian se olikin jo golfaajien hallussa. Nykyisen golfkentän ja Talin jalkapallokenttien kohdalla oli 1920-luvulta 1950-luvulle saakka kansainväliset mitat täyttävä laukkarata. Siellä kilpailtiin vielä Helsingin vuoden 1952 olympialaisissakin.
Retken yhteydessä voi piipahtaa myös Talin siirtolapuutarhassa, joka on kartanon vieressä.
Talin kartanolle on parin kilometrin kävely Pitäjänmäen tai Valimon juna-asemilta. Bussilla voi jäädä pois Pitäjänmäentiellä Takomotien pysäkillä.
